Mikä mättää Helsingin opetustoimessa?

Yle 21.1.

Helsingin korruptioepäilyn taustalla kytee opettajien raju tyytymättömyys – ”Kouluille ilmestyy laitteita, joita kukaan ei ole tilannut”

Kouluille ilmaantuu tietotekniikkaa, jota kukaan ei ole tilannut. Opetusvirastoa syytetään sanelusta.

Opettajat kokevat, että esimerkiksi tietotekniikkaan liittyvät hankinnat ovat eräänlaista onnenkauppaa: koskaan ei tiedä mitä saa.

Eräs nimettömänä pysyvä opettaja kertoo HS:lle, että kouluihin saattaa ”ilmestyä yhtäkkiä laitteita, joita kukaan ei ole tilannut, eikä kukaan tiedä, mihin niitä pitäisi käyttää”.

Opettajat kokevat, ettei heitä kuunnella, sanoo myös lähde opetusviraston sisältä.

”Kentällä havaitut puutteet on järjestelmällisesti sivuutettu, mikä osaltaan mahdollistaa vilpin. Jos koululta tulee vaikka viestiä oudoista tvt-tekniikkaeristä, joita kukaan ei ole pyytänyt, viesteihin suhtaudutaan ylimalkaisesti ja asiaa ei kunnolla selvitetä”, kuvailee lähde viraston sisältä.

Helsingin Opetusvirastosta kuuluu kummia säännöllisin väliajoin. Lasta roikotetaan parvekkeelta, anttikorhosjahti, ja nyt iso korruptioepäily. 

Karmea uutinen, joka pysäyttää jokaisen opetusalalla työskentelevän. Viraston entistä tietohallintopäällikköä Hannu Suoniemeä epäillään törkeästä petoksesta ja virka-aseman törkeästä väärinkäyttämisestä.

Olin opettajana töissä Helsingissä pari vuotta v. 1998-2000. Olin taloudellinen pakollinen, kun Vantaan säästöt koulutoimeen olivat rajuja.

Mietin, jäisinkö Helsinkiin pysyvästi töihin. En jäänyt. Lopullinen syy oli Helsingin kaupungin opetusvirasto, joka vaikutti hyvin kankealta ja vanhakantaiselta virastolta. 

Helsingissä kannustettiin kouluja eriytymään erikoistumalla. Kun uutta koulua suunniteltiin, ensin perustettiin kolmen hengen topparoikka miettimään, miten koulu erikoistuu. Kun koulu valmistui, uudet opettajat joutuivat sopeutumaan jo valmiiksi pureskeltuun malliin. Topparoikka ei edes tullut töihin uuteen kouluun.

Joissakin Helsingin peruskouluissa pidettiin jopa soveltuvuuskokeita, mikä osaltaan johti koulujen eriytymiseen ja koulushoppailuun.

Huomasin, että Helsingin opetustoimessa vallitsi jonkinlainen pelon ilmapiiri.

Tulin takaisin Vantaalle, vaikka Malminkartanon koulu oli toimiva ja yhteishenki koulussa oli hyvä. Helsingin Malminkartanon koulu on lähiökoulu kuten Vantaan Pähkinärinteen koulukin.

Olen välillä roiminut Vantaan kaupunkia työnantajana kovastikin, mutta kukaan ei ole kieltänyt minua kirjoittamasta. Vantaalla saa hengittää vapaammin kuin Helsingissä.

Helsingin opettajat ovat aina hiljaa tai puhuvat nimettöminä. Jostainhan se kertoo.

Helsingistä tihkuu kummia (Properuskoulu 21.8.2014)
Epävarmuus leviää opettajien keskuudessa (Properuskoulu 11.5.2013)
Jos Korhos-gate ei olekaan hätiköinnin tulosta, vaan tarkoituksellista (Properuskoulu 10.5.2013)

Opetus on isoa bisnestä, mikä voi houkutella väärinkäytöksiin. 

Perinteinen oppikirjabisnes pitää kustantamoita pystyssä. Jo pitkään tekniikkaa on myyty kouluihin, monistuskoneita, tietokoneita, tabletteja, älytauluja. Uuden oppimisympäristön myötä kouluihin on ostettu salmiakkipöytiä ja rullatuoleja, sohvia ja tyynyjä niin, että merkittävä toimistokalustaja teki viime vuonna hirmuisen tuloksen.

Iso raha liikkuu.

Helsinki ei ole ainoa kaupunki, missä opettajat sivuutetaan täysin, kun tietotekniikkaa ostetaan. Opettajat eivät aina saa valita työkalujaan, vaikka he ovat opetuksen asiantuntijoita.

Ilmeisesti Helsingissä on oltu erityisen härskejä, kun kentällä havaitut puutteet on järjestelmällisesti sivuutettu.

