HS 4.12.
Oppikirjailija ja opettaja Eenariina Hämäläinen tyrmää Evan johtajan Matti Apusen kritiikin 9-luokkalaisille tarkoitetusta yhteiskuntaopin kirjasta. Apunen arvosteli tänään Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissaan Forum 9 Yhteiskuntaoppi -kirjaa, jonka yksi tekijöistä Hämäläinen on.
Apunen muun muassa kirjoitti, että kirja "esittelee laajasti hyvinvointivaltiota" ja "kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia, joita valmistetaan korkeiden verojen väistämättömyyteen". Sen sijaan talouskasvun merkityksestä annetaan kirjassa Apusen mielestä väärä kuva.
"Ymmärrän, että oppikirjan on esiteltävä eri virtauksia. Kuitenkin jälleen kerran hassutukset saavat runsaasti tilaa ja vastuullinen talousliberalismi – yksilön vapauksien ja velvollisuuksien korostaminen, kilpailun vapaus – haaleita sivulauseen puolikkaita", Apunen sanoi.
Apusen kritiikki aamun Hesarista:
Aihe on opettajan kannalta äärimmäisen mielenkiintoinen. Heti alkuun tartun Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Matti Apusen otsikkoväitteeseen: "Yhteiskuntaopin kirja kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia".
En voi kuin nauraa. Luonnollinen ihmettelyn aihe on:
Jos nuorista ei kasvateta kuuliaisia veronmaksajia, minkälaisia veronmaksajia Apusen mielestä sitten pitäisi kasvattaa? Veronkiertäjiäkö?
Kehottaako Apunen veronkiertoon?
Kuitenkin jälleen kerran hassutukset saavat runsaasti tilaa ja vastuullinen talousliberalismi – yksilön vapauksien ja velvollisuuksien korostaminen, kilpailun vapaus – haaleita sivulauseen puolikkaita", Apunen sanoi. (HS)
Apunen heitti kehiin järjettömän sanaparin, vastuullinen talousliberalismi.
Talousliberalisti kannattaa vapaakauppaa eikä rakasta taloudensääntelyä tai verotusta. Apunen on ainakin rehellinen ja johdonmukainen.
Suomessa ns. verosuunnittelu alkaa tietyissä piireissä olla pikemminkin normi kuin poikkeus.
Apusen mielestä Forum 9 Yhteiskuntaoppi esittelee laajasti hyvinvointivaltiota. (HS)
Hellanlettas sentään Apunen, jos kirja ei esittelisi laajasti hyvinvointivaltiota, minkälaista valtiota kirjan sitten pitäisi esittää? Kirgisiaa vai Keski-Afrikan Kongoa?
Onko Apunen sitä mieltä, että Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio vai, että suomalaisesta hyvinvointivaltion mallista pitäisi pyrkiä eroon?
Herää kysymys, minkälainen Apusen ihannevaltio on? Vai onko Apunen sitä mieltä, että perinteisiä valtioita ei enää tarvita?
Herää kysymys, minkälainen Apusen ihannevaltio on? Vai onko Apunen sitä mieltä, että perinteisiä valtioita ei enää tarvita?
Hämäläisen mukaan Apunen on lukenut kirjaa valikoiden ja nostanut esiin yksityiskohtia asiayhteydestä irrallaan.
"Apusen silmään olivat sattuneet kirjasta vain ne asiat, jotka hän tulkitsi talouskasvun ja markkinaliberalismin vastaisiksi", Hämäläinen kommentoi. (HS)
Apunen ei löytänyt kirjasta näkökulmia, jotka kertovat, että talouskasvu on välttämätöntä hyvinvoinnille, ja että ilman yrittäjyyttä yhteiskunta ei pärjää, ja että yrittäjyys luo työpaikkoja, toteaa Hämäläinen.
On pakko vetää johtopäätös, että Apunen ei kannata perinteistä kapitalismia, vaan ultrakapitalismia. Perinteinen pohjoismainen hyvinvointimalli näyttää olevan Apuselle kirosana.
Oppikirjantekijä toteaa osuvasti, että peruskoululaisille asioita pitää myös yksinkertaistaa. Totean tähän, että monia käsitteitä pitää peruskoululaisille myös selventää.
Peruskoulussa opetetaan perusasioita.
Ei voida ajatella, että peruskoululainen olisi EVA:n tai EK:n tykinruokaa. Ihminen ei ole pelkkä tuotantoväline. Onneksi peruskoulussa suomalaista nuorta ei kasvateta pelkäksi tuotantovälineeksi tuottamaan rahaa ja mammonaa suomalaisten ultrakapitalistien taskuihin.
Tekstit
Pelkään olevani kommentointiautomaatti mutta kirjoitan silti...Jälleen kerran yhdyn blogistin sanoihin, mutta jälleen kerran tulee myös mutta-sana.
