Helsinki käyttää valtion tukia koulutusleikkauksiin

 

Maunulan kansakoulu (Grünberg Constantin 1965, www.helsinkikuvia.fi)

Apulaispormestari Pia Pakarinen (kok) arvelee, että valtion lisärahojen avulla peruskoulun säästöt saadaan kutistumaan lähes olemattomiin. (HS 13.12.2020)

Helsinki on hakemassa peruskouluistaan 11 miljoonan euron säästöjä, ammatillisesta koulutuksesta kolmea miljoonaa ja lukioista miljoonaa.

Säästöpotista suurin summa eli 11,3 miljoonaa ollaan ottamassa peruskouluista. Tämä on tarkoitus saada kokoon vähentämällä opetustunteja lähemmäs lain vaatimaa valtakunnallista minimiä, vähentämällä jako- ja kerhotunteja sekä samanaikaisopetusta ja kasvattamalla ryhmäkokoja. Jakotunti tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa ensimmäinen luokka on jaettu puoliksi yhdeksi tunniksi päivässä opettelemaan lukemista. Samanaikaisopetuksessa kaksi opettajaa opettaa jonkin tunnin yhdessä, siis esimerkiksi erityisopettaja ja luokanopettaja työparina. Näihin puuttuminen siis käytännössä myös tarkoittaa sitä, että lapsi viettää päivänsä keskimäärin suuremmassa ryhmässä.

* * *

Rikas Helsinki tekee sen, minkä Vantaa vältti. 

Koronakriisi on rokottanut Vantaata lujemmin kuin muita pääkaupunkiseudun kuntia Vantaan lentokenttäklusterin takia. Kun lentokoneet eivät ole ilmassa, Vantaan työttömyysaste nousi vuodessa lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020 kahdeksasta prosentista neljääntoista prosenttiin. Lomautettujen määrä kasvoi vieläkin rujommin.

Vantaan kaupunginvaltuusto pystyi priorisoimaan, kasvatuksen ja oppimisen toimialan menoista vähennetään murto-osa Helsingin leikkausten määrästä.

Pääosa Vantaan kasvatuksen ja oppimisen leikkauksista kohdistuu kotihoidon kuntalisän pienentämiseen, mikä on huono asia perheille, jotka haluavat pitää pienet alle puolitoistavuotiaat lapsensa kotihoidossa. Helsinki lopettaa kuntalisän yli yksivuotiailta lapsilta kokonaan. Voi olla, että leikkausten säästöt hupenevat siihen, kun loputkin perheet panevat lapsensa kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Perheiden valinnanvapaus kärsii. 

Helsingin koulutusleikkaukset rokottavat peruskoulua, joka on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahva kivijalka. Jos se rakoilee, alkavat muutkin koulutuksen rakenteet horjua.

Hämmästyttävintä on, että Helsingin säästöpotin suurin summa 11,3 miljoonaa euroa otetaan suoraan opetuksesta. Vähennetään oppitunteja lähes lain vaatimaan valtakunnalliseen minimiin, vähennetään jako- ja kerhotunteja ja samanaikaisopetusta sekä kasvatetaan ryhmäkokoja.

Silloin helsinkiläinen peruskoululainen kärsii. Erityisesti oppilaat, jotka tarvitsevat yksilöllistä opetusta ja tukea koulunkäyntiinsä, kärsivät. Helsingin peruskoulun leikkaukset iskevät juuri niihin oppilaisiin, joilla on muutenkin vaikeaa eli heikoimpiin lapsiin. 

Helsinki ei ole takahikiä, vaan rikas kaupunki ja Suomen dynamo, ei kaupungin lapsia tule opettaa minimitunneilla.

Säästöjen suurin riski on, että erityisen tuen ja erityisluokkapaikkojen tarve kasvaa. Silloin joudutaan ojasta allikkoon, sillä erityisopetus on huomattavasti kalliimpaa kuin perusopetus.

