Näytetään tekstit, joissa on tunniste toivonen kaisu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste toivonen kaisu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 4. lokakuuta 2013

Peruskoulu valtion harteille 2.


Olen blogissani kirjoittanut kuin hullu koulutuksellisesta tasa-arvosta, ja kuinka kunnat eivät pysty takaamaan kunnollista peruskoulutusta lapsilleen.
Kunnat eivät yksinkertaisesti pysty suorittamaan niille annettuja velvoitteita. 
Miksi peruskoulutus rahoituksen suhteen ei voisi olla kokonaan valtion harteilla?
Ensimmäisen kerran otin asian puheeksi Enbusken radio-ohjelmassa. Ehdotin kuningasajatukseni ohjelmassa mukana olleelle silloiselle opetusministerille, Henna Virkkuselle:
Olen pohtinut asiaa myös blogikirjoituksissani:

Nyt herätään pikkuhiljaa:
4.10. HS
Opetusministeriön ehdotus siirtää koko koulutusjärjestelmän rahoitusvastuu valtiolle epäilyttää kuntia.

"On vaikea ymmärtää, mistä se säästö siirron myötä tulisi, jos samalla kuntien vastuuta sosiaali- ja terveysmenoista lisättäisiin", ihmettelee kehittämispäällikkö Marja Lahtinen Kuntaliitosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) haluaisi lisätä tuottavuutta budjetoimalla omaan pääluokkaansa kaiken koulutuksen rahoituksen peruskoulusta ammattikorkeakouluun.

Vastuu toiminnasta ja sen rahoittamisesta olisi siten samalla ministeriöllä. Kuntien rahoitusosuudet opetus- ja kulttuuritoimen menoihin poistettaisiin.

Ehdotus sisältyy OKM:n valtiovarainministeriölle toimittamaan esitykseen kuntien tehtävien karsimiseksi ja niiden menojen vähentämiseksi miljardilla eurolla.


OKM on niin oikeilla jäljillä kuin olla ja voi.

Tällä hetkellä Suomen kunnat ovat säästökurimuksessa. Koulutussuunnittelua eivät ohjaa järki ja suunnitelmallisuus, vaan paniikkinappula. Tehdään jatkuvasti paniikkipäätöksiä. Kaikissa kunnissa päätöksentekoon ei ole riittävää asiantuntemustakaan.

Ei uskalleta nostaa kunnallisveroa, pelätään kuntien välistä kilpailua, ja äänestäjiä. Vastuuta ei jaeta kuntalaisten kesken tasaisesti, vaan maksu langetetaan lapsille ja kuntien koululaitoksille.

Lue kirjoitukseni: 

Koulusäästöistä

Tyypillisiä paniikkikuntia ovat esim. Turku ja Vantaa. Säästöruuvia väännetään kierros vuosi kerrallaan kunnes ollaan lakisääteisyyden rajoilla. Tiedän tarkkaan oman kaupunkini tilanteen, jos vielä lisää säästöruuvia väännetään, niin rosahtaa. Rosahtaa, kun ei ole enää mitään säästettävää. 

Peruskoulua kurjistetaan lähes kunnassa kuin kunnassa. On pikkukuntia, joissa laeista ei välitetä ollenkaan. Lyödään tylysti laimin esim. kouluterveydenhoito tai erityisopetus. Koulupsykologeja ei ole mailla halmeilla. Ei edes yritetä ajatella, mikä kunnan peruspalvelutehtävä on. Ei välitetä tulevaisuudesta, kunnan jälkikasvusta, lapsista.

Arvoton on se perhe tai yhteiskunta, joka ei välitä lapsistaan.

On selvää, että OKM:n ajattelu saa vastustusta. 

"Vallan ja vastuun tulee olla siellä, missä koulutus toteutetaan", sanoo vastuualuejohtaja Eino Leisimo Jyväskylän kaupungista. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Kun valtaa ja vastuuta käytetään väärin, valta ja vastuu on otettava pois. Ei ole mitään mieltä siinä, että Suomen tasoisessa sivistysvaltiossa ajaudutaan tilanteeseen, jossa lapset saavat eriarvoista ja -tasoista koulutusta asuinpaikasta riippuen.