Osa helsinkiläisistä opettajista ei luota koulujen asioita hoitavaan opetusvirastoon, kun kyse on tietotekniikasta. (HS)

”Meille tulla tupsahti monta Samsung Galaxy-puhelinta vuosia sitten, ne olivat ensimmäisiä älypuhelimia. Niitä ei kuitenkaan saanut käyttää, en tiedä miksi. Ne makasivat kaapissa kahdeksan vuotta. Kun yritin sitten eräänä päivänä ottaa yhden käyttöön, se ei toiminut”, opettaja kertoo. (HS) 

”Niitä ei koskaan tullut”, opettaja kertoo. ”Kamalinta on se, että tällaisesta tulee normaalia, siihen tottuu. Saatamme muiden opettajien kanssa vain todeta, että tällaista tämä on, joskus meidän tilaamat laitteet tulee, toisinaan ei.” (HS)

”Koulujen opettajainkokoukset ovat muuttuneet opetusviraston uhkausten ja säästöjen kuulutustilaisuuksiksi.” (HS)

”Opetusviraston hallinnon toimintakulttuuri on pakottava, käskyttävä ja ylhäältä alaspäin toimiva.” (HS)

Vaikka olin Helsingissä töissä vain kaksi vuotta, opetusviraston hallinnon toimintakulttuuri tuli selväksi.

Kyse on paljosta muustakin kuin digilaitteista.

Jos Helsingin opetustoimi ei nauti opettajien luottamusta, on jotain tehtävä. Vastuu jää Helsingin kaupungin ylimmälle päättävälle taholle eli kaupunginvaltuustolle.

Helsingistä tihkuu kummia

Muutama päivä sitten kirjoitukseni kommenttiosioon tuli hätkähdyttävä kirjoitus, joka oli nostettava ylös, jotta kaikki voivat lukea sen.

Pari helsinkiläisopettajaa on ottanut minuun myös suoraan yhteyttä.

Näyttää vahvasti siltä, että Kuntatyönantajat (KT) on ohjeistanut kunnat keksimään mitä mielikuvituksellisimpia keinoja säästää tai lomauttaa.

Helsingin esimerkki:

Anonyymi 18. elokuuta 2014 18.29

Tiedoksi. 

Konstit on monet. Helsinki hoitaa tuon ryhmäkokojen alentamisen, näennäisen sellaisen, palkkaamalla kouluihin lisää resurssiopettajia. Sitten 28 oppilaan luokassa jossa on oma opettaja ja vuodeksi palkattu resurssiope onkin, simbsalabim, laskennallisesti 14 oppilasta per ryhmä vaikka tosiasiallisesti opetusryhmässä on edelleen 28 oppilasta. 

Oppilasmäärä jaetaan koulun opettajien määrällä ja saatu osamäärä on sitten se luokkakoko. Virastot osaavat kyllä taulukkolaskennan mahdollisuudet. Opetuksen pedagogisesta kehittämisestä realismin hengessä ei olla ihan yhtä hyvin jyvällä.

Toki oppilas saa tukea nyt kahdelta opettajalta, hienoa, mutta kaikki noissa olosuhteissa oikeasti työtä tehneet opettajat tietävät, että kyllä se opetusryhmä on edelleen samankokoinen.

Ryhmien pienentäminen siten että resurssiope saa tosiasiallisesti oman luokan olisi sitä oikeaa ja aitoa ryhmäkokojen alentamista, tämä on vain ovelaa, tilojen säästämisessäkö on se juju? 

Mutta valtion kunnille reppuun laittamat rahat voidaan siis näinkin käyttää. En tiedä valvooko näitä oikeasti kukaan.

Enkeliporsas:

1.

Helsinki saa valtiolta luokkakokojen pienentämiseen tarkoitettua avustusta kuten kotikaupunkini saa. Vantaalla raha on kohdennettu niin kuin pitääkin, mikä on hienoa. Luokkakoot ovat laskeneet säädyllisiksi. Esim. oman kuudennen luokkani koko on ihanteellinen, 20 oppilasta. Kouluni luokkien keskikoko on 21 oppilasta.

Helsingissä toimitaan toisin. Luokkakoot ovat pienentyneet vain Excel-taulukoissa, mutta ei todellisuudessa.

Kouluihin on palkattu muutamia resurssiopettajia, jotka käyvät luokassa muutaman kerran viikossa. Luokkakoot ovat entisellään. Jutun juoni on ihmeellinen, koulun oppilasmäärä on jaettu koulun opettajamäärällä, ja näin luokkakoot on saatu näyttämään pieniltä, vaikka  luokanopettajat opettavat suurimman osan viikkoa yhtä suurta luokkaa kuten ennenkin.

On selvää, että suuressa koulussa neljää resurssiopettajaa ei voi paloitella osiin koko ajaksi vaikkapa kahteenkymmeneen luokkaan. Neljä resurssiopettajaa eivät ole viisi leipää ja kaksi kalaa.

Ihmeellisintä on, että valtio ei valvo ollenkaan, miten luokkakokojen pienentämiseen suunnattua rahaa kunnissa käytetään. Kunnat saavat vieläkin huseerata miten haluavat.

Kunnat saavat valtiolta rahaa moneen tarkoitukseen. Olisi todella mielenkiintoista tietää, mihin kaikkeen valtion erilaisia avustuksia oikeasti käytetään. 

Miksi valtio ei valvo rahojensa käyttöä?

