Lähikoulut ovat tasa-arvoa

HS Digilehti 22.10.

Koulu halutaan valita vapaasti

Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät halua, että vanhempien oikeutta valita lastensa koulu rajoitetaan. Lähikoulujen suosimisesta luopuminen johtaisi tutkijan mukaan epätasa-arvoon.

Van­hem­mat ovat al­ka­neet ot­taa ak­tii­vi­sen roo­lin las­ten­sa kou­lun va­lin­nas­sa. Suo­mes­sa uu­den il­miön on ha­vain­nut Hel­sin­gin yli­opis­ton tut­ki­ja Ven­la Ber­ne­lius.

Hel­sin­gin yli­opis­ton maan­tie­tei­li­jä on pe­reh­ty­nyt sii­hen, mi­ten kou­lu­jen ero­jen kas­vu vai­kut­taa op­pi­mi­seen Hel­sin­gin eri kau­pun­gi­no­sis­sa.

Erot op­pi­mis­tu­lok­sis­sa kas­va­vat hie­noi­ses­ti jo­ka vuo­si.


Properuskoulu-blogini johtolanka on ollut koulutuksellinen tasa-arvo. Peruskoulu on kaikkien koulu.

Olen kirjoittanut koulushoppailusta ennenkin:

Koulushoppailua Helsingissä

Hyvistä lähikouluista rupukouluja?

Helsinki erottelee ja juoksuttaa jälkikasvuaan pitkin kaupunkia

Kilpajuoksu hyvien veronmaksajien perään tappaa koulutuksellisen tasa-arvon

Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin?

Ghettoja ja pikkukauniaisia?

Yhteiskunnallinen tutkimus laahaa aina perässä, mutta on erittäin hyvä, että nyt Venla Berneliuksen tutkimus on nostettu otsikoihin.

Suomalaisen tasa-arvon taitekohta oli 1990-luvun kotikutoinen lama. Sen varjolla Suomen pohjoismaista yhteiskuntamallia alettiin järjestelmällisesti rikkoa. Myös peruskoulua alettiin nakertaa.

Toimiva terveydenhoitojärjestelmämme on jo onnistuttu hajottamaan kahtia, meillä on nyt rinnakkaisterveydenhoitojärjestelmä. Hyvintoimeentulevat ihmiset käyttävät julkisin varoin tuettuja yksityisiä terveyspalveluja, julkisten terveyspalvelujen annetaan lahota hiljalleen.

Peruskoulun hajottaminen on järjetöntä.

Peruskoulua yritetään hajottaa kahdella tavalla:

1. Peruskoulun rahoittaminen on sysätty talousvaikeuksissa painivien kuntien harteille. Osa kunnista ei pysty tarjoamaan edes lakisääteisiä koulutuspalveluja.

Valtio ei halua valvoa, kuinka kunnat hoitavat peruskoulutuksen. Edes kaikkea kunnille peruskouluun suunnattua tukea ei korvamerkitä. Kunnat voivat suunnata ko. rahat vaikka sirkushuveihin tai velanmaksuun.

2. Tehokkaampi tapa rapauttaa peruskoulua on koulushoppailun salliminen, mitä tehdään Helsingissä. Tehdään tarkoituksellisesti hyviä kouluja ja rupukouluja. Oppimistulosten erot kasvavat, mikä edesauttaa koulujen eriytymistä.

Irvokkainta on, että eriytymistä vauhditetaan sallimalla pääsykokeet peruskouluun! Pääsykokeilla karsitaan pois tietty oppilasaines kuten maahanmuuttajataustaiset lapset.

Helsinki:

"Kou­lu­verk­kom­me on mo­ni­nai­nen. Jou­he­vat lii­ken­ne­yh­tey­det hel­pot­ta­vat kul­kua kou­luun", miet­tii Hel­sin­gin pe­rus­ope­tuk­sen ope­tus­pääl­lik­kö Mar­jo Kyl­lö­nen." (HS)

Näinkin voi sanoa. Moninainen kouluverkko? Helsinkiläinen moninaisuus tarkoittaa sitä, että koulut ovat eriytymässä hyviin kouluhin ja rupukouluihin. Lapset ravaavat koulun perässä ympäri kaupunkia.

"Erot op­pi­mis­tu­lok­sis­sa kas­va­vat hie­noi­ses­ti jo­ka vuo­si." (Venla Bernelius)

Espoo:

"Van­hem­mat ovat meil­lä pää­mää­rä­tie­toi­sia sii­tä, mi­hin suun­taan ha­lua­vat kas­vat­taa lap­sia ja mi­ten va­li­ta kou­lu", ku­vaa Es­poon ope­tus­toi­men joh­ta­ja Kai­su Toi­vo­nen." (HS)

Näinkin voi sanoa. Päämäärätietoisuus? Minä ajattelen niin, että kyse on itsekkyydestä.

Vantaa:

"Van­taa on on­nis­tu­nut sii­nä, et­tä asuin­alueet ovat ta­sa-ar­voi­sia. (Venla Bernelius)

Köyhä Vantaa on onnistunut toteuttamaan paremman peruskoulun kuin rikkaat naapurikaupunkinsa. Oppimistulokset eri koulujen välillä ovat pieniä ja tasalaatuisen hyviä.

