8.5. MTV
OAJ:n koulutuspäällikkö Heljä
Misukan mukaan opettajat eivät uskalla tehdä enää mitään häirikköoppilaille,
koska pelkäävät joutuvansa samanlaisen kohtelun kohteeksi kuin opettaja Antti
Korhonen.
Misukan mukaan pelko potkuista on
nyt juurtunut opettajien mieleen Korhosen ennakkotapauksen jälkeen. Misukan
mielestä koulurauha on heikentynyt jo nyt tämän seurauksena.
– Opettajien viesti on vahva,
sillä jos pääkaupunkiseudulla toimitaan näin, niin sama voi toistua missä vaan!
Jos koko ajan tulkitaan, miten opettaja toimii ja oppilaat suorastaan kulkevat
lakikirja kädessään, niin kukaan ei uskalla tehdä enää mitään, puuskahtaa
Misukka.
Misukka toteaa, että nekin
opettajat, jotka tiesivät, miten toimia häiriötilanteissa ovat muuttuneet
epävarmoiksi.
Opettajat kertovat, että
oppilaiden kommentti on herkässä: "Sulla ei ole oikeutta sanoa tai vaatia
tätä!" Oppilaat vaihtavat netissä tietoja lain pykälistä. Kommentti pipon
poisottamiseen on: "Lain mukaan et voi pyytää sitä!"
– Jos tilanne menee tähän, niin
tässä unohtuu hyvä ja iloinen mieli. Tällä tavoin ei kasvateta oppilaita.
Korhosen tapaus ryöpsäytti ilmoille pitkään ilmassa kyteneen epävarmuuden,
toteaa Misukka.
Uutinen on odotettuakin odotetumpi.
Helsingin opetustusvirasto hätiköinnillään ajoi
opettajat, varsinkin Helsingin opettajat, epävarmuuden tilaan.
Sitten Senaatintorin mielenosoituksen Helsingin
opettajat ovat olleet hämmästyttävän hiljaa. Heidät on peloteltu. Pelko ei ole
yhteistyön itu.
Opetusviraston johtotroikan on otettava lusikat
kauniisiin käsiinsä. Taitava johto ymmärtää, että organisaatiota ei kannata
luisuttaa pelon ja epävarmuuden tilaan.
Opetusviraston johdon on tultava vastaan, jotta
tilanne saadaan normalisoiduksi.
Kyse ei ole enää pelkästään Korhos-gatesta, vaan
paljon laajemmasta asiasta, nauttiiko opetusviraston johtotroikka enää
helsinkiläisten luottamusta?
Korhos-gaten heijastusvaikutus Heljä Misukan
mukaan on jo levinnyt Helsingistä muualle Suomeen. OAJ:n
koulutuspäällikkö Heljä Misukka toteaa: Korhosen
tapaus ryöpsäytti ilmoille pitkään ilmassa kyteneen epävarmuuden.
Oppilaiden edessä opettajan ei
tule olla epävarma, vaan opettajan pitää tietää mitä tekee. Sääntöjen on oltava
selvät. Niin selvät, että opettaja tietää mitä tehdään myös nopeissa, toimintaa
vaativissa tilanteissa. Peruskoulunopettajan työ ei ole koskaan ollut
virastotyötä, pitää toimia, kun on toiminnan paikka. On helppo toimia, kun
ohjeistukset ovat kristallinkirkkaan selkeät.
Lakikirjoja läpräämällä ei kouluun
järjestystä saada. Opettajien ei kuulu kinastella lasten kanssa.
Koulujen järjestyssäännöt ovat
sitä varten, että niitä noudatetaan.
Perusopetuslain pykälä 36 vaatii
tarkennusta ja selkeät sovellusohjeet, varsinkin pykälä 36 b.
Kasvatus vaatii lämmintä ja
kannustavaa ilmapiiriä. Pelottelu vie opettamisen ja oppimisen ilon.
Tekstit
Vaatimalla "Perusopetuslain pykälä 36 vaatii .... selkeät sovellusohjeet, varsinkin pykälä 36 b."
VastaaPoistaolet vaatimassa sellaista, josta maamme oikeusjärjestys on sitkeästi pyrkinyt pois.
Nimittäin soveltamisohjeet.
Oikeusfilosofinen tausta:
Ihmisten välisiä suhteita ei saa pakottavasti säännellä kuin vain eduskunnan säätämillä laeilla.
Kaikenmoiset väliportaissa syntyvät soveltamisohjeet ovat syntymekanismiltaan liian kaukana demokraattisen yhteiskunnan ominaisesta kansalaisille kuuluvasta vallasta.
Sitäpaitsi, pidemmän ajan kuluessa soveltamisohjeita tuntuu kertyvän haanaisesti ja sekalaisesti ja sisäisesti ristiriitaisesti ja niin paljon että juuri kukaan ei enää pysty tuntemaan niitä kaikkia.
