Uuteen oppimisympäristöön tutustumassa

Kolmen opetusryhmän yhteisopetustila

Olin viime viikolla pari päivää sijaistamassa Vantaan Hämeenkylän koulussa, joka toimii väistötiloissa Sanomalassa Vantaankoskella. Toisena päivänä sijaistin äidinkielen opettajaa, toisena teknisen käsityön opettajaa.

Tänään olin mukana koulun esittelykierroksella, jota veti koulun rehtori Pasi Majasaari. Mukana olivat Opetushallituksesta pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Ulla Laine. Vantaan kaupungin sivistystoimesta paikalla olivat sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo, opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus ja läntisen alueen aluepäällikkö Kirsi Kolu.

Vuoden kouluksi valitun Hämeenkylän koulun päärakennus purettiin viime vuonna sisäilmaongelmien takia. Viime lukuvuonna koulu sijaitsi useassa opetuspisteessä, mikä luonnollisesti heikensi koulun vahvaa yhteisöllisyyttä. Täksi lukuvuodeksi koulu sai asialliset opetustilat Sanoma Oy:ltä vapautuneista tiloista, joissa opiskellaan, kunnes uusi koulu otetaan käyttöön elokuussa 2020.

Sanomalan tilat suunniteltiin uuden oppimisympäristökäsityksen mukaisesti niin hyvin kuin se oli vanhaan toimistorakennukseen mahdollista rakentaa. Aineluokat saatiin ajoissa rakennettua, mutta teknisen opetuksen tila on vielä pahasti keskeneräinen. Liikuntatiloja ei koululla vielä ole, ne valmistunevat vielä syyslukukauden aikana. Nyt sisäliikuntaa harrastetaan Vantaan Jalkapalloseuran lähellä olevassa jalkapallohallissa.

Yllä oleva kuva on äidinkielen luokasta, jossa opiskeli kerrallaan kolme opetusryhmää yhdessä, noin 70 oppilasta. (AI ja MA = kolme ryhmää, HI, BG ja kielet = kaksi ryhmää, FY, KE, KU, TE ja KT = yksi ryhmä) Luokassa oli myös erillinen tila, jossa erityisopettaja pystyi rauhassa opettamaan oppilaitaan. Luokan reunoilla oli tiloja oppilaille, jotka halusivat tehdä töitä yksin, pareittain tai ryhmissä. Pitkin koulua löytyy myös erillisiä ryhmätiloja.

Paikalla oli kolme äidinkielen opettajaa ja yksi erityisopettaja. Opetustuokion ja ohjeiden antamisen jälkeen oppilaat ryhtyivät töihin. Kaikilla oli äidinkielen kirjat, jotkut kirjoittivat vihkoonsa, jotkut läppärillä.

Huomionarvoista oli, että työrauha oli kohtuullisen hyvä, vaikka oppilaita oli paljon. Pääosa oppilaista keskittyi työhönsä ja he saivat aikaan sen, mitä pitikin. Opettajat kiertelivät luokassa ja antoivat tarvittaessa apua.

Tänään esittelykierroksella rehtori totesi, kun uutta, pysyvää oppimisympäristöä rakennetaan, olisi hyvä erottaa isot luokat esim. lasiseinillä toisistaan. Aivan kaikki oppilaat eivät totu työskentelyn tuomiin ääniin. Hän sanoi, että hänen kokemuksiensa perusteella ei kannata suunnitella yhtä suurta ja avointa tilaa.

Erikoisluokat kuten kotitalous- tai fysiikan ja kemian luokat oli erotettu lasiseinin. Rehtori kertoi, että on erittäin mieluisaa kulkea ohi luokkien ja nähdä, kuinka hyvin opiskelu uusissa tiloissa sujuu.

Erityisesti hän painotti yhteisopettajuuden merkitystä. 

Alkuvaikeuksien jälkeen yhteisopettajuus toimii jopa niinkin hyvin, että suurin osa opettajista ei enää halua takaisin vanhaan järjestelmään, yksi opettaja per opetusryhmä. Ilmeisesti jaettu taakka on helpompi kantaa, sitä en tiedä, kuinka paljon aikaa yhteissuunnitteluun kuluu.

