Yhteiskuntaoppia kansalaisille

Yle 10.12.

Mitä on yhteiskuntaoppi?

Mitä yhteiskuntaoppi on ja mitä sen tulisi olla? Mitä ovat ne perustiedot, jotka yhteiskuntaopin tulisi antaa? Kaipaatko kansalaistaitoa?

Peruskoulun yhteiskuntaopin tulisi antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista.

Mikään tuntimäärä ei riitä kuitenkaan kattamaan kaikkea mahdollista yhteiskunnasta, jokaiselle näkemyssuunnalle ei oppikirjoissa ole tilaa.

Yhteiskuntaopin opetusta huudetaan ratkaisuksi moniin ongelmiin äänestyshalukkuudesta graffitien piirtämiseen.


Kerron esimerkin, joka on jäänyt ikuisesti mieleni sopukoihin kummittelemaan:

Hesarissa tehtiin hauska ja yksinkertainen kysely joskus 80-luvulla. Aikuisille helsinkiläisille esitettiin yksinkertainen kysymys: "Mikä on valtioneuvosto?"

Vain joka viides ihminen pystyi selittämään, mikä on valtioneuvosto.

Nyt Hesarissa pohditaan, mitä on yhteiskuntaoppi. Kannattaa painaa linkkiä ja katsoa, millaista keskustelua siellä käydään. Joka kohdin keskustelu ei ole mieltä ylentävää.

Ennen oppikoulussa oli oppiaine nimeltään historia ja yhteiskuntaoppi. Nyt peruskoulun viimeisellä luokalla järjestetään oppilaille yhteiskuntaopin kurssi tai kursseja. Arvioinnissa yhteiskuntaoppi sisällytetään historiaan, jota tietenkin arvioinnissa painotetaan enemmän, koska historiaa opiskellaan enemmän kuin yhteiskuntaoppia.

Jotta ei arvuuteltaisi, mitä yhteiskuntaoppiin sisältyy, laitan linkin oman alueeni ysiluokan yhteiskuntaopin tavoitteisiin ja sisältöihin:

http://www.edu.vantaa.fi/pahkis/    >   Kouluinfo   >   Opetussuunnitelma   >   13 Yhteiskuntaoppi

Laitan linkin oman alueemme yläkoulun sivuille, sieltä näkyy tuntijako ja kurssimäärät:

http://www.edu.vantaa.fi/hameenkyla/wp/?page_id=141

Yhteiskuntaopin kurssisällöt ovat erittäin laajat yksilön hyvinvoinnista talouspolitiikkaan. Jo ensi silmäyksellä tajuaa, kuinka tärkeästä oppiaineesta oikeastaan on kysymys.

Alakoulussakin jo hieman kosketellaan yhteiskuntaoppia. Tartun aina ajankohtaisiin aiheisiin. Kun on esim. kunnallisvaalit, yritän selvittää lapsille, miten kunnallinen päätöksenteko toimii.

Opetan nyt neljättä luokkaa. Ympäristö- ja luonnontiedossa viime oppitunnilla otsikkona oli "Suomen pääelinkeino on teollisuus". Kappaleen yhteydessä selitettiin verotuksen idea.

Kuudennen luokan kohokohtia on vierailu eduskuntaan. Ennen vierailua käydään yksinkertaisesti läpi eduskuntavaalit, puolueet ja hallitus ja sen muodostaminen. Eduskunnasta otetaan mukaan joka oppilaalle eduskuntaesitteet, joita seuraavana koulupäivänä käydään läpi.

Historiaa on alakoulussa vähän, yksi tunti viidennällä ja kaksi kuudennella. Muutama vuosi sitten alakoulussa oli historiaa yhteensä viisi viikkotuntia.

Tällä hetkellä erilaisilla keskustelupalstoilla käydään käsittämättömän surkeaa keskustelua koulun antamasta yhteiskuntaopista. Jotkut syyttävät koulua ja historian ja yhteiskuntaopin opettajia aivopesusta, ei siis ymmärretä suomalaisen peruskoulun luonteesta mitään. Joissain kommenteissa on vaadittu jopa sitä, että ysiluokan yhteiskuntaopin opettajat pitäisi laittaa jonkinlaiseen valvontaan! Ehdotus sai kannatusta.

Suomalainen historian ja yhteiskuntaopin opetus on maailmanlaajuisesti ajatellen aivan huippuluokkaa. Monissa maissa keskitytään lähes pelkästään oman maan historiaan. Suomalaiset historian ja yhteiskuntaopin opettajat ovat, kuten muutkin peruskoulun opettajat, koulutukseltaan maailman kärkeä.

