Peruskoulun tappotalkoot

27.11. HS

Aikuisopiston suuri laskuvirhe yllätti Vantaalla

Vantaan aikuisopiston rahoista puuttuu nyt yli puoli miljoonaa euroa. Opisto luotti liikaa valtion ostokoulutukseen.

Vantaan aikuisopiston kassassa on paljastunut 660 000 euron aukko. Laskentavirheestä johtuva lovi on katettava muun sivistystoimen rahoista.

Vajetta on nyt korvattava esimerkiksi perusopetuksen säästöistä ja rahasta, joka on säästynyt kotihoidon kuntalisän poistolla yli 1,5-vuotiailta lapsilta.

Tämän vuoden vaje katetaan sivistystoimen kassasta. Toimiala on Vantaan velkakuurin takia säästänyt noin neljä miljoonaa.

Eniten kirpaisseita säästöjä ovat olleet 1.–2.-luokkalaisten tuntien minimointi, joka säästi 300 000 euroa. Kotihoidon kuntalisän vieminen yli 1,5-vuotiailta säästi 1,5 miljoonaa. Lukiosta on viety kursseja 540 000 eurolla.

"Aikuisopistossa ei ole kyse siitä, että olisi hoidettu huonosti asioita, mutta on tapahtunut virhe. Se on korjattu", sanoo sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth (sd).

Vantaalla perusopetus on viety niin tiukille kuin olla ja voi, vantaalainen peruskoululainen on Suomen halvin koululainen.

Kun koululainen on halpa, merkitsee se, että vantaalaiset koululaiset saavat vähemmän opetusta kuin muut koululaiset Suomessa. Säästö on tehty lähinnä opettajien palkoista eli opettajat ovat joutuneet kovan palkkaleikkauksen kohteeksi.

Säästökurimuksen takia Vantaalla on ajauduttu toteuttamaan lähikouluperiaatetta, erityiskouluja on lakkautettu ja oppilaita on alettu sijoittaa lähikouluihin. Alakouluihin on jo sijoitettu eka- ja tokaluokkalaisia erityisoppilaita. 

Tilanne on hyvin nurinkurinen. Samaan aikaan, kun erityisoppilaita on valunut eka- ja tokaluokille, alkuopetuksen resursseja on vähennetty. Oppitunnit on viety minimiin ja jakotunteja on vähennetty selvästi. Kun aloitin opettaa ekaa luokkaa viitisen vuotta sitten, minulla oli yksi oppitunti ja kolmisen jakotuntia enemmän kuin ekoilla luokilla nyt on.

Vantaalaisen alkuopetuksen todellisuus on muuttunut radikaalisti joka tasolla huonompaan suuntaan. Toimitaan juuri päinvastoin kuin pitäisi.

Nyt Vantaan aikuisopistossa on tehty virhe, mutta asioita ei ole hoidettu huonosti, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth. Eikö asiat ole hoidettu huonosti, kun on tehty noin massiivinen virhe? Virhe on mielestäni raskauttava, koska kaikki tietävät, millaisessa velkakurimuksessa Vantaan kaupunki on.

Kun tiedetään, että yhden viikkotunnin vähennys alkuopetuksessa merkitsee 300 000 euroa, herää kysymys, mistä laskentavirheestä johtuva lovi oikein täytetään? Peruskoulusta ei löydy enää mitään revittävää. Olemme pohjalla.

Tilanne oli maanantaina esillä opetuslautakunnassa. Lautakunnan jäsen Soili Haverinen (kd) pitää sitä kohtuuttomana.

"Juuri edellisessä kokouksessa oli tehty rajuja säästöjä perusopetuksesta. Miksi ei ole havaittu näin isoja miinuksia opistolla, joka ei ole edes lakisääteinen?" (HS 27.11.)

Nyt tiukille joutunut lakisääteinen perusopetus joutuu maksumieheksi. Lapset maksavat aikuisten tekemiä virheitä.

Olen vantaalainen veronmaksaja, kaksi nuorimmaistani käy vielä peruskoulua kotikaupungissani. Ihmeteltävää riittää.


Työmarkkinajärjestö KT Kuntatyönantajat haluaa, että kuntien talouksiin haetaan tasapainoa myös opetuksesta leikkaamalla.

KT:n mukaan ryhmäkokojen sääntely tekisi "joustavasta ja tilanteen huomioivasta" opetuksen säätelystä hankalaa. Kuntatyönantajien etujärjestö vetoaa myös siihen, ettei ryhmäkoolla ole merkittävää vaikutusta oppimistuloksiin.

"KT ei näe yhteyttä lomautusten ja yleisten oppimistulosten välillä", kuntatyönantajien tiedotteessa sanotaan. (Taloussanomat 20.11.)

Kuinka paljon kuntien taloutta oikein voidaan tasapainoittaa opetuksesta leikkaamalla? Minua ärsyttää KT vaateessa sana myös. Palkkaleikkausten takia esim. oma palkkani ei ole noussut muutamaan vuoteen yhtään, päinvastoin, se on laskenut. Kun neuvottelemalla olemme saaneet hieman palkankorotusta kuten muutkin palkansaajat ovat saaneet, olemme joutuneet palkkaleikkauskurimukseen. 

Mekanismi on törkeä, opettajilta on viety opetustunteja pois (opettajat saavat palkkansa lähinnä pidetyistä oppitunneista). Kun opettajilta on viety opetustunteja pois, lapset saavat vähemmän opetusta.

KT väittää, ettei ryhmäkoolla ole merkittävää vaikutusta oppimistuloksiin. Se ei näe mitään yhteyttä lomautusten ja yleisten oppimistulosten välillä. KT on sokea.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti tuli viime viikolla ällistyttävällä tavalla esille:

"Täytyy miettiä ihan palvelu palvelulta, mitkä kunnan on mahdollista sekä toteuttaa että rahoittaa", hän sanoo.

Hiipuvan väestön alueilla Pöysti keskittäisi kouluverkkoa. Luokkakokojen ei pitäisi olla sitovasti säädeltyjä, vaan jos oppilailla sujuu hyvin, luokat voisivat olla hyvinkin suuria. (HS 19.11.)

Kuinka pitkälle kouluverkkoa voidaan keskittää? Hiipuvien kuntien kouluverkko on jo keskitetty. Nyt keskitetään kouluverkoa jo suurissa kasvukeskuksissa kuten Vantaalla, vaikka kaupungin oppilasmäärä on kasvussa.

Pöystille on kerrottava, että luokat eivät voi olla hyvinkin suuria, koska tunnit on viety minimiin ja samaan aikaan on siirrytty lähikouluperiaatteeseen.

Kun tiettyjä puheita ynnäilee, on todettava, että Suomessa on menossa melkoiset peruskoulun tappotalkoot. Toiminta näyttää olevan hyvin suunnitelmallista.

Ilmeisesti en ole ainoa kuten Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä, joka ajattelee, että peruskoulun olisi oltava valtion harteilla. Kunnat eivät yksinkertaisesti pysty suorittamaan niille asetettuja velvoitteita.

Peruskoulu valtion harteille 2. (Properuskoulu 4.11.)

Peruskoulu ajetaan valtion syliin. Vai haetaanko rinnalle yksityiskouluja kuten Ruotsissa tehtiin?

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen:

Kuntapäättäjät leikkaisivat koulutuksesta (olliluukkainen.opetus.net 26.11.)