Sosiologi ja Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kirjoittaa kummia blogissaan, Lapset eivät ole säilytysongelma. Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 29.4.
Kontulan kirjoitus oli näyttävästi esillä eilisessä Iltalehdessä, Putosiko peruskoulu kelkasta? "Valtava kuilu".
Kontula: Peruskoulu oli 1970-luvun politikoilta suurtyö, jonka päälle onkin sitten huilattu 40 vuotta. Kunhan PISA-tutkimuksissa pärjätään ja lapset lusivat oppivelvollisuutensa, mitään ei tarvitse muuttaa.
Enkeliporsas: Olen ollut opettajana vuodesta 1980 alkaen. Koko tämän ajan peruskoulua on kehitetty. Aluksi kehitettiin erilaisia tuntikehysmalleja. Nyt ollaan siirtymässä inklusiiviseen lähikoulumalliin, joka on suurin muutos koko opettajaurani aikana. Jos inkluusio kiinnostaa, napsauta blogini tunnisteista sanaa inkluusio. Tuntikehysmallien ja inklusiivisen lähikoulumallin välissä tehtiin mittavat opetussuunnitelmien päivitykset.
Kontulan lause Kunhan PISA-tutkimuksissa pärjätään ja lapset lusivat oppivelvollisuutensa, mitään ei tarvitse muuttaa on järjetön. On parempi, että olemme pärjänneet PISA-tutkimuksissa kuin emme olisi. Minkälaista peruskoulua Kontula on oikein käynyt, kun hän kirjoittaa oppivelvollisuuden lusimisesta? Vankiloissa lusitaan.
Kontula: Jos tehtaista on pillit viety pois jo aikoja sitten, miksi kouluissa lapsia opetetaan edelleen marssimaan tauolle ja töihin äänimerkin tahtiin? Jos joku osoittaa merkkejä yksilöllisestä ajattelusta tai tarpeista, syntyy tähän koneeseen häiriötila. Teollisesta maailmankuvasta periytyvä selkeä ainejako toimii sekin huonosti - tenaville opetetaan kyllä englannin perusteet, mutta ei esimerkiksi englanninkielistä tiedonhakua.
Enkeliporsas: Äänimerkit ovat tarpeellisia, jotta oppilaat ymmärtävät tulla sisään välitunneilta. Sopii mennä välituntipihoille huhuilemaan neljää sataa oppilasta sisään.
Peruskoulu ei ole koskaan ollut kone. Opettaminen ja kasvattaminen ovat inhimillistä toimintaa. Yksilöllinen ajattelu on mitä suotavinta. Nykyopetus on hyvin oppilaslähtöistä. Koulun tukimuotoja kehitetään koko ajan.
Selkeä ainejako on parempi kuin epäselvä. Peruskoulun ainejako ei ole periytynyt teollisesta maailmankuvasta, vaan ainejaon perusta on yleissivistys. Kontula kansanedustajana tietää varmasti, kuinka vaikeaa on sorkkia peruskoulun ainevalikoimaa.
Englanninkielisestä tiedonhausta, koulua on peruskoulun jälkeenkin. Suomalaiset nuoret osaavat englantia kansainvälisten vertailujen mukaan erittäin hyvin.
Kontula: Nuorten kokemusmaailman ja koulun keinotodellisuuden välille on revennyt valtava kuilu. Peruskoulu ei valmista selviytymään elämässä tai työmarkkinoilla, lapset vaistoavat sen. Koulu ei kerro, miten kokata hindulaiselle vieraalle.
Enkeliporsas: Missä todellisuudessa Kontula itse elää? Koulun keinotodellisuus? Peruskoulu on oikeata todellisuutta ja lasten ja nuorten elämää.
Mistä Kontula on saanut päähänsä, etteikö peruskoulu valmistaisi selviytymään elämässä? Peruskoulu on yleissivistävä koulu, joka valmistaa oppilaita lukioon, ammattikouluun tai ammattikorkeakouluun. Peruskoulu ei ole työelämän tykinruokaa.
Hindureseptien opettaminen lapsille on lähinnä ajanhukkaa. Kotitaloustunneilla opetetaan, kuinka valmistetaan terveellistä suomalaista lähiruokaa. Tunneilla opetetaan monia arkielämän taitoja.
Kontula: Mitä kauemmas koulu vieraantuu muusta yhteiskunnasta, sitä enemmän esiintyy tervettä sopeutumattomuutta. Ei siis ihme, että "erityistä tukea tarvitsevien diagnoosien" määrä kasvaa koko ajan. Yksittäiset opettajat ja koulut yrittävät päivittää käytäntöjä, mutta rakenteiden muuttaminen vaatisi järeämpää päätöksentekoa.
Enkeliporsas: Koulu on osa yhteiskuntaa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvu kertoo lähinnä oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden määristä kuin terveestä sopeutumattomuudesta. Oppimisvaikeuksien määrittely on tehokkaampaa kuin ennen.
Järeä päätöksenteko tehdään eduskunnassa. Rakenteiden muuttaminen vaatii laajaa yhteisymmärrystä.
Kontulan tiedot nykyperuskoulun todellisuudesta ovat hatarat. Tervetuloa peruskouluvierailulle.
Peruskoulun ylivoimaisesti suurin ongelma on rahoitus.
Tekstit