Toistan:

Valtion kunnille suunnattuja rahoja ei suinkaan aina käytettä niihin asioihin, joihin rahat on tarkoitettu.

Helsingin tapauksen idea on selvä. Kun on suuret luokkakoot, säästetään tiloissa. 

2. 

Helsinki piilolomauttaa.

Ensi vuoden alusta opettajan sairastuessa ensimmäiseksi päiväksi ei palkata sijaista ollenkaan, vaan naapuriluokan opettaja laitetaan valvomaan kahta luokkaa. Luokat ovat kaiken kukkuraksi isoja, kun Helsinki kieroilee valtion luokkakokorahojen käytön suhteen.

Tiedän ainakin yhden koulun, jossa valvomiskäytäntöä jo kokeillaan etukäteen.

Korhos-gaten yhteydessä epäilin, että helsinkiläisopettajat on peloteltu esimiestensä ja kouluviraston taholta. Niin hiljaa he olivat, kun Helsingin kouluvirasto jahtasi Antti Korhosta.

Enää en ihmettele. Olen saanut suoraa tietoa, että helsinkiläisopettajia todella pelotellaan. 

Minun on hyvin vaikea Vantaalta käsin tietää, miten se tehdään. Jos Vantaalla olisi samanlainen käytäntö opettajan ensimmäisen sairauspäivän suhteen, täällä nousisi hirveä älämölö. 

Helsingin käytäntö on niin selvää lomauttamista kuin olla ja voi. 

Sairastuneen opettajan tilalle ei palkata sijaista, vaan naapuriluokan opettaja valvoo kahta luokkaa. Opettamisesta ei voida puhua, kun valvottavien oppilaiden yhteismäärä hipoo kuuttakymmentä.

Helsinkiläisvanhemmat eivät taida vielä tietää, että valtion luokkakokorahaa käytetään väärin ja opettajia piilolomautetaan. Luokat ovat edelleen suuria ja lomautuspäivinä luokkakoko tuplaantuu.

Kohta helsinkiläiset tietävät.

Vuoden luokanopettaja 2013 kiittää

Kuva on Luokanopettajaliiton vuosikokouksesta Jyväskylästä. Liiton nimi muutettiin, uusi nimi on Suomen Luokanopettajat ry.

Vuoden luokanopettaja 2013 sai kiitokseksi vuoden julkisesta aherruksestaan Luokanopettajaliiton pronssisen ansiomitalin sekä taiteilija Anne Tammisen grafiikanvedoksen, mikä lämmitti mieltäni kovasti. Taulua pitelee puheenjohtaja Matti Sippola Seinäjoelta, keskellä on Piritta Siekkinen Hämeenlinnasta.

Yllätyin, kuinka kollektiivinen palkinto Vuoden luokanopettaja 2013 -palkinto oikeastaan oli. Edustin koko vuoden suomalaisia luokanopettajia ja Luokanopettajaliittoa sekä Vantaan kaupunkia ja Pähkinärinteen koulua. 

Painotin lähiökouluopettajuutta, lähiökoulut ovat suuria kouluja, joissa on paljon oppilaita. Lähiökoulujen opettajat ovat työnsankareita, duunarimaikkoja.

Olin julkisuudessa paljon. Enkeliporsas on ilmeisesti mediaseksikäs elikko. En kieltäytynyt yhdestäkään haastattelusta.

Paina blogin vasemmasta laidasta tunnistetta, Vuoden luokanopettaja 2013. Joka jutusta en tehnyt blogijuttua. Moni toimittaja soitteli minulle myös kysellääkseen taustatietoja juttuunsa. 

Sometin niin paljon kuin sielu sieti.

Minulle tuli myös muutama luentokutsu, joista kieltäydyin pitkän matkan takia. Yhden luennon pidin Vantaan SM-hiihtojen seminaarissa Vantaan kaupungintalolla.

Enkeliporsas taisi olla sika paikallaan, koska moni ei tätä ennen tiennyt, mikä Luokanopettajaliitto on. Myös Vuoden luokanopettaja -titteli tuli paremmin tunnetuksi. Moni minulle tuntematon ihminen tuli juttelemaan kanssani.

Vuoden kohokohdat olivat voimaosallistuminen Korhos-gaten keskusteluun sekä Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlat Tampere-talossa.

Enkeliporsas kiittää ja liihottelee eteenpäin.

Vaalimainos tämäkin

  

Kuvassa keekoilen Nääsvillessä tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Minut kutsuttiin juhliin, koska minut valittiin Vuoden luokanopettajaksi 2013.

Juhlat olivat hyvin demokraattiset, mikä sopi minulle hyvin. Ei tarvinnut pukeutua frakkiin. Presidentti Niinistö kutsui juhliin hyvin monia tavallista työtä tekeviä kansalaisia. Kiakkovieraat Juti-naamareiden takaa olivat väärässä.

Kuvan hanska ei ole minun, vaan Meksikon 1968 200 metrin olympiavoittajan Tommie Smithin. Minäkin olen kerran heiluttanut mustaa hanskaa, Puistokulmassa, jotkut voivat vielä muistaakin.