Ylen sivuilla kysyttiin myös, että "kaipaatko kansalaistaitoa?" Kyllä kaipaan. Nyt kansalaistaito on upotettu sekasikiöoppiaineeseen,  ympäristö- ja luonnontietoon. Samaan kasaan on heitetty biologiat ja maantiedot, fysiikat ja kemiat.

Kyllä kaipaan kansalaistaitoa.

Kun aloitin opettajan työt, oli kolme viikkotuntia biologiaa ja maantietoa, yksi viikkotunti ympäristö- ja kansalaistaitoa sekä yksi viikkotunti jo ajat sitten unholaan jäänyttä oppilaanohjausta, yhteensä viisi viikkotuntia. Nyt neljännellä luokalla minulla on käytössä vain kaksi viikkotuntia ympäristö- ja luonnontietoa, kolme viikkotuntia on hävinnyt kuin tuhka tuuleen.

Nettikeskustelupalstoilla jotkut ovat sitä mieltä, että yleissivistystä ei tarvita. Voidaan sanoa vaikka, että "mitä kirvesmies tekee yleissivistyksellä?"

Pari esimerkkiä:

1. Kun Neuvostoliitto oli Afganistanissa, manhattanilaisilta kysyttiin "mitä pitäisi tehdä?" Enemmistö silmää räpäyttämättä olisi aloittanut kolmannen maailmansodan. Onneksi Yhdysvaltain silloinen presidentti oli niin sivistynyt, ettei hän painanut ydinasenappia.

2. Suomessa on käyty raiskaus- ja pedofiilikeskusteluja. Kysyttäessä suhteellisen moni aikuinen, ns. ajatteleva ihminen, on alkanut yhtäkkiä kannattaa sitä, että kuolemantuomio otettaisiin käyttöön. Onneksi suurin osa suomalaisista on niin sivistyneitä, että Suomessa ei kuolemantuomiota oteta käyttöön.

Jos kansan sivistystasosta ei pidettäisi huolta, raiskaajat ja pedofiilit kuohittaisiin, avionrikkojat kivitettäisiin hengiltä hiekkakuoppiin.

On aivan käsittämätöntä, että Yle esittää kysymyksen "mitä ovat ne perustiedot, jotka yhteiskuntaopin tulisi antaa?" Asioita on pohdittu asiantuntijoiden kanssa perusteellisesti koko peruskoulun olemassaolon ajan. Nyt aletaan tehdä viidettä peruskoulun ajan opetussuunnitelmaa eikä niitä suunnitelmia hatusta tai kansalaispulinalla voida vetää.

Ylekin olisi voinut laittaa linkin vaikka Hämeenkylän koulun sivuille, jotta tiedettäisiin edes mistä ylipäätään keskustellaan.

"Musta ois kivaa ku yhteiskuntaopintunneilla opetettaisiin piirteleen graffitteja seinille..."

Apunen lukee oppikirjaa kuin piru raamattua

HS 4.12.

Oppikirjan tekijä torjuu Matti Apusen kritiikin

Oppikirjailija ja opettaja Eenariina Hämäläinen tyrmää Evan johtajan Matti Apusen kritiikin 9-luokkalaisille tarkoitetusta yhteiskuntaopin kirjasta. Apunen arvosteli tänään Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissaan  Forum 9 Yhteiskuntaoppi -kirjaa, jonka yksi tekijöistä Hämäläinen on.

Apunen muun muassa kirjoitti, että kirja "esittelee laajasti hyvinvointivaltiota" ja "kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia, joita valmistetaan korkeiden verojen väistämättömyyteen". Sen sijaan talouskasvun merkityksestä annetaan kirjassa Apusen mielestä väärä kuva.

"Ymmärrän, että oppikirjan on esiteltävä eri virtauksia. Kuitenkin jälleen kerran hassutukset saavat runsaasti tilaa ja vastuullinen talousliberalismi – yksilön vapauksien ja velvollisuuksien korostaminen, kilpailun vapaus – haaleita sivulauseen puolikkaita", Apunen sanoi.

Apusen kritiikki aamun Hesarista:

Yhteiskuntaopin kirja kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia

Aihe on opettajan kannalta äärimmäisen mielenkiintoinen. Heti alkuun tartun Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Matti Apusen otsikkoväitteeseen: "Yhteiskuntaopin kirja kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia".

En voi kuin nauraa. Luonnollinen ihmettelyn aihe on: 

Jos nuorista ei kasvateta kuuliaisia veronmaksajia, minkälaisia veronmaksajia Apusen mielestä sitten pitäisi kasvattaa? Veronkiertäjiäkö? 

Kehottaako Apunen veronkiertoon?