Lisäksi ihmisoikeuksiin kuuluu, että vapaita ihmisiä pakottavat ja rajoittavat normit säädetään tarkan harkinnan tuloksena, vain kun rajoittaminen on suunnilleen välttämätöntä, ja säädetään parlamentaarisesti eikä siellä täällä kabineteissa tai paikallisen pikkuhitlerin käskykirjeinä.
Opettajia, jotka ovat viranhaltijoita ja sellaisina velvollisia noudattamaan tarkempaa normistoa ja myös tietysti työnantajan ohjeita, voidaan toki rajoittaa ja estää paljon tarkemmin.
Mutta vallanalaisia oppilaita, jotka eivät periaatteessa ole koulussa vapaaehtoisesti, ja jotka ovat heikoimman roolistaan johtuen ihmisoikeuksien tarkimmin suojelemia, ei vapaina kansalaisina voi rajoittaa eikä pakottaa eikä rangaista paitsi juuri eduskuntalaeilla.
Niinpä opettajien pitäminen kurissa kyllä onnistuisi oikeusfilosofisesti paremmin myös soveltamisohjeiden kautta. Mutta oppilaisiin kohdistuvan kurinpidon, järjestyksenpidon, tulee aina pohjautua eduskunnassa säädetyn lain tarpeeksi selviin säännöksiin.
Vanhoina aikoina meillä oli moniportaista ja aika pikkumaisuuksiin menevää normitusta kouluissa. Oli lait, sitten oli kasa asetuksia, ja ennen kaikkea oli aivan hillittömästi Kouluylihallituksen (sittemmin Kouluhallituksen) voimaanpanemia pikku määräyksiä. Ja olipa vielä alueellisten kansakoulutarkastajien omia määräyksiä. Ja koulujen johtokunnat laittoivat monenmoista nilkittelyä järjestyssääntöihin. Tilanteessa oli jopa sellaista että Kouluylihallituksen määräyksin seurattiin ja normitettiin lusikoiden ja haarukoiden lukumääriä kussakin koulukeittiön varusteistossa. Ja Kouluhallituksen koulurakennusstandardien tarkkuudet ja valtionapukelpoisuuden ehdot olivat suorastaan mytologisia, ainakin legendaarisia.
Näistä (senaikaisista "soveltamisohjeista") sitten jostain syystä haluttiin eroon :)
(Ja niitä on kumottu valtavat määrät....)
Onhan tässä sekin näkökohta, että periaatteessa jokaisen tulee olla selvillä siitä mitä eduskunnan säätämät lait sisältävät.
Siinäkin on jo aika paljon tiedettävää ja muistettavaa.
Sen sijaan on yleisesti tunnustettu, että kansalaisten ei tarvitse olla selvillä alempien viranomaisten antamien detaljimääräysten ja soveltamisohjeiden sisällöstä. Vaan että riittää että alan virkamiehet tuntevat nekin. Niissä olisikin sitten hyvin paljon, ja oikeasti kohtuuttomasti, muistettavaa tavallisille ihmisille - niin kuin oppilaille kouluisa, joille ei edes makseta palkkaa alan sisällön hallitsemisesta.
Ano: "Niinpä opettajien pitäminen kurissa kyllä onnistuisi oikeusfilosofisesti paremmin myös soveltamisohjeiden kautta. Mutta oppilaisiin kohdistuvan kurinpidon, järjestyksenpidon, tulee aina pohjautua eduskunnassa säädetyn lain tarpeeksi selviin säännöksiin."
PoistaOpettajien? Tarkoitat varmaan oppilaiden?
Soveltamisohjeista on juuri kyse. Pykälä 36 sinänsä on selkeä. Helsingin opetusvirasto tulkinnallaan hämärsi pykälän sisällön.
Korhos-gaten ydin on käsittääkseni juuri ko. lainkohdan soveltaminen.
Ano: "Lisäksi ihmisoikeuksiin kuuluu, että vapaita ihmisiä pakottavat ja rajoittavat normit säädetään tarkan harkinnan tuloksena, vain kun rajoittaminen on suunnilleen välttämätöntä, ja säädetään parlamentaarisesti eikä siellä täällä kabineteissa tai paikallisen pikkuhitlerin käskykirjeinä."
PoistaNäinhän se meneekin. Perusopetuslakia ollaan muovaamassa eduskunnassa.
Kun kirjoitan "Niinpä opettajien pitäminen kurissa kyllä onnistuisi oikeusfilosofisesti paremmin myös soveltamisohjeiden kautta."
Poistaniin minä tarkoitan nimenomaan opettajien.
Etkö ole käsittänyt oikeusfilosofista lähtökohtaa?