Syitä on kaksi:

1. Vantaalla on noudatettu asuntopolitiikassa sekamallia. Vuokra-asuntoja on rakennettu tasaisesti ympäri kaupunkia.

2. Vantaalla lapset menevät lähikouluunsa. Pääsykokeita ei pidetä.

Pelottavinta on, että Suomessa ei haluta ottaa oppia täysin epäonnistuneesta Ruotsin koulujärjestelmästä.

Ruotsissa valtio maksaa yksityiskoulujen rahoituksen, ja koulujen omistajat nauravat partaansa, "tätä leikkiä ei voi hävitä". Ruotsissa koulut ovat vahvasti eriytyneitä ja oppimistulokset ovat romahtaneet lähes "älykääpiötasolle" Yhdysvaltain malliin.

Ruotsalaiset syventävät kuilua

Ruotsalaisia käenpoikakouluja Suomeen?

Ruotsalaista vapaamatkustusta

Irvokkainta on Kokoomuksen kunnallisvaalimainonta.

Katainen: Maailman paras peruskoulu

Tulee mieleen taannoinen Kokoomuksen eduskuntavaalikampanja, jossa Katainen julisti puolueensa työväenpuoleiden airueksi heiluttamalla nahkaisia työrukkasia.

Otteita Maailman paras peruskoulu -kampanjasta:

"Peruskoulu on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka."

”Kun yhteiset voimavarat ovat yhä tiukemmassa, on meidän uskallettava pitää suomalaisen koulutuksen ja osaamisen puolta."

"Koulutukseen satsaaminen on arvovalinta. Tarvitsemmekin kuntapäättäjiltä kauaskatseisuutta: kun yhteiset voimavarat ovat yhä tiukemmassa, on meidän uskallettava pitää suomalaisen koulutuksen ja osaamisen puolta. Ilman investointeja koulutukseen, omiin lapsiimme, ei myöskään synny hyvinvointia, jolla yhteiset palvelut rahoitetaan."

Enkeliporsas:

Jos joku puolue, niin Kokoomus on järjestelmällisesti pyrkinyt käytännön toimillaan murentamaan peruskoulun kivijalkaa.

Koulutukseen satsaaminen on todellakin arvovalinta.

Toivottavasti Kataisen puheet eivät ole turhaa huulten heiluttelua, jolla kalastellaan taas kerran keskiluokan ääniä, vaan totisinta totta. Kokoomus on todennäköisesti  vaalien jälkeen suurin kuntapuolue. Toivotaan, että tällä kertaa puolue "ottaa sarvista härkää" ja kaivaa esiin ne pölyyttyneet työrukkasensa ja alkaa yhdessä muiden kanssa satsata peruskouluunkin.

Ghettoja ja pikkukauniaisia?

Yle 19.10.

Suomalaisperheet ottavat lapsensa yhä useammin pois koulusta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Perheet jopa muuttavat alueelta pois saadakseen lapsensa toiseen kouluun.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen tutkija Venla Bernelius sanoo, että tällä hetkellä Suomen koulumaailma on risteyksessä, jossa erot alkavat näkyä.

- Tällainen kehityskulku, joka on jo pitkällä Ruotsissa ja Ranskassa, on nyt käynnistymässä Suomessa. Näyttää siltä, että koulujen väliset erot ovat lähdössä kasvuun. Nimenomaan vanhempien valinnan ja asuinalueiden eriytymisen takia.

Ylen uutinen ei ollut yllättävä, sillä kehityskulku on ollut nähtävissä.

Jonkinverran eriytymistä voidaan jarruttaa yhteiskuntasuunnittelulla. Pääkaupunkiseudun asuinalueita pitäisi rakentaaa Katajanokan kärjen mallin mukaan eli asuntoja kaikille. Kunnille voi tulla hyvinkin kalliiksi yhtenäiset vuokra-asuntoalueet. Kuntien olisi järkevämpää ostaa asuntoja vuokra-asunnoiksi sieltä täältä kuin rakentaa niitä itse.

Koulujen eriytymistä vuohiksi ja hanhiksi hidastetaan tukemalla maahanmuuttajavaltaisia kouluja.

Mutta ne vanhemmat, joilla on rahaa, valitsevat aina itse asuinalueensa.

Ylen uutisessa olevan koulun rehtori ei halua omaa tai koulunsa nimeä julki, sillä koulu kärsii jo negatiivisesta julkisuudesta eikä rehtori halua lisätä sen määrää. Maahanmuutttajaoppilaita koulusssa on noin 40 prosenttia.

Kun koulun rehtori tulee tällä tavalla julkisuuteen, kyseessä on jonkinlainen hätähuuto.

Koulun monikulttuurisuus on etu, kun sen oikein oivaltaa. Mutta siitä huolimatta, uskon, että eriytymisen kehitystä on vaikea meillä pysäyttää, on sitten kyse kouluista tai yhteiskunnasta ylipäätään. Kohta joka viides suomalainen on köyhä.

On helppo kuvitella, minkälaisia kouluja pääkaupunkiseudulta löytyy parinkymmenen vuoden päästä. Joihinkin kouluihin jäljelle jäävät köyhät ja maahanmuuttajat.