Kokemukseni sijaistamisen sekä tämänpäiväisen parin tunnin mittaisen esittelyn perusteella avoimesta oppimisympäristöstä ovat myönteisiä. Koulussa oli vahvaa työnteon makua. Vaikuttaa siltä, että avoin oppimisympäristö lisää myös opettajien keskinäistä avoimuutta.

Jos jossain päin Suomea suunnitellaan uuden oppimisympäristön mukaisia kouluja, kannattaa ehdottomasti käydä vierailuilla Sanomalassa, ettei hurmoksissa tehdä liian avointa tilaa. Kyllä oppilaat tarvitsevat yhä vieläkin myös rauhallista tilaa, jossa voi aivan rauhassa tehdä töitä.

Ison perusluokan perällä olisi hyvä olla toinenkin pienehkö opetustila. Toisessa toimisi esim. erityisopettaja, ja toisessa voisi vaikka rauhoitella yhtä, kahta oppilasta, jos tarve niin vaatisi.

Rehtori totesi, että jako erityisopettajiin ja laaja-alaisiin erityisopettajiin ei tällaisessa mallissa oikein toimi. Pitäisi olla pelkästään erityisopettajia. Itse ajattelen niin, että erityisopettajia on auttamattoman vähän, lisää pitäisi saada. Vantaalla moni iso koulu on hyvin maahanmuuttovaltainen, niihin pitäisi saada lisää myös sekä luokan- että aineenopettajia.

Pikkusorvi

Toisena päivänä sijaistin teknisen käsityön opettajaa. Sääliksi käy, sillä itse luokka oli vielä täysin keskeneräinen. Koneita ei ollut, ei juuri työkalujakaan. 

Mutta viisaasti opettaja oli tilannut luokkaan elektronisia rakennussarjoja. Yhdestä paketista voidaan rakentaa esim. pikkusorvia, -poria tai -lehtisahoja. Yhdestä sarjasta saa koottua ja purettua peräti kymmenen konetta. Toiminta on hyvin itseohjattua, kokoamisohjeet ovat selkeät. Oppilaat keskittyivät tiukasti ohjeiden lukemiseen ja kasaamiseen. Kun valmista konetta pääsi käyttämään, ilo oli suuri.

Kuvassa sorvataan kynän holkkeja.

Kenkäteline

Koska melun ehkäisyyn sekä siisteyteen on kiinnitetty paljon huomiota, koulussa liikutaan sukkasillaan tai crockseilla. Melua on pyritty vähentämään mm. uudentyyppisillä kokolattiamatoilla.

On täysin varmaa, kun uutta Hämistä suunnitellaan, myös rakenteellinen melunehkäisy on yksi prioriteeteista.

Vantaan kouluille 16 000 tablettia

Näitä tulee roppakaupalla: Samsung Galaxy Tab 4.10.1

6.10. Kuntalehti

Vantaa hankkii 16 000 tablettia

Vantaa hankkii syksyn aikana yli 16 000 tablettia esiopetuksen, perusopetuksen, lukioiden ja Vantaan ammattiopisto Varian käyttöön. Lisäksi kaikille Vantaan kouluille tulee avoin langaton verkko, joka on myös asukkaiden käytössä.

Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothin mukaan Vantaan tavoitteena on lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja lasten kansalaistaitoja yhteiskunnassa, jossa kaikilla ei välttämättä ole kotona samanlaisia mahdollisuuksia teknologian käyttöön.

- Minulla on luja usko siihen, että tarjoamalla uudenlaiset oppimisen eväät, rakennamme osaavaa ja kilpailukykyistä Vantaata ja annamme lapsille ja nuorille hyvän pohjan tulevaisuuteen, Lehto-Häggroth toteaa.