Koulutusvastuu on jaettava yhdessä.

"Kyllä kunnilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa koulutukseen rahoitukseen vastakin", sanoo myös Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Mitä Kaisu Toivonen tarkoittaa? 

Tarkoittaako hän sitä, että kunnat saavat vastaisuudessakin aivan vapaasti kupata koulutukseen suunnattuja rahoja milloin mihinkin tarkoitukseen? Esim. Vantaalla rahoja on suunnattu Kehäradan ja Kehäkolmosen rakennushankkeisiin.

Missä kunnassa koulutusrahoja on viime aikoina suurennettu? Jopa perinteisesti niinkin rikkaat kunnat kuten Espoo ja Tuusula kuppaavat koulutukseen suunnattuja rahoja.

Kaisu Toivonen, ei kait mikään estä kuntaa satsaamasta kouluihinsa lisää rahaa, vaikka päävastuu peruskoulun rahoituksessa olisikin valtiolla.

Myöskään Laukaan koulutoimenjohtaja Juha Tolonen ei pidä hyvänä sitä, että päätäntävalta esimerkiksi koulujen lakkauttamisista otettaisiin kunnilta. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Hyvin on koulujen lakkautusaalto pyyhkinyt ilman valtion puuttumistakin. Pelkääkö Juha Tolonen sitä, että valtio alkaisikin puuttua turhiin koulujen lakkauttamisiin?

Kannatusta tulee Opetushallituksesta.

Opetushallituksen pääjohtajalta Aulis Pitkälältä heruu ymmärrystä ehdotukselle: "Silloin rahoitus kohdistuisi siihen, mihin se on tarkoitettukin, eli ohjaus ja rahoitus olisivat samassa paikassa."

Hyvin toimivissa kunnissa on Pitkälän mukaan panostettu koulutukseen, mutta kuntien väliset erot ovat suuret. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Aulis Pitkälä tietää, mitä puhuu.

Kunnat ovat saaneet mellastaa koulutukseen suunnattujen rahojen kanssa riittävän pitkään. Rahoja on suunnattu koulutuksen sijaan muihin kohteisiin kuten rakennushankkeisiin tai velanmaksuun.

Kuntien väliset erot ovat aivan liian suuret, koulutuksellista tasa-arvoa ei enää ole.

Koulutuksellisen tasa-arvon pyrkimys on peruskoulun kantava idea.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Lähikoulut ovat tasa-arvoa

HS Digilehti 22.10.

Koulu halutaan valita vapaasti

Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät halua, että vanhempien oikeutta valita lastensa koulu rajoitetaan. Lähikoulujen suosimisesta luopuminen johtaisi tutkijan mukaan epätasa-arvoon.

Van­hem­mat ovat al­ka­neet ot­taa ak­tii­vi­sen roo­lin las­ten­sa kou­lun va­lin­nas­sa. Suo­mes­sa uu­den il­miön on ha­vain­nut Hel­sin­gin yli­opis­ton tut­ki­ja Ven­la Ber­ne­lius.
Hel­sin­gin yli­opis­ton maan­tie­tei­li­jä on pe­reh­ty­nyt sii­hen, mi­ten kou­lu­jen ero­jen kas­vu vai­kut­taa op­pi­mi­seen Hel­sin­gin eri kau­pun­gi­no­sis­sa.

Erot op­pi­mis­tu­lok­sis­sa kas­va­vat hie­noi­ses­ti jo­ka vuo­si.


Properuskoulu-blogini johtolanka on ollut koulutuksellinen tasa-arvo. Peruskoulu on kaikkien koulu.

Olen kirjoittanut koulushoppailusta ennenkin:

Koulushoppailua Helsingissä

Hyvistä lähikouluista rupukouluja?

Helsinki erottelee ja juoksuttaa jälkikasvuaan pitkin kaupunkia

Kilpajuoksu hyvien veronmaksajien perään tappaa koulutuksellisen tasa-arvon

Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin?

