Suomi vs USA 7 - 0

Suomalaisittain hauska uutinen Iltalehdestä, googlailin hakusanalla Finland USA, muutama parilippukuva, mutta pääosin jääkiekkoa pukkasi. 

Simeoni herneet keittää,
Timo sekaan rasvat heittää,
patahan kuohuvaan sylkee.

Enkeliporsas räkäisee hernesoppaan oman kommenttinsa jokaisen Vox.comin väittämän perään.

22.2. Iltalehti

8 syytä: Tämän takia koulut ovat parempia Suomessa kuin Amerikassa

Yhdysvaltalainen Vox.com-sivusto listasi yhdeksän syytä sille, miksi suomalainen koulujärjestelmä on parempi kuin amerikkalainen.

Vaikka Suomi menettikin kärkipaikkansa PISA-tutkimuksessa vuonna 2012, kiinnostus koulujärjestelmäämme kohtaan ei ole hiipunut.

Suomalaisen korvaan amerikkalaislehden nostamat asiat kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta rapakon takana käytännöt ovat erilaiset.


1. Opettajilla on hyvä asema ja heitä tuetaan

Enkeliporsas:

Suomalaisen opettajan asema ei ole enää järin hyvä, mutta varmaan parempi amerikkalaisen opettajan asemaan nähden. Yhdysvalloissa usein todetaan those, who can't do, teach. Varmaan se siellä sitten on niin. 

Yleisesti ottaen Suomessa vielä opettajia arvostetaan, vaikka viime vuosina opettajien arvostusta on nakerrettu kaikin tavoin. Oppitunteja on leikattu kuin sormia, mikä on merkinnyt opettajille palkan alennusta.

Suomessakaan opettajia ei juuri enää tueta. Täydennyskoulutusta ei enää anneta. 

Kun omassa kaupungissani siirryttiin tablettiaikaan, opettajat jätettiin oman onnensa nojaan sanomalla, että opettajat saavat pääosin tutustustua laitteisiin itse. Kunnollista oppimateriaalia ei vielä juuri ole, vaan todettiin, että laittakaa omaa materiaalia educloudiin.

Kun lähikouluperiaatteeseen siirryttiin (erityiskouluja lopetettiin ja erityisoppilaita jalkautettiin normiluokkiin) opettajat vasta tunsivatkin jääneensä yksin.

2. Opettajat valitaan tiukan seulan läpi

Enkeliporsas: 

Näin on. Suomessa opettajan ammatti houkuttaa yhä. Suomessa suuret joukot hyviä nuoria pyrkii joka vuosi yliopistoihin opiskelemaan opettajaksi, harva pääsee.

Kun Yhdysvalloissa opettajan ammatti koetaan hanttihommana tai tilapäisratkaisuna, meillä opettajat ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijoita.

3. Suomessa on vähän valtakunnallisia testejä

Enkeliporsas:

Pitää paikkansa, merkittävin valtakunnallinen testi on ylioppilaskirjoitukset.

Meillä peruskoulun arviointi ei ole yhtenäistä, mikä panee oppilaat peruskoulun lopussa eriarvoiseen asemaan, kun he hakevat jatkopaikkoja.

Olen sitä mieltä, että peruskoulun päättövaiheessa arviointiohjeita pitäisi yhtenäistää entistä tiukemmin, jotta ysiluokan todistukset olisivat vertailukelpoisia. 

Varsinaisia valtakunnallisia tasokokeita peruskoulun loppuun en esitä. 

Yhdysvalloissa tehdään paljon standardikokeita. Jos koulu ei pärjää, koulu voidaan jopa lopettaa ja opettajat potkia pellolle. Yhdysvalloissa kova kilpailu voi ehkäistä koulun pitkäjänteistä kehittämistä, valmistaudutaan vain standardikokeisiin.

4. Välitunnit ja pakollinen käsityö

Enkeliporsas: 

Ensimmäistä kertaa luin, että Yhdysvalloissa on välitunteja vain puoli tuntia päivässä. Typerää, eivät lapset jaksa paahtaa ja opiskella putkeen kuin pienet häkkieläimet. Lasten pitää välillä liikkua ja saada happea päähän.