VastaaPoistaTiedämme kyllä mistä Apusen ihmettely nousee. Annan esimerkkejä. Olen useamman kuin kerran kuullut akateemisesti koulutetuilta ihmisiltä seuraavia lauseita:
-Mihin ihmiseen sitä jatkuvaa taloudellista kasvua tarvitaan, eikö tämä mikä meillä on, jo riitä?
-Ihan uskomatonta että yritykset jotka tuottavat voittoa sanovat irti ihmisiä!
-Mun mielestä pääomaveroa pitäisi korottaa ja reilusti, se olisi "niille" ihan oikein!
Ai, mitä väärää, hölmöä ja hassua noissa em. lauseissa sitten muka on? Apunen tietää sen liiankin hyvin, mutta se ei tiedä että sinäkin tiedät sen ja siksi se ylireagoi voimakkaasti.
Se pelkää kuollakseen että 70-luku tulee takaisin. On edelleen ihmisiä jotka elävät Berliinin muurin itäpuolella talouspoliittisesti. Punainen on ehkä vain sävyttynyt vihreään.
Meidäthän on pakkosyötetty uskomaan että yritykset ja yrittäjät ovat jotenkin paha asia. Tosi asia on että yhteiskuntamme on olemassa tämän kuntoisena vain niiden ansiosta. Tunnemme esimerkit "kansankodeista" joissa ei ollut vapaata kilpailua. Tulee mieleen nyt esimerkiksi DDR, Romania, Bulgaria...
Mutta mehän emme kysy noin tyhmiä kuin esimerkkilauseeni lausujat. Emmehän?
Kyllä rehellinen opettaja antaa edelleen vaikkapa yhteiskuntaopin tunnilla kiitoksen sinne minne se oikeasti kuuluu jopa maailman parhaan peruskoulujärjestelmän osalta. UPM, Enso-Gut...
Jorma
Jorma...
VastaaPoistaHämäläinen toteaa Hesarissa: "Ehkä räikein virhe on väite siitä, että suhtaudumme talouskasvuun hirveän kriittisesti ja levittäisimme tällaista degrowth-tyyppistä vastuuttomuutta. Kirjassa kirjoitetaan, että talouskasvu on välttämätöntä hyvinvoinnille ja että ilman yrittäjyyttä yhteiskunta ei pärjää ja että yrittäjyys luo työpaikkoja".
Apunen valikoi ihmettelynsä kohteensa. Apusen ihmettely, "Yhteiskuntaopin kirja kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia", on hämmästyttävä.
Kiitos maailman parhaan koulujärjestelmän osalta lankeaa paljon laajemmalle kuin pelkästään suomalaisille suuryrityksille niiden merkitystä mitenkään väheksymättä.
Totta blogman! Kiitos tosiaan kuuluu laajemmalle, se kuluu demokraattiselle järjestelmällemme jota ilman nuo yritykset eivät olisi maksaneet massiivisia ( puhutaan sadoista miljardeista euroista ajan saatossa) yritysveroja. Oma yhteiskuntamallimme on peruskoulun tae. Ja siihen kuuluu yrittämisen, suuryrittämisenkin tukeminen kaikin tavoin, jotta kansakunnan tulopohja pysyy ja meillä olisi pottia jota demokraattisesti jakaa.
VastaaPoistaKiitos kuuluu myös suomalaisille opettajille, jotka eivät ole ainakaan vielä lähteneet degrowth-ideologian aisankannattajiksi vaikka lobbaus esim. ympäristöjärjestöistä on kova, kovempi kuin elinkeinoelämästä muuten.
Jorma
Jorma...suomalainen elinvoima on aina rakentunut terveelle yritystoiminnalle.
VastaaPoistaApusen Hesarin kolumni haiskahtaa pahasti ultraliberalismille. Aatteeseen kuuluu rahan liikuttaminen piilossa, vrt. harmaa talous, joka on ovela peitetermi talousrikollisuudelle.
Ultraliberalistille kansallinen hyvinvointi ei merkitse yhtään mitään.
Resurssit talousrikollisuuden tutkimiseen pidetään tarkoituksella matalana.
Kyllä enkeliporsas ajelee ihan omia latujaan ja kyhäilee olkinukkejaan. Järkyttävää tuubaa.
VastaaPoistaEnsinnäkin "harmaa talous" jo määritelmällisesti ei ole mikään ovela peitenimi talousrikollisuudelle, vaan on nimenomaan sitä.
Mutta tärkeintä: liberalistille harmaa talous ei ole onnela, vaan vankkumattoman talousliberalistin taivas on yhteiskuntajärjestelmä, jossa verotus on kohtuullista, yksityisomaisuuden suoja tunnustetaan ja lait ovat kaikille samat.
Enkeliporsastaja lukee Apusen kirjoitusta kuin piru raamattua. Kuuliaisen veronmaksajan vastakohta ei ole veronkiertäjä vaan henkilö, joka ei ole aivopesty hyväksymään kaikki verot, mitä julkinen valta taakaksemme antaa.
Mutta senhän porsastelija tiesi itsekin, mutta ei halunnut kirjoittaa.