Vanha seiska tuli takaisin

3.10. Yle

Numero 7 palaa vanhaan muotoonsa – piirrätkö sinäkin numerot väärin?

Numero seitsemän sekä pienet z- ja q-kirjaimet saavat poikkiviivansa takaisin. Muutokset kirjoitusasussa tulevat voimaan viimeistään syksyllä 2016, kun koulut ottavat käyttöönsä uuden opetussuunnitelman.

– Nyt palataan vanhaan merkintätapaan, koska on huomattu tiettyjä ongelmia näiden numeroiden ja kirjainten tulkinnassa. Muutoksen jälkeen ei jää pienintäkään tulkinnanvaraa, sanoo opetusneuvos Leo Pahkin Opetushallituksesta.

Etenkin numeroiden yksi ja seitsemän samankaltaisuus on aiheuttanut sekaannuksia. Tulkintavaikeuksia on ollut esimerkiksi vaaleissa.

– Äänestäjät ovat joko oppineet kirjottamaan seiskan ilman poikkiviivaa tai sitten tarkoitetaan ykköstä. Myös eri-ikäiset ihmiset voi sekoittaa ykkösen ja seiskan keskenään, koska he ovat oppineet ne eri tavalla, Pahkin sanoo.

Seiskan poikkiviiva on rehabilitoitava  (Properuskoulu 24.4.2012)

Taistelu on tuottanut tuloksen.

Kiitän ja kumarran.

Paitsi vaaleissa myös matematiikan opetuksessa numerot yksi ja seitsemän ovat tuottaneet vaikeuksia. Jossain vaiheessa oppilaat alkavat kehitellä omia käsialojaan. Hyvin tyypillistä on ollut, että 5.-6. luokilla jotkut oppilaat ovat piirtäneet ykköseensä ylös muotiväkäsen, ja numerosoppa on valmis.

Moni opettaja ei ole koskaan luopunut seiskan poikkiviivan opettamisesta. Olen aina käyttänyt opetuksessani poikkiviivaa, opetin poikkiviivan viitisen vuotta sitten ekaluokkalaisilleni. 

Suomalaisen seiskan poikkiviivan isänä voidaan pitää tykistönkenraali, Mannerheim-ristin ritari Vilho Nenosta  (1883-1960). Paina edellistä linkkiä ja lue kenraali Nenosen ihmeellinen lyhyt henkilöhistoria.

Opetussuunnitelman ohjausryhmä päätti hyväksyä Opetushallituksen esityksen poikkiviivojen paluusta noin kaksi viikkoa sitten.

Muutoksia koskeva kirje lähtee pian kustannusyhdistykselle ja kustantajille, jotta ne voivat muuttaa omat fonttinsa ja ohjeensa ajantasalle oppikirjoja varten. (Yle)

Seiskan poikkiviiva tulee takaisin

a-makin

 5.2. Keskisuomalainen

 

Numero seitsemän saanee viivansa takaisin

 

Opetushallitus päättää uusista opetussuunnitelman perusteista ensi syksynä ja uudet suunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2016.

 

– Olemme tietoisia numeroiden kirjoitusasuun liittyvistä ongelmista. Otamme huomioon saamamme palautteen ja käytäntö numeron 7 kohdalla todennäköisesti muuttuu, sanoo opetusneuvos Pirjo Sinko.

 

Poikkiviivan palauttamista harkitaan, koska numeroiden yksi ja seitsemän kirjoitusasu koettiin liian samanlaiseksi. Palautetta numeroiden samankaltaisesta kirjoitusasusta on tullut etenkin vaalien yhteydessä. Poikkiviivattoman seitsemän kirjoittajat ovat tulossa äänestysikään.

 

 

Seiskan poikkiviiva on rehabilitoitava 2. (Pro peruskoulu 10.11.2012)

 

Seiskan poikkiviiva on rehabilitoitava (Pro peruskoulu 24.4.2012)

 

Vanhat numerot (Properuskoulu 3.3.2013)

 

 

Hieno pikku-uutinen!

 

Löysin upean a-makinin seiskan poikkiviivalla leikittelevän harjoituksen, Seven Deadly Sins Logo.

 

Kun seiskan poikkiviiva tulee takaisin, vaalien ääntenlaskijat sekä matikan maikat huokaisevat helpotuksesta.

Vanhat numerot

Kaunokirjaimet
Seiskan poikkiviiva rehabilitoitava 2.
Seiskan poikkiviiva rehabilitoitava

Laitoin muutama viikko sitten tänne mallit vanhoista kaunokirjaimista. Minua pyydettiin laittamaan myös vanhat numerot.

Siellä se toljottaa ylväänä ja kauniina, vanha seiska poikkiviivalla.  Voi olla, että viiva on tulossa takaisin, sillä opetushallitus harkitsee viivan palauttamista vuodeksi 2016, jolloin opetussuunnitelmaa uudistetaan.

Seiskan poikkiviiva on rehabilitoitava 2.

HS 10.11.

Keskisuomalainen: Numero seitsemän voi saada viivansa takaisin

Numero seitsemän voi saada kirjoitusasuunsa poikkiviivan takaisin, kirjoittaa Keskisuomalainen. Opetushallitus harkitsee viivan palauttamista vuodeksi 2016, jolloin opetussuunnitelmaa uudistetaan.

Viiva on pöydällä, koska numerot seitsemän ja yksi sotkeutuvat keskenään, kun osa ihmisistä piirtää ykköseen ylimääräisen hakasen. Tämä aiheuttaa vaikeuksia eritoten vaalien ääntenlaskussa.