Näin rajut leikkaukset voivat johtaa myös lasten eriytymiseen ja syrjäytymiseen, mikä inhimillisesti katsoen on kestämätöntä. Tulevaisuuden hädän hintalappua on vaikea arvioida, mutta esim. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. (IS 22.11.2019)

"Tämä näyttää pahemmalta kuin onkaan", sanoo kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaava apulaispormestari Pakarinen. (HS 13.12.2020)

Apulaispormestari Pakarisen lausunto on hämmentävä. Kyllä Helsingin peruskoulusäästöt näyttävät erittäin pahoilta. Kun opetuksesta leikataan noin paljon, leikkausten vaikutukset jo syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ovat erittäin pahoja. 

Kasvatuksen- ja oppimisen alalla näyttää kaikkialla olevan käytäntö, jossa toimialan johtajat joko puolustelevat tai selittelevät leikkauslistoja, kun taas muiden toimialojen johtajat yrittävät estää leikkauksia. Lausunnollaan Pakarinen viestittää, tulkaa ja ottakaa, leikkauksilla ei ole juuri mitään vaikutusta.

Lausunnollaan Pakarinen halveksii opettajien työtä.

Pakarinen paljastaa karvansa, kun hän kertoo, että perusopetuksen tilannetta helpottaa huomattavasti se, että valtiolta on tulossa koronatukea ja tasa-arvorahaa vielä suurin piirtein saman verran kuin säästöt nyt vievät. (HS 13.12.2020)

Tarkoittaako lausunto sitä, että Helsinki upottaa valtiolta saamansa koronatuen ja tasa-arvorahan koulutusleikkauksiin? 

Mekanismi ei ole uusi. Monissa kunnissa haetaan valtionapuja johonkin toiseen tarkoitukseen ja valtionavut upotetaan kiertoteitse johonkin aivan muuhun tarkoitukseen.

Olen ollut sitä mieltä, että valtionavut pitäisi korvamerkitä tiukasti. Jos apuja ei käytetä oikeisiin tarkoituksiin, kunnan on maksettava avut takaisin täysimääräisinä.  Valtionavuilla törkeä keplotteleminen on saatava loppumaan. 

Helsingin pitää olla esimerkki muille Suomen kunnille. Nyt kaupunki näyttää koulutusleikkausmallia ja keplottelee valtionavuilla.

Kilpailuttamalla hyvää laatua?

Lohikiusausta ja erilaisia salaatteja

HS Digilehti 29.8.

Kouluruoasta tuli hyvää ja halpaa

Kou­lu­jen ruo­ka- ja sii­vous­pal­ve­lut ovat hal­vem­pia kil­pai­lu­tet­tui­na kuin kau­pun­gin it­se tuot­ta­mi­na. Pal­ve­lui­den laa­tu on kui­ten­kin vä­hin­tään yh­tä hy­vä.

Asia sel­viää Hel­sin­gin ope­tus­lau­ta­kun­nan ope­tus­vi­ras­tol­la teet­tä­mäs­tä sel­vi­tyk­ses­tä. Hel­sin­ki on kil­pai­lut­ta­nut 17 kou­lun ja op­pi­lai­tok­sen ruoan ja sii­vouk­sen vuo­des­ta 2006 al­kaen.


Hesarin artikkelissa mainittiin, että kilpailuttamalla vuonna 2012 siivouksessa tuli säästöä 238 000 euroa. Vantaalla kilpailutetaan myös koulujen siivousta, ainakin oman kouluni siivouksen taso on varmasti laskenut.

Koulun vakituiset siivoojat saivat lähteä. Tilalla on vaihtuvia ulkomaalaisia, usein puolikielitaidottomia siivoojia, joita koulun rehtorit ja apulaisrehtorit ovat joutuneet perehdyttämään töihinsä, vaikka firmojen siivoojien perehdyttäminen ei heille edes kuulu. Siivojien työnjohto on luurannut ties missä.

Koulullani oli eilen illallakin siivojia, jotka eivät tunteneet koulun paikkoja ollenkaan.

Säästö on otettu siivojien selkänahasta, suomalaiset kortistoon, ja ulkomaalaisten siivoojien työehdot ovat niin surkeat, ettei ammattitaitoisia suomalaisia siivoojia töihin tule.