OAJ:n valtuustovaalit 2014 tulevat olemaan mielenkiintoiset. Vantaa on aikaisemmin kuulunut Itä-Uudenmaan piiriin. Piiriuudistuksen myötä kuulumme nyt OAJ Pääkaupunkiseutuun, johon kuuluu Helsingin, Espoon ja Vantaan opettajat. Vaalit voivat olla hyvin arvaamattomat.

Minut pyydettiin mukaan ehdokkaaksi, Yhteinen opettajuus -vaaliliitossa on kokeneita ammattiyhdistysihmisiä. Kärkinimi on viime vaaleissa veret seisauttavan äänimäärän saanut Kari Kinnunen.

Ensin ajattelin, että olen täytemies, jonka tehtävä on haalia vaaliliitolle lisä-ääniä esim. Helsingistä. Viime keväänä tappelin julkisuudessa helsinkiläisten opettajien oikeuksien puolesta, kun Helsingin opetusvirasto jahtasi Antti Korhosta.

Aatteellisesti olen pohjoismainen demokraatti. 

Olen kypsytellyt asiaa jonkin aikaa, kun kerran asetutaan ehdolle, silloin myös pyritään tosissaan.

Jos harkitset äänestäväsi minua, lue blogiani. Silloin ymmärrät, mistä on kyse.

Kalske: Ei syytettä Antti Korhoselle

30.5. Yle

Ei syytettä Alppilan koulun opettajalle

Esitutkinnassa opettajaa oli kuulusteltu epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomiseen ja pahoinpitelyyn, koska opettaja oli 25. maaliskuuta poistanut oppilaan koulun ruokalasta voimakeinoja käyttäen.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on päättänyt, että hän ei nosta syytettä Alppilan koulun opettajaa vastaan.

Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan opettajalla oli oikeus määrätä oppilas poistumaan ruokalasta. Opettaja oli kuitenkin tönäistessään oppilaan ruokalasta käyttänyt ankarampia voimakeinoja kuin tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen oli puolustettavaa.

Näin menetellessään opettaja oli huolimattomuudesta rikkonut virkavelvollisuutensa.

Opettajan tekoa voitiin pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä siten, että se ei täyttänyt tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä. Kun teko oli tehty huolimattomuudesta, kysymyksessä ei ollut myöskään lievä pahoinpitely.


Kauan kesti, mutta onneksi ei mennyt kesään. Asia lienee loppuunkäsitelty.

Jarnila sai lausunnoistaan pyyhkeitä

Yle 14.5.

Helsingin opetusviraston johto saa pyyhkeitä Alppilan koulun tapauksesta

Helsingin opetusviraston johtaja Rauno Jarnila saa moitteet Alppilan opettajajupakan hoidosta. Jarnila arvosteli varoituksen saanutta opettajaa Antti Korhosta Helsingin Sanomissa viime viikolla.

Jarnilan mukaan Korhonen ei enää soveltuisi opettajaksi. Hän myös epäili Korhosen mahdollisuuksia jatkaa opettajana Helsingissä.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) sanoo, että lautakunta on keskustellut lausunnosta Jarnilan kanssa ja on tyytymätön hänen toimintaansa.

- Jarnilan lausunto on huono asia ja erittäin harkitsematonta. Pidän todella ikävänä, että opetustoimen johtaja lähtee antamaan tällaisia lausuntoja. Viraston johto on kyllä saanut siitä palautetta lautakunnalta, että lausunto oli varomaton eikä vastaavia enää tule.

Alanko-Kahiluodon mukaan työnantaja ei voi antaa tämän kaltaisia lausuntoja alaisistaan missään yhteydessä ja tapaus syö Helsingin mainetta työnantajana.

Odotettu uutinen.

Opetusviraston johtaja Rauno Jarnilan lausunnot Korhos-gaten yhteydessä olivat harkitsemattomia ja ala-arvoisia, kun otetaan huomioon Jarnilan asema. Rauno Jarnila on Helsingin kaupungin johtava virkamies.

Lausunnot ovat herättäneet opettajistossa suurta ihmetystä, koska Jarnilan kokemus opetusalan virkamiehenä on kattava. Hän on aiemmin toiminut sekä Opetusministeriössä että Opetushallituksessa. 

En muista, että kukaan johtavassa asemassa oleva opetusalan virkamies olisi julkisesti arvostellut yksittäisen opettajan ammattitaitoa. Suomalainen opettajienkoulutus on kansainvälisesti ajatellen hyvin korkeaa tasoa. Ei opettajienkoulutukseen niin vain kävellä, karsinta on erittäin kovaa. Suomalainen opettajienkoulutus tuottaa tasalaatuisen hyvää opettajistoa, minkä Jarnila tietää varsin hyvin.

Kun pyyhkeet on nyt annettu, on Jarnilan julkisen anteeksipyynnön paikka. 

On eritoten pyydettävä henkilökohtaisesti anteeksi opettaja Antti Korhoselta sekä julkisesti helsinkiläisiltä veronmaksajilta. Jos anteeksipyyntöjä ei kuulu, on Jarnilan tehtävä omat johtopäätöksensä. Nyt pelissä on paljon enemmän kuin Helsingin kaupungin maine työnantajana. 