Koululaiset on opetettu kirjoittamaan seiska viivatta vuodesta 2004 alkaen.

Keskisuomalaisen mukaan muualla Euroopassa poikkiviiva on harvinainen. Suomessa se otettiin käyttöön 1950-luvulla. Jo 1900-luvun alussa kenraali Vilho Nenonen vaati numeroon poikkiviivaa koska piti sitä tärkeänä tykistölle.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo Keskisuomalaiselle kannattavansa poikkiviivan palauttamista.

Olen valmistautumassa lauantaityöpäivään. Koulussamme on kodin ja koulun yhteistyöpäivä, joka huipentuu aina perinteisiin Teuvon-päivän markkinoihin. Löysin aamun Hesarin nettiversiosta ilosanoman.

Olen vaatinut voimalla seiskan poikkiviivan palauttamista aikaisemmin: 

Seiskan poikkiviiva on rehabilitoitava

Jos numerot seiska ja ykkönen aiheuttavat päänvaivaa vaalien ääntenlaskijoille, sitä samaa se on tehnyt myös opettajille kokeita korjattaessa.

Sitä paitsi seiska ilman poikkiviiva on ruma.

Hyvin mielenkiintoista on huomata kuinka kankeaa kaikki loppujen lopuksi on.

Elämme vielä vuotta 2012. Opetushallitus harkitsee viivan palauttamista vuodeksi 2016. Monta komiteaa ja kokousta ja paljon eestaas vatvomista.

Jos näin pieni asia kuin seiskan poikkiviiva vaatii noin monen vuoden harkintaa ja kypsyttelyä, ei pidä ihmetellä, että isot asiat eivät aina liiku ollenkaan.

Ehdotan, että Opetushallitus lähettää samantien kaikille kouluille vanhanmallisen paimenkirjeen, jossa määrätään seiskan poikkiviiva takaisin.

Ei kestä kauaa, kun kaikki Suomen peruskoululaiset alkavat taas rustata niitä poikkiviivoja. Matikan kirjat uusitaan seiskan osalta pikkuhiljaa.

Olkaamme suomalaisia kera seiskan poikkiviivan!

Seiskan poikkiviiva on rehabilitoitava

Minua ärsyttää niin vietävästi. Monia opettajia ärsyttää niin vietävästi. Kun Uusiin kirjaimiin ja numeroihin siirryttiin, seiskasta jätettiin poikkiviiva pois.

Opetushallituksen sivuilta: Uusissa kirjain- ja numeromalleissa on pyritty ottamaan huomioon muualla maailmassa, etenkin Pohjoismaissa käytettävät kirjain- ja numeromerkit.

Seiskan suhteen ei olisi pitänyt ottaa mallia muualta. Olisi pitänyt luottaa suomalaiseen traditioon.
 

 
Suomalaisen seiskan poikkiviivan isänä voidaan pitää tykistönkenraali, Mannerheim-ristin ritari Vilho Nenosta  (1883-1960). Paina edellistä linkkiä ja lue kenraali Nenosen ihmeellinen lyhyt henkilöhistoria.

Robert Brantberg: Nenosen kiinnostus numeroihin ei rajoittunut pelkästään numeroituihin käskyihin, tykistössä pyöritetään paljon numerotietoa. Nenonen oli jo 1920-luvulla antanut sekaannusten välttämiseksi ohjeen, jonka mukaan numero 7 aina on kirjoitettava poikkiviivalla.

Suomen kouluissa seiskaa ryhdyttiin kuitenkin kirjoittamaan ilman poikkiviivaa. Nenonen kirjelmöi asiasta kouluhallitukseen, hän viittasi asian tärkeyteen tykistössä. Kouluhallitus kieltäytyi muuttamasta käytäntöä vedoten kaunokirjoituksen asiantuntijan lausuntoon. Myöhemmin poikkiviiva kuitenkin palasi käyttöön.

Nyt ei seiskassa ole enää nenospoikkiviivaa.

Olen sotilasarvoltani jääkäri, en tiedä tykeistä tai tykkien ammusten lentoratojen laskemisesta yhtään mitään. Mutta olen kenraali Nenosen kanssa täysin samaa mieltä, seiskan poikkiviiva on sekaannusten välttämiseksi tärkeä.

On ällöttävää korjata matematiikankokeita ja arpoa onko kyseessä seiska tai ykkönen väkäsellä varustettuna. Uudet kirjaimet tulivat Suomen kouluissa käyttöön v. 2000. Ensimmäiset oppilaat, jotka olivat opetelleet uuden malliston alusta alkaen, tulivat minulle oppilaiksi viidennelle luokalle v. 2005.

Hämmästys oli molemminpuolinen, oppilaat eivät tahtoneet saada selvää käsialastani. Minä ärsyynnyin heidän katkonaisesta käsialastaan, joka näytti  tekstauksen ja kaunokirjoituksen sekasotkulta. Yritin kahden vuoden aikana painottaa oppilaille, että seiskan poikkiviiva on tärkeä, mutta osa heistä oli omaksunut nykyseiskan selkäytimiään myöten, mitäään ei ollut enää tehtävissä.

Kun kolmisen vuotta sitten otin pitkästä aikaa vastaan ekan luokan, tein selkeän linjapäätöksen - opetan oppilaille seiskan poikkiviivan ja vaadin sen käyttöä.