Ghettoja ja pikkukauniaisia?
Yhteiskunnallinen tutkimus laahaa aina perässä, mutta on erittäin hyvä, että nyt Venla Berneliuksen tutkimus on nostettu otsikoihin.
Suomalaisen tasa-arvon taitekohta oli 1990-luvun kotikutoinen lama. Sen varjolla Suomen pohjoismaista yhteiskuntamallia alettiin järjestelmällisesti rikkoa. Myös peruskoulua alettiin nakertaa.
Toimiva terveydenhoitojärjestelmämme on jo onnistuttu hajottamaan kahtia, meillä on nyt rinnakkaisterveydenhoitojärjestelmä. Hyvintoimeentulevat ihmiset käyttävät julkisin varoin tuettuja yksityisiä terveyspalveluja, julkisten terveyspalvelujen annetaan lahota hiljalleen.
Peruskoulun hajottaminen on järjetöntä.
Peruskoulua yritetään hajottaa kahdella tavalla:
1. Peruskoulun rahoittaminen on sysätty talousvaikeuksissa painivien kuntien harteille. Osa kunnista ei pysty tarjoamaan edes lakisääteisiä koulutuspalveluja.
Valtio ei halua valvoa, kuinka kunnat hoitavat peruskoulutuksen. Edes kaikkea kunnille peruskouluun suunnattua tukea ei korvamerkitä. Kunnat voivat suunnata ko. rahat vaikka sirkushuveihin tai velanmaksuun.
2. Tehokkaampi tapa rapauttaa peruskoulua on koulushoppailun salliminen, mitä tehdään Helsingissä. Tehdään tarkoituksellisesti hyviä kouluja ja rupukouluja. Oppimistulosten erot kasvavat, mikä edesauttaa koulujen eriytymistä.
Irvokkainta on, että eriytymistä vauhditetaan sallimalla pääsykokeet peruskouluun! Pääsykokeilla karsitaan pois tietty oppilasaines kuten maahanmuuttajataustaiset lapset.
Helsinki:
"Kou­lu­verk­kom­me on mo­ni­nai­nen. Jou­he­vat lii­ken­ne­yh­tey­det hel­pot­ta­vat kul­kua kou­luun", miet­tii Hel­sin­gin pe­rus­ope­tuk­sen ope­tus­pääl­lik­kö Mar­jo Kyl­lö­nen." (HS)
Näinkin voi sanoa. Moninainen kouluverkko? Helsinkiläinen moninaisuus tarkoittaa sitä, että koulut ovat eriytymässä hyviin kouluhin ja rupukouluihin. Lapset ravaavat koulun perässä ympäri kaupunkia.
"Erot op­pi­mis­tu­lok­sis­sa kas­va­vat hie­noi­ses­ti jo­ka vuo­si." (Venla Bernelius)
Espoo:
"Van­hem­mat ovat meil­lä pää­mää­rä­tie­toi­sia sii­tä, mi­hin suun­taan ha­lua­vat kas­vat­taa lap­sia ja mi­ten va­li­ta kou­lu", ku­vaa Es­poon ope­tus­toi­men joh­ta­ja Kai­su Toi­vo­nen." (HS)
Näinkin voi sanoa. Päämäärätietoisuus? Minä ajattelen niin, että kyse on itsekkyydestä.
Vantaa:
"Van­taa on on­nis­tu­nut sii­nä, et­tä asuin­alueet ovat ta­sa-ar­voi­sia. (Venla Bernelius)
Köyhä Vantaa on onnistunut toteuttamaan paremman peruskoulun kuin rikkaat naapurikaupunkinsa. Oppimistulokset eri koulujen välillä ovat pieniä ja tasalaatuisen hyviä.
Syitä on kaksi:
1. Vantaalla on noudatettu asuntopolitiikassa sekamallia. Vuokra-asuntoja on rakennettu tasaisesti ympäri kaupunkia.
2. Vantaalla lapset menevät lähikouluunsa. Pääsykokeita ei pidetä.
Pelottavinta on, että Suomessa ei haluta ottaa oppia täysin epäonnistuneesta Ruotsin koulujärjestelmästä.
Ruotsissa valtio maksaa yksityiskoulujen rahoituksen, ja koulujen omistajat nauravat partaansa, "tätä leikkiä ei voi hävitä". Ruotsissa koulut ovat vahvasti eriytyneitä ja oppimistulokset ovat romahtaneet lähes "älykääpiötasolle" Yhdysvaltain malliin.
Irvokkainta on Kokoomuksen kunnallisvaalimainonta.
Tulee mieleen taannoinen Kokoomuksen eduskuntavaalikampanja, jossa Katainen julisti puolueensa työväenpuoleiden airueksi heiluttamalla nahkaisia työrukkasia.
Otteita Maailman paras peruskoulu -kampanjasta:
"Peruskoulu on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka."
”Kun yhteiset voimavarat ovat yhä tiukemmassa, on meidän uskallettava pitää suomalaisen koulutuksen ja osaamisen puolta."
"Koulutukseen satsaaminen on arvovalinta. Tarvitsemmekin kuntapäättäjiltä kauaskatseisuutta: kun yhteiset voimavarat ovat yhä tiukemmassa, on meidän uskallettava pitää suomalaisen koulutuksen ja osaamisen puolta. Ilman investointeja koulutukseen, omiin lapsiimme, ei myöskään synny hyvinvointia, jolla yhteiset palvelut rahoitetaan."
Enkeliporsas:
Jos joku puolue, niin Kokoomus on järjestelmällisesti pyrkinyt käytännön toimillaan murentamaan peruskoulun kivijalkaa.
Koulutukseen satsaaminen on todellakin arvovalinta.
Toivottavasti Kataisen puheet eivät ole turhaa huulten heiluttelua, jolla kalastellaan taas kerran keskiluokan ääniä, vaan totisinta totta. Kokoomus on todennäköisesti  vaalien jälkeen suurin kuntapuolue. Toivotaan, että tällä kertaa puolue "ottaa sarvista härkää" ja kaivaa esiin ne pölyyttyneet työrukkasensa ja alkaa yhdessä muiden kanssa satsata peruskouluunkin.