Kun jo olemassa olevat laitteet lasketaan mukaan, on Vantaalla hankintojen jälkeen koulujen ja oppilaitosten käytössä tietokoneita yhteensä keskimäärin 1,2 oppilasta konetta kohden. Suurista kaupungeista saatujen tietojen mukaan Helsingissä on tällä hetkellä noin 2,3 oppilasta/kone, Turussa suhdeluku on 1,8, Tampereella 3,4 ja Espoossa 5,1.

Uutinen ei ole mikään uutisankka, mätäkuun juttu tai aprillipila. Tänään Vantaan kouluissa asiasta ilmoitettiin myös opettajille.

Kiitos vantaalaisten koululaisten puolesta! Oletan, että nyt tulee opetukseen eloa. On varmaa, että tabletit motivoivat oppilaita.

Pitää muistaa, että tabletissa on mukana aina valokuva- että videokamera, nauhuri ja mahdollisuudet editoida lähes mitä vain. Lisäksi tabletti on lähes täysiverinen tietokone ohjelmineen.

Pitänee hankkia koululle kasa laitteeseen liitettäviä näppiksiä, jotta luokissa voi koneella myös kirjoittaa kunnolla.

Kirjoja ei tabletti korvaa, mutta luulisi, että työkirjat ja muu lisämateriaali pikkuhiljaa ajautuu verkkoon.

Juttelin koulun jälkeen naapurikoulun jopomaikan kanssa. Hänen oppilaillaan tabletit ovat olleet käytössä aiemmin kuin muilla. Opettaja on ollut erittäin tyytyväinen tablettien opetuskäytön mahdollisuuksiin. Hän korosti vahvasti laitteen motivoivaa vaikutusta.

Kouluni rehtori sanoi, että myös maikoille tulee henkilökohtainen laite, jota pitää kanniskella koko ajan mukana. Välituntisin konetta pitää räpläillä kahvihetken lomassa opettajanhuoneessa, jotta laite tulee sinuksi.

Luulen, että kouluihin muodostuu spontaaneja opettajahautomoita, joissa mietitään yhdessä, mitä uutta tabletit tuovat opetukseen / opiskeluun. Jaetaan yhdessä ideoita.

Oletan, että pian luovutaan kiinteästä ja jäykästä tietokoneluokasta, jossa sijaitsee myös koulumme kirjasto. Olenkin jo täysin kypsynyt tietokoneiden salasanapelleilyyn. Edes pilvipalvelut eivät toimi kunnolla epämääräisten estojen takia.

Varmaan tietokoneluokan tilalle tulee jonkinlainen informaatioluokka, jossa oppilaat voivat oleskella ja opiskella. Sohvia, sohvia. Koulun kirjastomme nidemäärä on muistaakseni about 3500 kirjaa.

Koneiden rahoituksesta en tiedä juuri mitään, mutta rahat tulevat yksittäisten koulujen ulkopuolelta. Joten koulut voivat ostaa siveltimiä ja väriliituja ja kuten entiseen malliin.

Kouluumme tulee 204 konetta, oppilaita on tuplamäärä koneisiin nähden. Vielä ei tiedetä, miten koneet jaetaan tai minne ne sijoitetaan.

Ei hassumpaa.

Peruskoulun tappotalkoot

27.11. HS

Aikuisopiston suuri laskuvirhe yllätti Vantaalla

Vantaan aikuisopiston rahoista puuttuu nyt yli puoli miljoonaa euroa. Opisto luotti liikaa valtion ostokoulutukseen.

Vantaan aikuisopiston kassassa on paljastunut 660 000 euron aukko. Laskentavirheestä johtuva lovi on katettava muun sivistystoimen rahoista.

Vajetta on nyt korvattava esimerkiksi perusopetuksen säästöistä ja rahasta, joka on säästynyt kotihoidon kuntalisän poistolla yli 1,5-vuotiailta lapsilta.

Tämän vuoden vaje katetaan sivistystoimen kassasta. Toimiala on Vantaan velkakuurin takia säästänyt noin neljä miljoonaa.

Eniten kirpaisseita säästöjä ovat olleet 1.–2.-luokkalaisten tuntien minimointi, joka säästi 300 000 euroa. Kotihoidon kuntalisän vieminen yli 1,5-vuotiailta säästi 1,5 miljoonaa. Lukiosta on viety kursseja 540 000 eurolla.