Käsityöt ja taideaineet antavat lapsille mukavia hengähdystaukoja koulun arkeen, ne takuulla kehittävät.

Vox.comilta unohtui merkittävä tekijä oppimisen suhteen, kouluruokailu. Suomessa ainakin toistaiseksi lapsille tarjotaan päivittäinen koululounas. Yhdysvalloissa oppilaat pänttäävät yleensä kotieväiden varassa tai sitten koulun lounasravintolasta ostetaan kokista ja hampurilaisaterioita.

Nälkäinen lapsi ei jaksa opiskella ja keskittyä.

5. Tiukka valvonta on historiaa

Enkeliporsas:

Näin on. Suomalaiset opettajat amerikkalaisiin kollegoihinsa ovat melko vapaita toteuttamaan opetustaan. Suomalainen opettaja on yhä edelleen itsenäisten talonpoikien perillinen, ei opetussuunnitelman orja.

Suomessa luotetaan opettajien asiantuntijuuteen.

6. Kielierot

Enkeliporsas:

En usko.

Englannin kielen oikeinkirjoituksesta vastaavan English Spelling Societyn varapuheenjohtaja Masha Bell väittää, että suomen kieli olisi foneettisesti paljon yksinkertaisempi kuin englanti. (Iltalehti)

Suomen kieli sijamuotoineen ja muina kieliopin kommervenkkeineen on sata kertaa vaikeampi kieli kuin simppeli englannin kieli. Lukeminen on paljon muutakin kuin tavaamisen pänttäämistä. 

Suomalaisessa koulussa on yhä edelleen vaativa lukemisen kulttuuri. Lapset opetetaan lukemaan vaikka puoliväkisin, kun taas Yhdysvalloissa luku- ja kirjoitustaidottomuus rehottaa. Yhdysvalloissa luku- ja kirjoitustaidottomia on lähes kolmaosa väestöstä, mikä on järkyttävää.

Vaikka Suomessakin tuloerot ovat kansainvälisesti ajatellen vieläkin matalia, Yhdysvalloissa erot ovat valtaisia ja köyhiä perheitä on paljon.

7. Perheitä tuetaan

Enkeliporsas:

Näin jossain määrin varmaan on.

Suomessa lapsiköyhyysaste on yksi maailman alhaisimpia, noin viisi prosenttia. Yhdysvalloissa vastaava osuus on 20 prosenttia. (Iltalehti)

Mutta kyllä Suomessa köyhienkin perheiden lapset on kouluissa aina opetettu esim. kunnolla lukemaan ja kirjoittamaan. 

Itse asiassa suomalainen koulutus on lähes tähän päivään asti kyennyt nostamaan ihmisiä köyhyydestä. Hälyyttävä on, että Suomessakin köyhyydestä on tehty periytyvää, eikä koulutus enää pystykään aina tasoittamaan kaikkien köyhien lasten elämän tietä kuten ennen.

Perheet Suomessakin on jätetty ongelmineen aika lailla yksin. Lähineuvolaverkkoa on harvennettu, kodinhoitoapua ei enää juuri saa ja kaupungeissa puistotätien perään saa huuhailla.

Ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa lujemmin, perheisiin, esikouluun ja peruskoulun alimmille luokille. Jokainen ennaltaehkäisyyn sijoitettu euro sataa myöhemmin laariin moninkertaisena.

8. Suomen koulut ovat homogeenisiä

Enkeliporsas:

Näin on. Suomessa ei ole kalliita yksityiskouluja eikä toistaiseksi ole valtaisia ghettokoulujakaan. Suomessa suurin osa kansasta uskoo koulutuksellisen tasa-arvon sanomaan.

Jos suomalaisesta koulusta ei haluta pitää hyvää huolta, suomalaisen koulun tulevaisuuden kuva voi olla tyystin erilainen. 

Suomi on vielä toistaiseksi melko homogeeninen maa, mutta suomalaisuudestakin on pidettävä hyvää huolta. Surkeita malleja ei tarvitse kaukaa hakea.