maanantai 10. tammikuuta 2011

Gallup-rasismia

Kuva löytyi Taloussanomien sivuilta, palikkaleikkiä kerrakseeen.

HS 10.1.

Joka kolmas uusmaalainen kannattaa kouluihin maahanmuuttajille kiintiöitä

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskittyminen tiettyihin kouluihin on yleistynyt etenkin Espoossa ja Helsingissä.

Joissakin kouluissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on jo yli puolet oppilaista. Toisissa oppilaina ei ole lainkaan maahanmuuttajia.

"Koulupaikan osoittaminen on kuntien vallassa", muistuttaa opetusneuvos Leena Nissilä.


Kaikenmaailman galluppeja sitä tehdään. Aiheet näyttää olevan vähissä, kun väkisin yritetään löytää jutun juurta.

Pitäisikö maahanmuuttajalapset tunkea takseihin ja pikkubusseihin ja rahdata heidät tasaisesti kouluihin ympäri kaupunkia? Kalkulaattorilla laskettaisiin koulujen maahanmuuttajaprosentteja.

Lapsilla on oltava oikeus käydä koulua lähikoulussaan. Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen painottaa, että maahanmuuttajaoppilaalla on oltava oikeus lähikouluun samoilla kriteereillä kuin muillakin.

Opetushallituksen Leena Nissilä toteaa, että koulupaikan osoittaminen on kuntien vallassa. Mitä Nissilä tarkoittaa? Enten tenten teelikamenten? Joskus toivoisi Opetushallituksesta selkeätä tekstiä eikä pallottelua.

Vantaan Opetuspäällikkö Eero Väätäinen sanoo, että asia ei ole millään tasolla tullut esille, mikä varmaan pitää paikkansa.

Asialla on kaksi puolta. Kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia, keskittyy myös osaaminen. Tiedetään, kuinka toimitaan. Opetus on tehokasta. Joidenkin koulujen lähettyville muuttaa maahanmuuttajaperheitä toimivan koulun takia.