"Aikuisopistossa ei ole kyse siitä, että olisi hoidettu huonosti asioita, mutta on tapahtunut virhe. Se on korjattu", sanoo sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth (sd).

Vantaalla perusopetus on viety niin tiukille kuin olla ja voi, vantaalainen peruskoululainen on Suomen halvin koululainen.

Kun koululainen on halpa, merkitsee se, että vantaalaiset koululaiset saavat vähemmän opetusta kuin muut koululaiset Suomessa. Säästö on tehty lähinnä opettajien palkoista eli opettajat ovat joutuneet kovan palkkaleikkauksen kohteeksi.

Säästökurimuksen takia Vantaalla on ajauduttu toteuttamaan lähikouluperiaatetta, erityiskouluja on lakkautettu ja oppilaita on alettu sijoittaa lähikouluihin. Alakouluihin on jo sijoitettu eka- ja tokaluokkalaisia erityisoppilaita. 

Tilanne on hyvin nurinkurinen. Samaan aikaan, kun erityisoppilaita on valunut eka- ja tokaluokille, alkuopetuksen resursseja on vähennetty. Oppitunnit on viety minimiin ja jakotunteja on vähennetty selvästi. Kun aloitin opettaa ekaa luokkaa viitisen vuotta sitten, minulla oli yksi oppitunti ja kolmisen jakotuntia enemmän kuin ekoilla luokilla nyt on.

Vantaalaisen alkuopetuksen todellisuus on muuttunut radikaalisti joka tasolla huonompaan suuntaan. Toimitaan juuri päinvastoin kuin pitäisi.

Nyt Vantaan aikuisopistossa on tehty virhe, mutta asioita ei ole hoidettu huonosti, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth. Eikö asiat ole hoidettu huonosti, kun on tehty noin massiivinen virhe? Virhe on mielestäni raskauttava, koska kaikki tietävät, millaisessa velkakurimuksessa Vantaan kaupunki on.

Kun tiedetään, että yhden viikkotunnin vähennys alkuopetuksessa merkitsee 300 000 euroa, herää kysymys, mistä laskentavirheestä johtuva lovi oikein täytetään? Peruskoulusta ei löydy enää mitään revittävää. Olemme pohjalla.

Tilanne oli maanantaina esillä opetuslautakunnassa. Lautakunnan jäsen Soili Haverinen (kd) pitää sitä kohtuuttomana.

"Juuri edellisessä kokouksessa oli tehty rajuja säästöjä perusopetuksesta. Miksi ei ole havaittu näin isoja miinuksia opistolla, joka ei ole edes lakisääteinen?" (HS 27.11.)

Nyt tiukille joutunut lakisääteinen perusopetus joutuu maksumieheksi. Lapset maksavat aikuisten tekemiä virheitä.

Olen vantaalainen veronmaksaja, kaksi nuorimmaistani käy vielä peruskoulua kotikaupungissani. Ihmeteltävää riittää.


Työmarkkinajärjestö KT Kuntatyönantajat haluaa, että kuntien talouksiin haetaan tasapainoa myös opetuksesta leikkaamalla.

KT:n mukaan ryhmäkokojen sääntely tekisi "joustavasta ja tilanteen huomioivasta" opetuksen säätelystä hankalaa. Kuntatyönantajien etujärjestö vetoaa myös siihen, ettei ryhmäkoolla ole merkittävää vaikutusta oppimistuloksiin.

"KT ei näe yhteyttä lomautusten ja yleisten oppimistulosten välillä", kuntatyönantajien tiedotteessa sanotaan. (Taloussanomat 20.11.)

Kuinka paljon kuntien taloutta oikein voidaan tasapainoittaa opetuksesta leikkaamalla? Minua ärsyttää KT vaateessa sana myös. Palkkaleikkausten takia esim. oma palkkani ei ole noussut muutamaan vuoteen yhtään, päinvastoin, se on laskenut. Kun neuvottelemalla olemme saaneet hieman palkankorotusta kuten muutkin palkansaajat ovat saaneet, olemme joutuneet palkkaleikkauskurimukseen. 