Pelissä on julkisen vallan moraali.

Korhonen ei jatka Alppilassa

Remissi

Uutinen Hesarista:

Korhonen ei jatka opettajana Alppilassa

Opettaja Antti Korhonen ei jatka Alppilan yläasteen koulussa opettajana. Korhonen tapasi maanantaina iltapäivällä opetusviraston edustajia.

”Sovimme, ettei Korhonen jatka Alppilan yläasteella. Haluamme rauhoittaa tilanteen koululla. Lisäksi sovimme jatkotoimenpiteistä, mutta ne ovat työntekijän ja työnantajan välinen asia”, kertoo opetusviraston linjanjohtaja Outi Salo.

Korhonen kommentoi päätöstä yhtä niukkasanaisesti.

”Sovimme, ettemme kommentoi asiaa. Sen voin sanoa, että tämä on sata-nolla voitto minulle. Olen päätökseen tyytyväinen.”

Korhonen ja Salo eivät kerro, onko Korhoselle sovittu työpaikka jostakin muualta kuin Alppilasta.

Koulujen kevätlukukausi loppuu toukokuun lopussa. Korhosen virkasuhde on solmittu heinäkuun puoliväliin. Korhoselle maksetaan palkka potkujen jälkeiseltä ajalta maaliskuulta virkasuhteen loppuun asti.


Vaikea on kommentoida uutista, kun en tiedä tarkemmin, mistä on kysymys. Korhosen kommentti herättää paljon ajatuksia.

Niukkaa on.

Kompromissi? 

Sata-nolla? 

Toistaiseksi Korhos-gatessa ei ole ollut kuin häviäjiä.

Epävarmuus leviää opettajien keskuudessa

8.5. MTV

Korhosen tapaus säikäytti opettajat: " Emme uskalla puuttua"

OAJ:n koulutuspäällikkö Heljä Misukan mukaan opettajat eivät uskalla tehdä enää mitään häirikköoppilaille, koska pelkäävät joutuvansa samanlaisen kohtelun kohteeksi kuin opettaja Antti Korhonen.

Misukan mukaan pelko potkuista on nyt juurtunut opettajien mieleen Korhosen ennakkotapauksen jälkeen. Misukan mielestä koulurauha on heikentynyt jo nyt tämän seurauksena.

– Opettajien viesti on vahva, sillä jos pääkaupunkiseudulla toimitaan näin, niin sama voi toistua missä vaan! Jos koko ajan tulkitaan, miten opettaja toimii ja oppilaat suorastaan kulkevat lakikirja kädessään, niin kukaan ei uskalla tehdä enää mitään, puuskahtaa Misukka.

Misukka toteaa, että nekin opettajat, jotka tiesivät, miten toimia häiriötilanteissa ovat muuttuneet epävarmoiksi. 

Opettajat kertovat, että oppilaiden kommentti on herkässä: "Sulla ei ole oikeutta sanoa tai vaatia tätä!" Oppilaat vaihtavat netissä tietoja lain pykälistä. Kommentti pipon poisottamiseen on: "Lain mukaan et voi pyytää sitä!"

– Jos tilanne menee tähän, niin tässä unohtuu hyvä ja iloinen mieli. Tällä tavoin ei kasvateta oppilaita. Korhosen tapaus ryöpsäytti ilmoille pitkään ilmassa kyteneen epävarmuuden, toteaa Misukka.

Uutinen on odotettuakin odotetumpi.

Helsingin opetustusvirasto hätiköinnillään ajoi opettajat, varsinkin Helsingin opettajat, epävarmuuden tilaan.

Sitten Senaatintorin mielenosoituksen Helsingin opettajat ovat olleet hämmästyttävän hiljaa. Heidät on peloteltu. Pelko ei ole yhteistyön itu.

Opetusviraston johtotroikan on otettava lusikat kauniisiin käsiinsä. Taitava johto ymmärtää, että organisaatiota ei kannata luisuttaa pelon ja epävarmuuden tilaan. 

Opetusviraston johdon on tultava vastaan, jotta tilanne saadaan normalisoiduksi.

Kyse ei ole enää pelkästään Korhos-gatesta, vaan paljon laajemmasta asiasta, nauttiiko opetusviraston johtotroikka enää helsinkiläisten luottamusta? 

Korhos-gaten heijastusvaikutus Heljä Misukan mukaan on jo levinnyt Helsingistä muualle Suomeen. OAJ:n koulutuspäällikkö Heljä Misukka toteaa: Korhosen tapaus ryöpsäytti ilmoille pitkään ilmassa kyteneen epävarmuuden.

Oppilaiden edessä opettajan ei tule olla epävarma, vaan opettajan pitää tietää mitä tekee. Sääntöjen on oltava selvät. Niin selvät, että opettaja tietää mitä tehdään myös nopeissa, toimintaa vaativissa tilanteissa. Peruskoulunopettajan työ ei ole koskaan ollut virastotyötä, pitää toimia, kun on toiminnan paikka. On helppo toimia, kun ohjeistukset ovat kristallinkirkkaan selkeät.

