Helsinki käyttää valtion tukia koulutusleikkauksiin

 

Maunulan kansakoulu (Grünberg Constantin 1965, www.helsinkikuvia.fi)

Apulaispormestari Pia Pakarinen (kok) arvelee, että valtion lisärahojen avulla peruskoulun säästöt saadaan kutistumaan lähes olemattomiin. (HS 13.12.2020)

Helsinki on hakemassa peruskouluistaan 11 miljoonan euron säästöjä, ammatillisesta koulutuksesta kolmea miljoonaa ja lukioista miljoonaa.

Säästöpotista suurin summa eli 11,3 miljoonaa ollaan ottamassa peruskouluista. Tämä on tarkoitus saada kokoon vähentämällä opetustunteja lähemmäs lain vaatimaa valtakunnallista minimiä, vähentämällä jako- ja kerhotunteja sekä samanaikaisopetusta ja kasvattamalla ryhmäkokoja. Jakotunti tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa ensimmäinen luokka on jaettu puoliksi yhdeksi tunniksi päivässä opettelemaan lukemista. Samanaikaisopetuksessa kaksi opettajaa opettaa jonkin tunnin yhdessä, siis esimerkiksi erityisopettaja ja luokanopettaja työparina. Näihin puuttuminen siis käytännössä myös tarkoittaa sitä, että lapsi viettää päivänsä keskimäärin suuremmassa ryhmässä.

* * *

Rikas Helsinki tekee sen, minkä Vantaa vältti. 

Koronakriisi on rokottanut Vantaata lujemmin kuin muita pääkaupunkiseudun kuntia Vantaan lentokenttäklusterin takia. Kun lentokoneet eivät ole ilmassa, Vantaan työttömyysaste nousi vuodessa lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020 kahdeksasta prosentista neljääntoista prosenttiin. Lomautettujen määrä kasvoi vieläkin rujommin.

Vantaan kaupunginvaltuusto pystyi priorisoimaan, kasvatuksen ja oppimisen toimialan menoista vähennetään murto-osa Helsingin leikkausten määrästä.

Pääosa Vantaan kasvatuksen ja oppimisen leikkauksista kohdistuu kotihoidon kuntalisän pienentämiseen, mikä on huono asia perheille, jotka haluavat pitää pienet alle puolitoistavuotiaat lapsensa kotihoidossa. Helsinki lopettaa kuntalisän yli yksivuotiailta lapsilta kokonaan. Voi olla, että leikkausten säästöt hupenevat siihen, kun loputkin perheet panevat lapsensa kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Perheiden valinnanvapaus kärsii. 

Helsingin koulutusleikkaukset rokottavat peruskoulua, joka on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahva kivijalka. Jos se rakoilee, alkavat muutkin koulutuksen rakenteet horjua.

Hämmästyttävintä on, että Helsingin säästöpotin suurin summa 11,3 miljoonaa euroa otetaan suoraan opetuksesta. Vähennetään oppitunteja lähes lain vaatimaan valtakunnalliseen minimiin, vähennetään jako- ja kerhotunteja ja samanaikaisopetusta sekä kasvatetaan ryhmäkokoja.

Silloin helsinkiläinen peruskoululainen kärsii. Erityisesti oppilaat, jotka tarvitsevat yksilöllistä opetusta ja tukea koulunkäyntiinsä, kärsivät. Helsingin peruskoulun leikkaukset iskevät juuri niihin oppilaisiin, joilla on muutenkin vaikeaa eli heikoimpiin lapsiin. 

Helsinki ei ole takahikiä, vaan rikas kaupunki ja Suomen dynamo, ei kaupungin lapsia tule opettaa minimitunneilla.

Säästöjen suurin riski on, että erityisen tuen ja erityisluokkapaikkojen tarve kasvaa. Silloin joudutaan ojasta allikkoon, sillä erityisopetus on huomattavasti kalliimpaa kuin perusopetus.

Näin rajut leikkaukset voivat johtaa myös lasten eriytymiseen ja syrjäytymiseen, mikä inhimillisesti katsoen on kestämätöntä. Tulevaisuuden hädän hintalappua on vaikea arvioida, mutta esim. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. (IS 22.11.2019)

"Tämä näyttää pahemmalta kuin onkaan", sanoo kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaava apulaispormestari Pakarinen. (HS 13.12.2020)

Apulaispormestari Pakarisen lausunto on hämmentävä. Kyllä Helsingin peruskoulusäästöt näyttävät erittäin pahoilta. Kun opetuksesta leikataan noin paljon, leikkausten vaikutukset jo syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ovat erittäin pahoja. 

Kasvatuksen- ja oppimisen alalla näyttää kaikkialla olevan käytäntö, jossa toimialan johtajat joko puolustelevat tai selittelevät leikkauslistoja, kun taas muiden toimialojen johtajat yrittävät estää leikkauksia. Lausunnollaan Pakarinen viestittää, tulkaa ja ottakaa, leikkauksilla ei ole juuri mitään vaikutusta.

Lausunnollaan Pakarinen halveksii opettajien työtä.

Pakarinen paljastaa karvansa, kun hän kertoo, että perusopetuksen tilannetta helpottaa huomattavasti se, että valtiolta on tulossa koronatukea ja tasa-arvorahaa vielä suurin piirtein saman verran kuin säästöt nyt vievät. (HS 13.12.2020)

Tarkoittaako lausunto sitä, että Helsinki upottaa valtiolta saamansa koronatuen ja tasa-arvorahan koulutusleikkauksiin? 

Mekanismi ei ole uusi. Monissa kunnissa haetaan valtionapuja johonkin toiseen tarkoitukseen ja valtionavut upotetaan kiertoteitse johonkin aivan muuhun tarkoitukseen.

Olen ollut sitä mieltä, että valtionavut pitäisi korvamerkitä tiukasti. Jos apuja ei käytetä oikeisiin tarkoituksiin, kunnan on maksettava avut takaisin täysimääräisinä.  Valtionavuilla törkeä keplotteleminen on saatava loppumaan. 

Helsingin pitää olla esimerkki muille Suomen kunnille. Nyt kaupunki näyttää koulutusleikkausmallia ja keplottelee valtionavuilla.