Kuitenkin jälleen kerran hassutukset saavat runsaasti tilaa ja vastuullinen talousliberalismi – yksilön vapauksien ja velvollisuuksien korostaminen, kilpailun vapaus – haaleita sivulauseen puolikkaita", Apunen sanoi. (HS)

Apunen heitti kehiin järjettömän sanaparin, vastuullinen talousliberalismi. 

Talousliberalisti kannattaa vapaakauppaa eikä rakasta taloudensääntelyä tai verotusta. Apunen on ainakin rehellinen ja johdonmukainen.

Suomessa ns. verosuunnittelu alkaa tietyissä piireissä olla pikemminkin normi kuin poikkeus.

Apusen mielestä Forum 9 Yhteiskuntaoppi esittelee laajasti hyvinvointivaltiota. (HS)

Hellanlettas sentään Apunen, jos kirja ei esittelisi laajasti hyvinvointivaltiota, minkälaista valtiota kirjan sitten pitäisi esittää? Kirgisiaa vai Keski-Afrikan Kongoa? 

Onko Apunen sitä mieltä, että Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio vai, että suomalaisesta hyvinvointivaltion mallista pitäisi pyrkiä eroon?

Herää kysymys, minkälainen Apusen ihannevaltio on? Vai onko Apunen sitä mieltä, että perinteisiä valtioita ei enää tarvita? 

Hämäläisen mukaan Apunen on lukenut kirjaa valikoiden ja nostanut esiin yksityiskohtia asiayhteydestä irrallaan.

"Apusen silmään olivat sattuneet kirjasta vain ne asiat, jotka hän tulkitsi talouskasvun ja markkinaliberalismin vastaisiksi", Hämäläinen kommentoi. (HS)

Apunen ei löytänyt kirjasta näkökulmia, jotka kertovat, että talouskasvu on välttämätöntä hyvinvoinnille, ja että ilman yrittäjyyttä yhteiskunta ei pärjää, ja että yrittäjyys luo työpaikkoja, toteaa Hämäläinen.

On pakko vetää johtopäätös, että Apunen ei kannata perinteistä kapitalismia, vaan ultrakapitalismia. Perinteinen pohjoismainen hyvinvointimalli näyttää olevan Apuselle kirosana.

Oppikirjantekijä toteaa osuvasti, että peruskoululaisille asioita pitää myös yksinkertaistaa. Totean tähän, että monia käsitteitä pitää peruskoululaisille myös selventää.

Peruskoulussa opetetaan perusasioita.

Ei voida ajatella, että peruskoululainen olisi EVA:n tai EK:n tykinruokaa. Ihminen ei ole pelkkä tuotantoväline. Onneksi peruskoulussa suomalaista nuorta ei kasvateta pelkäksi tuotantovälineeksi tuottamaan rahaa ja mammonaa suomalaisten ultrakapitalistien taskuihin. 

Lisää yhteiskuntaoppia

Hesarin paperiversiosta 14.3.

Historia ja yhteiskuntaoppi ovat koululaisilla kohtalaisesti hallussa

"Kyllä näistä tuloksista on syytä iloita."

Tällaiseen johtopäätökseen päätyi yhteiskunnallisten aineiden projektipäällikkö Najat Quokrim-Soivio Opetushallituksesta esiteltyään ensimmäisen arvioinnin historian ja yhteiskuntaopin taidoista.

Historian ja yhteiskuntaopin osaamisen ja asenteiden mittaus tehtiin viime keväänä peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille.

Oppilaita otoksessa oli yhteensä 4700 yli sadasta koulusta.

Historiassa osaamisen yleistaso oli kohtalainen, eli tehtävät osasi ratkaista 50 prosenttia vastaajista. Huonoimmin hallussa oli syiden ja seurausten hahmotus.

Yhteiskuntaopissa osaaminen oli tyydyttävää tasoa. Tehtävien ratkaisuosuus oli 64 prosenttia. Etenkin  yhteiskuntaoppia oppilaat pitivät erittäin hyödyllisenä aineena.

Tällä kertaa oppimistuloksissa ei ollut juuri eroja sukupuolten eikä myöskään eri alueiden välillä. Sen sijaan suomenkielisissä kouluissa osattiin vähän paremmin kuin ruotsinkielisissä.

Historian opiskelu on oppilaista hyvin mieluisaa.

Viidennellä luokalla he vastaanottavat ensimmäisen historian kirjansa silmät hehkuen ja kädet täristen. Alakoulun historian oppiaines on äärimmäisen kiintoisaa. Oppilaat tutustuvat pyramideihin, Olympos-vuoren jumaliin ja Julius Caesariin.