Harva tulee ajatelleeksi, kun sivistystoimi Helsingissä on säästänyt vuodessa 238 000 euroa, että jostain on revittävä rahat elämiseen poispotkituille koulujen siivoojille. On helppo laskea, ettei säästetyllä rahalla kovin monen siivoojan työttömyys- ja asumiskuluja kustanneta.

Toiminta on tyypillistä hiekkalaatikkoleikkiä, jota kunnissa nykyään harrastetaan. Kokonaisuutta ei enää ajatella, vaan ainoastaan sitä omaa hiekkalaatikkoa, pääasia on, että me säästetään. Loppujen lopuksi säästöjen haittavaikutukset lankeavat oman kunnan sosiaalitoimelle sekä valtiolle. Kokonaisuudessa otetaan persnettoa.

Ope­tus­lau­ta­kun­nan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Eli­na Aal­tio (sd) suh­tau­tuu sil­ti kil­pai­lu­tuk­seen va­rauk­sel­la. "Ha­luai­sin tie­tää, mil­lai­sil­la eh­doil­la työ­tä teh­dään, et­tei käy niin, et­tä kau­pun­gil­le tu­lee sääs­tö­jä, mut­ta työn­te­ki­jöi­tä on riis­tet­ty", Aal­tio sa­noo. (HS)

Niin minäkin haluaisin tietää. Kummallista on, että kunnat ostajina eivät tiedä, mitä ostavat. Käytetään härskisti halpatyövoimaa miettimättä nokkaa pitemmälle. Väitän, että kyse ei ole tiedonpuutteesta, vaan jostain aivan muusta.

Reh­to­ri Mat­ti Ki­vi­mäen mie­les­tä on käyt­tä­jän kan­nal­ta ihan sa­ma, ku­ka ruo­ka­pal­ve­lut tuot­taa. "­Kil­pai­lu­tuk­ses­sa on tar­kat ku­vauk­set ruoas­ta, ei­kä pal­ve­lun tuot­ta­jal­la ole hir­veäs­ti pe­li­va­raa­", Ki­vi­mä­ki to­teaa. (HS)

Käyttäjän kannalta on sama, kuka ruokapalvelut tuottaa?

Perinteisessä mallissa kaikki koulun työntekijät, talonmiehet, vahtimestarit, siivoojat, emännät, olivat kuin opettajat, paikkaeläimiä, töissä vuodesta toiseen samassa työpisteessä. Oppilaat tunsivat heidät ja he tunsivat oppilaat.

Koulun koko henkilökunta kasvatti koulun lapsia.

Talonmies ojensi niskuroivia poikia jopa iltaisin, koska talkkarin asunto oli koulun yhteydessä. Siivojat neuvoivat kuinka jalat pyyhitään sisään tullessa tai kuinka vessat pidetään siisteinä. Koulun ruokalan henkilökunta opasti ruokalakäyttäytymistä ja ruokailutapoja siinä missä koulun maikatkin.

Nyt koulusta toiseen hilppaa eri firmojen työntekijöitä miten sattuu ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Kukaan ei tunne kohta ketään nimeltä, osa vaihtuvista työntekijöistä ei osaa edes suomen kieltä.

Ope­tus­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Pia Pa­ka­ri­nen (kok) kan­nat­taa kil­pai­lu­tuk­sen laa­jen­ta­mis­ta pik­ku­hil­jaa kaik­kiin kou­lui­hin.

En epäile yhtään. Pia Pakarinen on Kokoomuksesta.

Ruo­ka­pal­ve­lu­pääl­lik­kö Ai­ri Rin­ta­mä­ki ope­tus­vi­ras­tos­ta ker­too, et­tä hen­ki­lös­tös­tä huo­len pi­tä­mi­nen ja vas­tuul­li­nen lii­ke­toi­min­ta ovat yk­si laa­dun ver­tai­lu­pe­rus­teis­ta. (HS)

Henkilöstöstä huolen pitäminen? Vastuullinen liiketoiminta?

Hesarin artikkelissa esiteltiin esimerkikoulun päivän lounasta, puuroa ja mehukeittoa.