Mekanismi on törkeä, opettajilta on viety opetustunteja pois (opettajat saavat palkkansa lähinnä pidetyistä oppitunneista). Kun opettajilta on viety opetustunteja pois, lapset saavat vähemmän opetusta.

KT väittää, ettei ryhmäkoolla ole merkittävää vaikutusta oppimistuloksiin. Se ei näe mitään yhteyttä lomautusten ja yleisten oppimistulosten välillä. KT on sokea.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti tuli viime viikolla ällistyttävällä tavalla esille:

"Täytyy miettiä ihan palvelu palvelulta, mitkä kunnan on mahdollista sekä toteuttaa että rahoittaa", hän sanoo.

Hiipuvan väestön alueilla Pöysti keskittäisi kouluverkkoa. Luokkakokojen ei pitäisi olla sitovasti säädeltyjä, vaan jos oppilailla sujuu hyvin, luokat voisivat olla hyvinkin suuria. (HS 19.11.)

Kuinka pitkälle kouluverkkoa voidaan keskittää? Hiipuvien kuntien kouluverkko on jo keskitetty. Nyt keskitetään kouluverkoa jo suurissa kasvukeskuksissa kuten Vantaalla, vaikka kaupungin oppilasmäärä on kasvussa.

Pöystille on kerrottava, että luokat eivät voi olla hyvinkin suuria, koska tunnit on viety minimiin ja samaan aikaan on siirrytty lähikouluperiaatteeseen.

Kun tiettyjä puheita ynnäilee, on todettava, että Suomessa on menossa melkoiset peruskoulun tappotalkoot. Toiminta näyttää olevan hyvin suunnitelmallista.

Ilmeisesti en ole ainoa kuten Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä, joka ajattelee, että peruskoulun olisi oltava valtion harteilla. Kunnat eivät yksinkertaisesti pysty suorittamaan niille asetettuja velvoitteita.

Peruskoulu valtion harteille 2. (Properuskoulu 4.11.)

Peruskoulu ajetaan valtion syliin. Vai haetaanko rinnalle yksityiskouluja kuten Ruotsissa tehtiin?

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen:

Kuntapäättäjät leikkaisivat koulutuksesta (olliluukkainen.opetus.net 26.11.)

Koulusäästöistä

Hevoshaan koulu

26.9. HS

Edes koulujen alasajo ei tuo tarpeeksi säästöjä Vantaalla

Kahden koulun lakkautuksesta ja kahden koulun tilojen karsimisesta ei kerry Vantaalle viiden miljoonan euron vuosisäästöjä.

Kouluista vastaava sivistystoimi esitteli elokuussa säästöaikeensa. Ne perustuivat siihen, että Tuomelan ja Hevoshaan koulujen sekä Viertolan ja Kulomäen koulujen lisärakennusten alasajosta kertyisi tarvittava säästö vuosina 2014–2016.

Kyse on velkaohjelmasta, jolla on määrä saada kuriin Vantaan miljardivelka.

Suljettavista tiloista kertyy kuitenkin enintään puolentoista miljoonan euron säästö vuokrissa, siivouksessa ja isännöinnissä.

Loput luvut perustuvat siihen, että kaksi miljoonaa säästyisi, kun oppilaat täyttäisivät koulut tiiviisti eikä uusia tarvittaisi.

Puolitoista miljoonaa euroa pitäisi saada myyntituloina esimerkiksi Tuomelan suojellun koulurakennuksen myynnistä ja Hevoshaan koulun tontista.

Kouluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth (sd) myöntää, että säästöistä on vasta valmistumassa laskelma ensi maanantaiksi.

HS:n saama karkea jaottelu pitää paikkansa, hän vahvistaa.

Valtuuston on määrä päättää säästöistä marraskuussa.