Lakikirjoja läpräämällä ei kouluun järjestystä saada. Opettajien ei kuulu kinastella lasten kanssa.

Koulujen järjestyssäännöt ovat sitä varten, että niitä noudatetaan.

Perusopetuslain pykälä 36 vaatii tarkennusta ja selkeät sovellusohjeet, varsinkin pykälä 36 b. 

Finlex

Kasvatus vaatii lämmintä ja kannustavaa ilmapiiriä. Pelottelu vie opettamisen ja oppimisen ilon.

Jos Korhos-gate ei olekaan hätiköinnin tulosta, vaan tarkoituksellista

9.5. IS

OAJ ällistyi Korhos-jahdista: "Miksi Helsingin opetustoimenjohtaja sooloilee?"

Opetuslautakunta hylkäsi opettaja Antti Korhosen potkut, mutta Helsingin opetustoimen johtaja epäilee yhä Korhosen soveltuvuutta opettajaksi ja kehottaa ihmisiä jopa valittamaan lautakunnan päätöksestä.

OAJ on ihmeissään: Miksi virkamies jatkaa yhden miehen sotaansa?

Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen hämmästelee Helsingin Opetusviraston opetustoimenjohtaja Rauno Jarnilaa, joka jatkaa edelleen Alppilan kohuopettajan Antti Korhosen kyseenalaistamista.

Tässä joudutaan käymään ehkä pyykinpesu kaupungin sisällä. Isännät - poliitikot - päättivät yksimielisesti, mikä on Helsingin kanta. Ja vaikka virkamiehellä olisi eri kanta, hänen tehtävänään on noudattaa isännän käskyjä ja linjauksia, Luukkainen totesi.

Luukkainen myös oudoksuu sitä, että Jarnila jopa usutti kansalaisia valittamaan lautakunnan päätöksestä.

- On outoa, että hän sanoo, että kuka tahansa voi valittaa. Ihmettelen, miksi tällaista väärää tietoa pitää levittää. Se on asianomaisten asia. Miksi hän nosti tämän sille, se on outoa, Luukkainen kyseli.

 

Rauno Jarnila on toiminut kymmenisen vuotta Helsingin opetustoimen johtajana. Hän työskenteli aiemmin myös Opetusministeriössä ja Opetushallituksessa.

Yhdyn Olli Luukkaisen ihmettelyyn: Miksi virkamies jatkaa yhden miehen sotaansa?

Olen aiemmin kirjoittanut, että Korhos-gate on sähläilyn ja hätiköinnin tulosta. Ymmärrän vielä jotenkin, että Alppilan koulun rehtorit sekä linjanjohtaja Outi Salo ja opetuspäällikkö Marjo Kyllönen sähläilivät ja hätiköivät.

Mutta Jarnilan ei pitäisi sähläillä ja hätiköidä. Rauno Jarnila on kokenut virkamies. Olen ymmälläni.

Jarnila on antanut ällistyttäviä lausuntoja:

Jarnila: "Yksityishenkilöiden asioita ei pitäisi käsitellä julkisuudessa. Se on raskasta." (MTV 3.5.)

Enkeliporsas: Antti Korhonen on yksityishenkilö, hän on tavallinen riviopettaja. Korhonen on moneen kertaan todennut, että julkisuus on ollut hänelle ja hänen perheelleen hyvin raskasta. Miksi opetusvirasto toi Korhosen tapauksen näin voimalla julkisuuteen?

Jarnila: "Kuka tahansa helsinkiläinen voi muutosta hakea."(MTV 7.5.)

Enkeliporsas: Rauno Jarnila on Helsingin kaupungin johtava virkamies. Miksi Jarnila ei tyydy opetuslautakunnan täystyrmäys 10-0 päätökseen, vaan yllyttää helsinkiläisiä muutoksenhakuun?

Jarnila: "Kyllä me vakavasti pohdimme, onko hänestä enää opettajaksi." (HS 8.5.)

Enkeliporsas: En ole koskaan kuullut, että johtava opetustoimen virkamies olisi julkisesti arvostellut koulutetun opettajan kyvykkyyttä. Miksi Jarnila toimii näin?

Opetuslautakunta perustelee potkujen muuttamista varoitukseksi muun muassa opettajan aiemmalla nuhteettomalla työuralla. Antti Korhonen ei ollut saanut työstään aikaisempia suullisia tai kirjallisia varoituksia eikä työnantaja ollut aikaisemmin huomannut opettajan työssä moitittavaa. (Yle 7.5.)

Korhosen asiamiehen Erkki Mustosen mukaan Helsingissä rekisteröidään vastaavankaltaisia tapauksia muutamia kymmeniä.

– Yhtään opettajaa ei ole tällä perusteella erotettu, vaikka opettajan käytöksessä olisi ollut moitittavaa. Tämä on merkillinen prosessi. Lakimiehenä en ole 12 vuoteen törmännyt tällaiseen, jossa käytetään näin rankkoja toimenpiteitä opettajaan, täräyttää Mustonen. (MTV 3.5.)

Vantaan peruskouluissa on sattunut kuluvana lukuvuonna noin 20 tilannetta, jotka muistuttavat opettajan erottamiseen johtanutta Alppilan koulun välikohtausta.