Koulussamme, jossa on vielä toistaiseksi koulun oma keittiö, ruokalistassa tänään oli maittavaa lohikiusausta, jäävuori-omena-tomaatti-appelsiini-hernesalaattia ja punajuuri- ja porkkanasuikaleita ja parsakaalia. Ruoka maittui sekä oppilaille että opettajille.

Hyvin toimii perinteinen ruokailupalvelumallikin, ja millä hinnalla! Vantaalla on yksi Suomen halvimmista, ellei halvin, koululounaan yksikköhinta.

Hometta keuhkoissa

Penicillium -home, Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto. Kuvaliite kirjaan Sisäilma ja terveys - rakentajan opas

HS-Omakaupunki 10.12.

Helsingin koulujen työntekijät vetoavat terveen sisäilman puolesta

140 Helsingin koulujen työntekijää haluaa kiireesti eroon sairastuttavista työtiloista. Heidän allekirjoittamansa vetoomus on lähetetty marraskuun 24. päivänä Helsingin kaupungille, Opetushallitukseen ja ministereille.

Allekirjoittaneet sanovat sairastuneensa pysyvästi tai oireilevansa koulujen kehnon sisäilman vuoksi. Valtaosa allekirjoittaneista on opettajia.

"Vetoamme päättäjiin, jotta homeongelmaan tartuttaisiin käytännön tasolla", vetoomuksessa sanotaan.

"Ongelma on ollut työnantajan tiedossa jo vuosia, mutta uusia sairastumisia ei ole voitu estää. Jopa samasta koulusta on sairastunut pysyvästi useita henkilöitä monen vuoden aikana ilman, että kunnollisia sisäilmatutkimuksia tai ongelman poistavia korjauksia olisi tehty."

Opettajat tekevät kouluissaan työtään kymmeniä vuosia.

Lähes joka kunnan ykkössloganeita on: Työntekijät ovat kunnan tärkein voimavara. Jostain syystä kuntien opettajistoa ei tahdota kuunnella oli sitten kysymys koulujen sisäilmasta tai pikkukoulujen lakkauttumisista.

Ei välitetä edes opettajien terveydestä. Jo muinaisessa Roomassa tajuttiin, että orjista kannatti pitää hyvää huolta, koska orjat olivat tuotantovälineitä ja kauppatavaraa. Näin ajatellen nykyopettajat eivät ole orjienkaan arvoisia.

Kaikki tahot tuntuvat siirtelevän vastuuta.

- Kaupungin opetustoimi sysää pallon poliitikoille. "140 allekirjoittanutta kuvastaa asian vakavuutta. Päätöksentekijöiden tiedossa on, että tarpeita on enemmän kuin hankkeita saadaan eteenpäin", opetustoimen johtaja Rauno Jarnila sanoo.

- "Tämä on tietysti tärkeä asia, muttei yksinomaan rahalla ratkaistavissa. Yksi asia on esimerkiksi tilanpuute. Korjaustahtia on vaikea kovin paljon kiristää", lautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen (kok) sanoo.

- "Opetushallituksen mukaan asia on puhtaasti Helsingin oma kysymys", Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen sanoo.

Pia Pakariselle, kyllä asia on nimenomaan rahalla ratkaistavissa. Jopa tilaa saadaan rahalla. Pakaristyyppiset vastaukset ovat vastuunkiertoa, harhautetaan selittämällä. Selkokielellä Pakarisen vastaus tarkoittaa, että homekoulut joutuvat pitkälle jonotuslistalle.

Mielellään kuntapäättäjät rakentelevat pömpöösejä kulttuuri- ja urheilulaitoksia, mutta perustoimintojen ulkoisista puitteista ei ole niin väliä. Koulujen korjauksia siirtämällä saadaan kivaa säästöä.

Tiedän opettajia, jotka ovat joutuneet lopettamaan työnsä sairastuttuaan homeongelman takia. Kukaan ei kuunnellut ensioireiden tultua. Vasta, kun vanhemmat nostivat älämölön asiasta, alkoi tapahtua jotakin. Vanhemmissa on enemmän äänestysvoimaa kuin muutamassa keuhkosairaassa opettajassa.