On vaikea kuvitella, mitä kaupunki oikeastaan säästää lanaamalla Tuomelan ja Hevoshaan koulut. Koulujen tonttien myynnistä saadaan kertatuotto, ei sen enempää. Tuomelan koulurakennus on suojeltu rakennus, joka on suunniteltu koulukäyttöön. Vaikea sinne asuntoja on laittaa.

Vuokra-, siivous- ja isännöinnistä saatavat säästöt ovat ns. sektorikohtaista säästöä, joka liukenee siihen, kun kaupungin tilakeskus menettää ko. tulot, lähes nollapeliä siis.

Vantaan koulutoimessa on käytetty säästöruuvia tehokkaasti jo pidemmän aikaa. Opetusta annetaan minimitunneilla, oppikirjoista ja -materiaalista ei voi enää säästää eikä kouluruuasta.

Pitää muistaa, että liian kovat koulutoimen säästöt lankeavat aina myöhemmin maksettaviksi, sosiaali- ja terveys puolen menot sen kuin kasvavat. Muutama päivä sitten Hesarissa esiteltiin Suomen kuntien menoja, yksin erikoissairaanhoito maksaa enemmän kuin Suomen peruskoulujen ja lukioiden opetus yhteensä.

Ei haluta ymmärtää, että koulutus on ennaltaehkäisevää toimintaa. Kunnolla järjestetty koulutus tuo pitkän aikavälin säästöä.

Yle kyseli pari päivää sitten kuntajohtajilta, "Miten arvioitte säästöjen vaikuttavan kuntalaisten elämään kunnassanne?"

Koulutuksen kannalta vastaukset olivat hätkähdyttäviä, niin hätkähdyttäviä, että mieleen tulee, onko nyt käynnissä jonkinlainen nykymallisen peruskoulun suunnitelmallinen alasajo? 

Koululaiset ja kipeät maksavat kuntasäästöt (Yle 24.9.)

Kunnallinen säästönokkimisjärjestys:

1. Koulujen opetusryhmiä suurennetaan,  53 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Näin tullaan esim. Vantaalla toimimaan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Jos Suomen kuntajohtajille annettaisiin täysin vapaat kädet, palattaisiin 30-40 oppilaan luokkakokoihin. 

On kaikin voimin ponnisteltava, että luokkakokojen enimmäiskoot määriteltäisiin lailla.

4.  Kouluavustajien (Oletan, että kyseessä ovat koulunkäyntiavustajat.) määrää vähennetään, 33 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Ajatus on absurdi. Samaan aikaan, kun inkluusiota, erityisoppilaiden sijoittelua ns. tavallisiin luokkiin, on alettu täysimääräisesti toteuttaa, kirkkain silmin kuntajohtajat sanovat, että luokkakokoja pitää suurentaa ja koulunkäyntiavustajia laitetaan kilometritehtaalle.

Tulevaisuudessa voi olla, että yhdellä opettajalla voi olla esim. 32 oppilaan luokka, jossa on vaikka kahdeksan erityisoppilasta ilman, että koulunkäyntiavustajaa näkyy mailla halmeilla puhumattakaan erityisopettajasta.

10. Kouluja suljetaan, 28 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

En ymmärrä, mistä niitä suljettavia kouluja enää oikein löytyy. 

Maaseutu on jo lähes tyhjennetty kyläkouluista, nyt aletaan lakkauttaa usean sadan oppilaan isoja lähiökouluja. Suunnitellaan täyttä häkää isoja alueellisia lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskouluja. 

Harvalle lakkautetulle koululle on löydetty uusiokäyttöä, suurin osa suljetuista kouluista kiinteistö- ja hoitokuluineen on jäänyt kuntien kontolle.

15. Säästöillä ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten elämään, 13 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Missä maailmassa elävät kuntajohtajat, jotka ajattelevat noin?

Ylen jutun hauska pikkufinessi on, kun Vantaan kaupungin talousjohtaja Patrik Marjamaa toteaa, "...on arvioitu, että on parempi säästää seinistä eikä opetuksesta."