Toisaalta kotoutuminen on vaikeaa, jos luokassa ja koulussa on paljon maahanmuuttajia. Välitunneilla mennään omiin porukoihin ja suomenkielen oppiminen hidastuu.

Leena Nissilä on oikeassa siinä, että asia tulisi huomioida asuntopolitiikassa ja rakentamisessa. Suuret vuokrakasarmialueet tuottavat aina yhteiskunnallisia ongelmia, esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea.

Maahanmuuttajat, jotka Suomeen otetaan, on kotoutetteva ja koulutettava kunnolla. Jos siihen ei pystytä, pitää miettiä, kuinka paljon esim. pakolaisia maahan voidaan ottaa.

maanantai 20. syyskuuta 2010

Mitä köyhät ensin, sitä rikkaat perässä


HS 20.9.

Espoo aikoo leikata koulujen opetuksesta

Espoon virkamiehet esittävät 3,8 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen perusopetukseen.

Mikäli säästöt päätetään toteuttaa, ensi lukuvuonna kouluissa on vähemmän opettajia ja iltapäiväkerhoja, luokkakoot kasvavat ja pienryhmäopetusta on tarjolla yhä harvemmin.

HS 18.9.

Opetuksessa suuret hintaerot

Halvinta on Keravalla: Yksi keravalaisoppilas maksaa vuodessa 5370 euroa, kun taas espoolaiskoululaisen hinta on lähes kaksi tuhatta euroa kalliimpi, 7250 euroa vuodessa.

Jotkut kunnat satsaavat pienempiin luokkakokoihin, mikä maksaa. Opettajan palkka on sama oli luokassa sitten 20 tai 30 oppilasta.

Vantaalainen oppilas ei enää ole Suomen halvin, oppilas maksaa hieman yli 6000 euroa vuodessa. Kerava on pieni ja kompakti kunta, koulut ovat suuria ja tehokkaita. Toisaalta Vantaalla tiedetään, mihin äärimmäinen säästökuuri johtaa, Vantaalla on otettu opiksi.

Keravalaisten puolustelu lehdessä oli säälittävää, sanottiin, että "hinta ei takaa sitä, mikä on oppilaan arki". Minä sanon siihen, että hinta varmasti vaikuttaa, on aivan eri asia opettaa 20 kuin 30 oppilaan luokkaa. Raju säästöpolitiikka vaikuttaa aina ryhmäkokoon. Isossa luokassa opettajalla on vähemmän aikaa oppilaalle kuin pienessä luokassa. Heikko oppilas kärsii, kun säästetään.

Toinen keravalaisten selitys, jota aina käytetään, "täällä on kuitenkin hyvä henki ja opettajat ammattitaitoisia", on tyypillinen. Kun selitys käännetään selkokielelle, se tarkoittaa, että opettajista revitään kaikki mahdollinen irti.

Koulutuksellisen tasaarvon kannalta on järkyttävää huomata, että niin lähellä olevien kuntien, Espoon ja Keravan, välillä on noin suuri ero. Peruskoululainen maksaa Keravalla noin 2000 euroa vähemmän kuin Espoossa!

Asia on tietenkin huomattu. Ei ole puhettakaan siitä, että Keravalla nostettaisiin oppilaan yksikköhinta siedettävälle tasolle, vaan Espoon yksikköhintaa pienennetään!

Äärimmäisen mielenkiintoista on, että entinen vantaalainen sivistystoimen kaksikko, Aulis Pitkälä ja Kaisu Toivonen, on nyt Espoon sivistystoimen kärkipari. Vantaa on koulutehokkuuden edelläkävijä, nyt Espoossakin säästetään todenteolla.

Suomessa ei ole koskaan ollut niin paljon rahaa ja varallisuutta kuin nyt, ja silti hyvää koulujärjestelmäämme rapautetaan. Mihin tällä pyritään?

Kokoomuksen puolueen poliittinen suunnittelija Jukka Manninen totesi Opettaja-lehden artikkelissa, että "tiukkaa ryhmäkokoa on syytä välttää". Ymmärrän.