Harva tietää, että myös koneellinen ilmanvaihto tuottaa opettajille suuria vaikeuksia. Ääni jää ilmastoinnin äänien alle. Ilmastointi siirtää helposti rakennuksen epäpuhtaudet ympäri koulua. Ilmastointilaitteet pitäisi putsata säännöllisin väliajoin.

Omassa koulussani suurimmat sisäilmaongelmat johtuvat juuri koneellisesta ilmastoinnista. Koulun 30-vuotisen historian aikana ilmastointikoneisto putkineen on putsattu vain kerran.

Vantaallakin sisäilmaongelmat ovat suuri ongelma. Uomarinteen koulu korjattiin totaalisen perusteellisesti, Laajavuoren koulu tullaan purkamaan kokonaan.

Hulluinta on, että terve koulu on saatu peruskorjaamalla homeiseksi. Taannoin Kaivokselan koulu remontointiin. Rempan jälkeen todettiin, että kouluun on tullut hometta. Koulua jouduttiin remontoimaan heti perään uudelleen.

Koulujen homeongelmat ovat uinuva aikapommi, jota pyritään vähättelemään tai piilottelemaan. Laitetaan päät pensaaseen. Harvoin ongelmat itsestään ratkeavat, piilottelemalla usein ne vain pahenevat.

Onneksi oppilaat ovat yleensä yhdessä koulurakennuksessa korkeintaan kuusi vuotta. Tosin kuudessakin vuodessa kerkiää aivan hyvin altistua homeelle. Toivottavasti uudet koulut rakennetaan kunnolla. Koulurakennuksen pitäisi olla satavuotias investointi.

Pitäkää vanhemmat yllä sitä älämölöä, mikäli lapsenne käyvät homekoulua. Vaatikaa lapsille kunnolliset työolot.

Opettajia ei kuulla kumminkaan, se on jo nähty.

Helsingin tuntikehysleikkuri

HS 4.5.

Peruskoulun opetuksen tuntikehyksiin suunnitellaan leikkauksia syksyllä 2011. Vähennykset kohdennettaisiin siten, että ala-asteen opetusta leikattaisiin prosentilla ja yläasteen kahdella prosentillla.

Käytännössä vähennykset voivat tarkoittaa esimerkiksi suurempia opetusryhmiä.

Suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Pia Pakarinen korostaa, etteivät säästöt tarkoita sijaiskieltoja tai opettajien lomautuksia.

Helsinkiläiset päättäjät Jussi Pajunen etunenässä voisivat tehdä toivioretken pohjoisrajansa tuolle puolen, Vantaalle. Muutamia vuosia sitten Vantaan koululaitos säästettiin lähes henkihieveriin. Kaikki mahdolliset keinot käytettiin. Vantaa oli koulusäästöjen edelläjäkävijä.

Nyt Vantaalaisia lapsia ei enää kuriteta, koska tiedetään, mihin ylenmääräinen "säästäminen" johtaa. Kustannukset kasvavat lumipallovyöryn lailla muiden kunnan toimialojen maksettaviksi. Ennaltaehkäisy on lähes aina halvempaa kuin jälkihoito.

Nyt Vantaalla on kohtuullinen tuntikehys jakotunteineen, tukitunteja on ja kerhotunteja saa pitää. Luokkakoot pidetään kohtuullisina. Kerran näinkin päin.

En ymmärrä millään, miksi helsinkiläisten pitää puskea samaa kivistä tietä, kun kokemusperäistä tietoa on aivan lähettyviltä annettavissa. Helsingistä on lyhyt matka Tikkurilaan, poikkesihan Pajunen vähän aikaa sitten ihmettelemässä Jumboa ja Kehä kolmosta ja vantaalaista yhteiskuntasuunnittelua. Käytännössä Pajunen torppasi Helsingin ja Vantaan yhdistymishaaveet siihen.

Ei ole mitään järkeä toistaa samoja, muiden tekemiä virheitä. Viisas ottaa muiden virheistä opiksi.