Opetushallituksen historian ja yhteiskuntaopin osaamisen arvioinnin tulokset ovat jonkinlainen torjuntavoitto. Odotin paljon pahempaa.

Muutamia vuosia sitten Hesarissa oli minitutkimus, jossa suomalaisilta aikuisilta kysyttiin mikä on Valtioneuvosto. Tulos oli järkyttävä, muistaakseni kaksi kolmesta äänestyskelpoisesta suomalaisesta ei tiennyt vastausta.

Yhteiskuntaopin osaamistulokset ovat ehkä liian mairittelevia.

Yhteiskuntaopin kurssit ovat ainakin Myyrmäen alueellisen opintosuunnitelman mukaan juuri yhdeksännellä luokalla, luulen, että niin on muuallakin Suomessa. Arviointi tehtiin yhdeksäsluokkalaisille, joilla opitut asiat ovat tuoreessa muistissa.

Opitun unohtaminen on hämmästyttävän nopeaa. Asioita pitää kerrata. Oppiminen on tehokkaampaa, jos opeteltavaa asiaa opiskellaan toistuvasti pienissä erissä. Olen aina ollut hyvin epäileväinen yläkoulun kurssimuotoisen opiskelun tehoista. Monessa oppiaineessa oppilaalle lyödään eteen melkoinen pläjäys tietoa lyhyehkössä ajassa omaksuttavaksi.

Lapsen päähän tietoa ei voi kaataa ämpärillä, valuu yli.

HS: Quokrim-Soivio kannattaa tutntijakoryhmän esitystä antaa lisätunti yhteiskuntaopille ja sijoittaa se ala-asteen puolelle, koska osallisuuden taitoja sietäisi harjoitella jo nuorena.

Kannatan.

Sijoittamalla yhteiskuntaopin lisätunti alakoulun puolelle saadaan opiskeluun tehoja penäämäni kertaavuuden muodossa. Historian ja yhteiskuntaopin opiskelun motivaatio on piikissä alakoulussa. On taottava silloin, kun rauta on kuumaa.

Opintoretket syventävät opitun omaksumista. 

Teen kaksi retkeä Suomenlinnaan, toisen viidennellä heti syksyn alussa, toisen kuudennella keväällä. On mahtavaa huomata kuudennen luokan retkellä, kun oppilaat saavat dejavu-ahaa-elämyksiä Suomen historiasta. Suomenlinna on ylivoimaisesti paras opintoretkikohde.

Kuudennella luokalla teen aina opintoretken myös Eduskuntaan. Ennen retkeä käydään parilla oppitunnilla läpi suomalaisen valtiollisen vaikuttamisen perusasiat. Eduskunnassa oppilaille esitetään ensin Eduskunnasta kertova video. Sitten istutaan istuntosalin lehtereille, mikä on oppilaiden mielestä fantastista, Mehän ollaan melkeen telkkarissa! Paternosterhissi ja Valtiosali ovat oppilaista myös vaikuttavia. Kouluun otetaan joka oppilaalle mukaan Eduskunnan esite, jonka avulla asiat seuraavana päivänä kerrataan.

HS: Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisen yhteiskunnalliset tiedot olivat parhaat, mutta kiinnostus politiikkaan oli vertailun hännillä.

Kiinnostus politiikkaankin on jonkinlaista aallonliikettä. Nyt olemme aallonpohjassa, suorastaan latentissa tilassa. Voi olla, että satsaamalla hieman yhteiskuntaoppiin saadaan lasten ja nuorten innostusta yhteiskunnallisiin asioihin herätettyä.

Pinkkuvinkki alakoulun opettajille:

Maantieto on jostain syystä ajettu alakoulussa alas. Heti viidennen luokan alussa kannattaa pitää oppilaille parin viikon maantiedon tehojakso, jossa opetellaan kertakaikkiaan ulkoa Euroopan maat ja pääkaupungit, vesistöt ja vuoristot. On todella turhauttavaa opettaa historiaa ja uskontoa, jos oppilaat eivät tiedä esim. missä on Välimeri. 

Pidän viidennen luokan alussa maantiedon "läpimenokokeita". Esim. maista ja pääkaupungeista pitää karttapohjasta tunnistaa kahdeksantoista kahdestakymmenestä, muuten ei pääse läpi. Pidän uusintakokeita niin kauan kunnes kaikki oppilaat pääsevät läpi.

Urani aikana minulla on ollut vain yksi oppilas, joka ei päässyt läpi muutoin kuin tunnistustehtäviä helpottamalla. Oppilaalla oli niin paha hahmotushäiriö, ettei hän erottanut maata merestä.