– Näissä tapauksissa opettaja on joutunut voimakeinoin poistamaan häiriköivän oppilaan ulos luokasta tai muusta koulun tilasta. Tilanteita on ollut 14 koulussa, kertoo Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo. (Vantaan Sanomat 12.4.)

Korhos-gatessa on jotain äärimmäisen poikkeuksellista. 

Korhosen ruokasalitapausta edeltävä ura oli nuhteeton kuten opetuslautakunta totesi. Saman kertoi myös Korhosen entisen koulun, Hämeenkylän koulun, rehtori Pasi Majasaari:

"Ei meillä ollut hänen työsuhteensa kanssa yhtään minkäänlaista ongelmaa. Työsuhde päättyi aivan normaalisti etukäteen sovitun mukaan, enkä joutunut antamaan hänelle varoitusta, huomautusta tai muuta vastaavaa. Ei ollut mitään, mihin olisi pitänyt puuttua", Majasaari sanoo. (HS 15.4.)

Miksi juuri Korhonen nostettiin kepin nokkaan?

Herää ajatus, että kaikki on sittenkin tarkoituksellista eikä hätiköityä. Onko jostakin syystä hakemalla haettu esimerkki, jolla on pyritty vaikuttamaan johonkin? 

Mieleeni tulee vain yksi asia:

Halutaan vaikuttaa voimalla Perusopetuslain pykälän 36 parlamentaariseen käsittelyyn. Finlex

Onko Suomen koulumaailmaan vaivihkaa muodostunut ruotsalaismallinen koulukunta? Ruotsissa peruskoulujärjestelmä on saatu lähes sekasorron tilaan.

Muistan takavuosilta korkearvoisen ruotsalaisen kouluhallintoviskaalin lausunnon, kun siellä pohdittiin käyttäytymisen arviointia. Lausunto vapaaksi suomennettuna meni jotenkin näin: "Jos todistukseen tulee käyttäytymisen arviointi, eiväthän oppilaat silloin uskalla enää nousta opettajiaan vastaan."

 

"Jupakan jälkipyykki on syytä puida perusteellisesti. Herää kysymys, miten ihmeessä kouluvirasto ajoi juttua?" sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. (MTV 7.5.)

En ole ainoa ihmettelijä. 

1. OAJ:n pitää viedä Korhos-gate loppuun asti. 

2. Helsingin opetusviraston toimet on tutkittava kunnolla.

Opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila jahtaa opettaja Antti Korhosta

9.5. HS

Kohuopettaja ei välttämättä palaa Alppilaan

Helsingin opetustoimen johtajan Rauno Jarnilan mukaan on epätodennäköistä, että Korhonen ehti­si palata töihin ennen lukukauden loppua.

"Korhonen ilmoittaa yhä olevansa syytön kaikkeen. Pohdimme nyt sitä, ettei hän vieläkään ymmärrä tehneensä virhettä, vaikka lautakuntakin totesi hänen käyttäytyneen väärin."

Jarnila lupaa päätöksiä Korhosen jatkosta aikaisintaan ensi viikolla. Vielä on auki esimerkiksi se, jatkuisivatko hänen työnsä Alppilassa vai jossain muualla.

Jarnila ei ota kantaa siihen, voiko Korhonen vastedes työskennellä opettajana Helsingissä.

"Kyllä me vakavasti pohdimme, onko hänestä enää opettajaksi. Keskustelemme asiasta myös hänen kanssaan."

Antti Korhonen on tyrmistynyt Jarnilan puheista.

"Kävin tänään keskiviikkona keskustelemassa opetusvirastossa, ja minulle luvattiin kertoa maanantaina, missä jatkan töitäni", Korhonen sanoo.

"Olen ilmoittanut haluavani jatkaa opettajana Alppilassa. Olisin omasta puolestani voinut aloittaa vaikka heti tänään."

Korhosen mielestä heinäkuussa päättyvä sopimus pitäisi uusia korvaukseksi tapahtuneesta.

Korhonen ei myöskään sulata Jarnilan väitettä, että hän olisi toiminut väärin työntäessään oppilaan pois ruokalasta.

Helsingin opetuslautakunta antoi tyrmäysluvuin 10-0 epäluottamislauseen opetusviraston toimille:

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto: "Todella raskas prosessi kaikille"

- Toivoisin, että opetusvirastokin kantaisi asiassa myös vastuunsa ja voisimme siirtyä vastakkainasettelusta rakentavampaan keskusteluun. (Iltalehti 7.5.)

Opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila on jääräpäinen mies. 

Jarnila ei anna periksi, vaikka opetuslautakunta tyrmäsi luvuin 10-0 opetusviraston hätiköidyt toimet Antti Korhosen tapauksessa. Virkamiehenä Jarnilan pitäisi tajuta, että nyt olisi syytä kuunnella demokraattisesti valittuja kaupungin luottamusmiehiä. 

Jarnila ei halua millään myöntää, että opetusvirasto hätiköi ja teki virheitä. Jarnilan olisi pitänyt heti kärkeen palauttaa Korhosen irtisanomispaperit takaisin pöydälle, niin tälläistä järjetöntä sotkua ei olisi syntynyt.