Opetusalalla on muodissa aina joku mantranomainen lause, jota tyrkytetään joka paikassa. Edellinen koski luokkakokoa, "maksimista tulee minimi".

Kummassakaan mantarassa ei ole järjen häivää. Jokainen opettaja tietää, että on oppimisen ja kasvatuksen kannalta on tehokkaampaa opettaa vaikka sitä "20 oppilaan maksimikokoluokkaa" kuin yli 30 oppilaan luokkaa. 

Kaikki tietävät aivan hyvin, että kun ensin "säästetään seinistä", pian varmasti säästetään jostain muusta lisää.

Alan olla lähes varma siitä, että peruskoulujen alasajon idea ei ole ainoastaan säästäminen, vaan kyse on ideologiasta. 

Niin järjestelmällistä toiminta on, kaiken järjellisen logiikan mukaan kyse ei voi olla sattuma tai vahinko, koska peruskoulutuksen alasajo pyyhkii paraikaa systemaattisesti läpi koko maan.

En voi ymmärtää, kuinka tyynesti kansalaiset, opettajat ja lasten vanhemmat, asian ottavat.

Tämän päivän Hesarissa oli toinenkin Vantaata koskeva artikkeli, poimin artikkelista pari mielenkiintoista kysymystä:

Raivaako Vantaa tietä tuleville suurkouluille?

HS pyysi apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothilta (sd) ja perusopetuksen johtajalta Ilkka Kalolta vastaukset kiperimpiin kysymyksiin.

Vuodessa tulee 250 oppilasta lisää. Mihin ohjataan ne, jotka eivät mahdu nykykouluihin?


Kaikki mahtuvat kouluihin. Vanhemmat ovat laskeneet oppilasmääriä vuonna 2021. Väestöennusteista puuttuu se, että noin 700 oppilasta menee ruotsinkieliseen tai johonkin muuhun kouluun tai ulkomaille. Olemme huomioineet tämän.

Enkeliporsas:

Esim. Pähkinärinnettä laajennetaan lähivuosina rajusti. Uusille alueille tulee varmasti myös koululaisia. Mihin heidät tungetaan lakkautettavan Tuomelan koulun oppilaiden lisäksi?

Minä ennustan, että Vantaa tulevaisuudessa viisveisaa valtiolta saatavasta luokkakokojen pienentämiseen suunnatusta avustuksesta. Toisaalta ei ole mitään varmuuta siitä, että valtio tulee sitä enää jakamaankaan. 

Ei ole vaikea päätellä, että opettajien virkoja ja koulunkäyntiavustajien toimia tullaan lakkauttamaan. Lue, luokkakokoja tullaan suurentamaan menneiden aikojen kolmenkympin oppilaan pintaan.

Kun luokkakokoavustuksesta ei enää välitetä, on sen jälkeen helppo lomauttaa opettajia. Muualla Suomessa on meneillään kuuma opettajien lomauttamisaalto.

Milloin vuorokouluun mennään ja millainen siitä tulee?


Vähitellen 5.–9. luokkien oppilaille tulee nykyistä enemmän koulua iltapäivinä kello 14–16.

Opetus järjestetään kello 8–16. Keskipäivällä luokkia ei jaeta ryhmiin, joten tiloihin mahtuu.

Enkeliporsas:

Vuorokoulua käytiin lähinnä sodan jälkeen, kun koululaisikäluokat olivat suuria. Silloin Suomi oli oikeasti köyhä vielä maatalousvaltainen maa täynnä pientilallisia. Samaan aikaan maksettiin Neuvostoliitolle suuria sotakorvauksia. 

Onko kyse siitä, että lakkautetaan toimivia kouluja ja kootaan oppilaat suurkouluihin?


Ei ole suurkoulusuunnitelmaa. On kuitenkin etsitty tontteja kahdelle suurelle koululle.

Enkeliporsas:

Jos ei ole suurkoulusuunnitelmaa, miksi sitten on etsitty tontteja kahdelle suurelle koululle?


Kovaa keskustelua löytyy vantaanperusopetus.blogista:

Vantaa suunnittelee kouluverkon tiivistämistä