Jarnila runttaa Antti Korhosta julkisesti ennenkuulumattomalla tavalla: "Kyllä me vakavasti pohdimme, onko hänestä enää opettajaksi.

Kuten Alanko-Kahiluoto toteaa, opetusviraston on kannettava vastuunsa. Pikkuhiljaa on alettava pohtia nauttiiko opetusviraston johtotroikka - Rauno Jarnila, Marjo Kyllönen, Outi Salo - ollenkaan helsinkiläisten luottamusta.

Helsingin opettajistosta tihkuu tietoa, että läheskään kaikki opettajat eivät enää luota opetusviraston toimiin. Onko opetusviraston ja opettajien välinen kuilu kasvanut jo liian syväksi?

Antti Korhonen on tyrmistynyt Jarnilan vihjailuista ja puheista. Antti Korhonen ei ole ainoa, joka on tyrmistynyt.

OAJ:n on vietävä Korhos-gate loppuun asti.

Antti Korhosen lausunto Helsingin kaupungin opetuslautakunnalle

Helsingin opetusviraston lausunto Helsingin Kaupungin opetuslautakunnalle on saanut kovasti julkisuutta, mutta Antti Korhosen lausunto ei. Kannattaa lukea myös Korhosen lausunto ajatuksella läpi. 

Lausunto löytyy OAJ:n sivuilta pdf-muodossa:

03.05.2013

Opettaja Antti Korhonen on toimittanut Helsingin kaupungin opetuslautakunnalle lausuntonsa Alppilan koulun tapahtumista 25.3.2013.

Opettaja Antti Korhosen lausunto

On hyvin mielenkiintoista huomata, kuinka ristiriitaisia ovat toisiinsa nähden Korhosen ja opetusviraston lausunnot.

Katso myös opetustoimenjohtaja Rauno Jarnilan Päätösehdotus, joka löytyy tämänpäiväisen Opetuslautakunnan esityslistasta.

Tänään Helsingin opetuslautakunta hyväksyi Korhosen oikaisuvaatimuksen selkein luvuin 10-0. Onko opetuslautakunta täystyrmäyspäätöksellään antanut epäluottamuslauseen Alppilan koulun rehtoreille, opetuspäällikkö Marjo Kyllöselle ja opetusviraston linjanjohtajalle Outi Salolle?


Lisäyksiä:

Rauno Jarnila tänään uudessa Suomessa:

Alppilan opettajan tulevaisuus auki - "Nyt on tietty vaihe takanapäin"

- Nyt on tietty vaihe takanapäin, mutta päätöshän ei ole vielä lainvoimainen ja siitä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja sieltäkin eteenpäin. Lisäksi Korhosta koskeva rikostutkinta on vielä kesken. Asia ei siis ole vielä selvä, Jarnila kommentoi Uudelle Suomelle.

Hän ei osannut tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, palaako Korhonen töihin Alppilan koululle vai mitä nyt tapahtuu.

Jarnila oli asian esittelijänä opetuslautakunnassa ja jätti lautakunnan päätöksestä eriävän mielipiteen.


OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen tänään Hesarissa: 

Opetuslautakunnalla ei toimivaltaa antaa varoitusta

Opetusalan ammattijärjestö ilmoittaa olevansa tyytyväinen opetuslautakunnan päätökseen palauttaa Antti Korhosen virkasuhde. OAJ:n johtava lakimiehen Erkki Mustosen mukaan opettajalle tulee maksaa palkat takautuvasti. Mustonen myös toivoo, että Helsingin kaupunki palkkaisi opettajan myös tulevaisuudessa.

OAJ:n käsityksen mukaan opetuslautakunnalla ei kuitenkaan ole kuntalain mukaan toimivaltaa antaa kirjallista varoitusta, vaan ensisijainen varoituksenanto-oikeus kuuluu lähiesimiehelle. Asia olisi pitänyt tästä syystä palauttaa takaisin työpaikalle.

Opettajien ammattijärjestö toivoo tapauksesta käydyn keskustelun selventämän koulun työrauhaa koskevia säädöksiä ja menettelytapoja, jotta vastaavalta vältyttäisiin tulevaisuudessa. OAJ pitää kuitenkin koko prosessia yksittäisen opettajan kannalta kohtuuttomana ja vaatii, että opetusviraston toimet selvitetään tarkoin.


Iltalehdessä tänään opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto:

Opetuslautakunnan puheenjohtaja: "Todella raskas prosessi kaikille"

- Itse olen todella pahoillani siitä, että koulu ei pystynyt pysäyttämään tilannetta ajoissa, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Puheenjohtajan mukaan opetusviraston tehtävänä on varmistaa, että myös määräraikaiset opettajat saavat työhönsä riittävän perehdytyksen.

- Toivoisin, että opetusvirastokin kantaisi asiassa myös vastuunsa ja voisimme siirtyä vastakkainasettelusta rakentavampaan keskusteluun. Nuoriso on tämän yhteiskunnan ilmapuntari. Ei heitä voi kaikesta syyllistää.