Opettajathan eivät virassaan, virantoimituksessa, ole "vapaita ihmisiä" vaan nimenomaan heidän on noudatettava myös laillisessa järjestyksessä annettuja hallinnollisia määräyksiä, sekä noudatettava työnantajan antamia työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä. Ei virkakoneisto koostu, filosofisesti katsoen, vapaista autonomisista ihmisistä, vaan sellaisista ihmisistä joille siinä roolissa maksetaan palkkaa koneiston tavoitteiden täyttämisestä niiden linjojen mukaisesti joita "koneisto" asettaa, jne. Eihän voi olla anarkistisista yksiköistä koostuvaa virkakoneistoa.... :)
Sen sijaan on hyvin mahdoton ajatus ihmisoikeusnäkökulmasta ja nykyisen perustuslakimme aikana, että oppilaita voitaisiin alistaa yhtä tarkkaan virkakoneiston normien noudattamisvelvollisuuteen kuin viranhaltijoita. Eiväthän oppilaat ole virkakoneiston osa.
Tämä siis lähtökohtina olevaa oikeusfilosofiaa.
Jokin muu filosofia toki saattaa esimerkiksi haluta perustella oppilaiden velvollisuudet armeijamaisen asetelman kautta, esimerkiksi niin että oppilaat ovat kuin sotilaita ja täysin komentokoneiston armoilla, mutta tämä ei ole nykyisen lainsäädäntömme mukaista eikä sellaista voi tehdä minkään voimassa olevan lain nojalla. Mainittakoon että Eduskunta kumosi viimeisetkin jäänteet niin sanotusta laitosvalta-doktriinista säätäessään 1990-luvulla perustuslakiuudistuksen.
"Etkö ole käsittänyt oikeusfilosofista lähtökohtaa?
PoistaOpettajathan eivät virassaan, virantoimituksessa, ole 'vapaita ihmisiä' vaan nimenomaan heidän on noudatettava myös laillisessa järjestyksessä annettuja hallinnollisia määräyksiä, sekä noudatettava työnantajan antamia työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä."
Kuka tässä on yleensä ollut vaatimassa että oppilaiden pitäisi noudattaa esimerkiksi perusopetuslakia? Tässäkin blogauksessa pyydetään selvennystä että opettajat osaisivat lakia ja sen tiettyä kohtaa tulkita ja soveltaa.
Ainoa joka oppilaat jostain syystä veti tähän mukaan olet sinä.
Mitkä ovat ne työnantajan antamat hallinnolliset määräykset, työnjohdolliset ohjeet tai määräykset koskien perusopetuslainpykälää 36(b) ja sen soveltamista käytännön tilanteissa? Onko moisia olemassa yhdessäkään koulussa?
Sitähän tässä nyt kysellään. Jos selkeämmät tulkintaohjeet selvittävät tilanteiden hoitamista, niin se auttaisi. Tähän asti on selvitty joten kuten, nyt Opetusviraston toiminta on aiheuttanut sen, että vanha tulkinta ei selvästi enää ole riittävä, koska väärä tulkinta voi aiheuttaa yksittäiselle tulkitsijalle merkittävät seuraukset. Ilman tarkennuksia ko. lainkohta on käyttökelvoton.
Nyt ollaan tilanteessa, että jos riviopettaja tulkitsee, tai soveltaa tarkemmin määrittelemätöntä pykälää väärin (joka mahdollistaa oppilaan poistamisen), hänet irtisanotaan. Se on täysin kohtuutonta ja on ymmärrettävää jos opettajat eivät halua moiseen tilanteeseen joutua. Nyt meillä on käsissämme suuri joukko opettajia, jotka eivät osaa selvästi tulkita tämänhetkisiä ohjeita tarpeeksi ja he ovat tehneet sen tiettäväksi. Eikö juuri silloin ole korkea aika selvennykselle?
Jos tieliikennelaissa kerrottaisiin että on sallittua ajaa sallittujen nopeusrajoitusten sisällä, mutta missään ei sitten kerrota niitä eksakteja nopeusrajoituksia, niin tilanne olisi samankaltainen.
Sitten poliisi tulisi puskasta, pysäyttäisi ja antaisi sakon tai veisi kortin koska nopeusrajoitus on ylitetty, mutta ei edelleenkään kertoisi mikä se sallittu nopeusrajoitus on, jota tulisi noudattaa. Kokeilemallako se tulisi haarukoida?
- anotus
"...otus"-rukka,
PoistaTässä näkyy vakava syy miksi juristeriasi on aivan epätoivoista ja kelvotonta.
Et näytä osaavan nähdä, kenen koskemattomuuteen puuttumista Perusopetuslain 36-36a-36b-36c pykälät sääntelevät. Yrität väittää että asia koskisi vain opettajaa. ja siinä on perustan tuhoava virheesi. Kuka tahansa käsityskykyinen ihminen tajuaa, että kyseiset Perusopetuslain kohdat sääntelevät lapsen koskemattomuuteen puuttumista. Viranomaisen taholta tapahtuvaa puuttumista. Opettaja on siinä viranomaisen osa. Sen sijaan lapsi on se jonka koskemattomuuteen, oikeuksiin, jne, puututaan kyseisten lainkohtien sääntelemissä kaikissa tilanteissa.
Ihan toivottavasti, tämä ei jäisi epäselväksi. Tuntuu että rautalanka loppuu, kun yrittää kertoa tuommoisille "..otus"-tyypeille asian joka näiden pitäisi tajuta jo lakitekstiä katsoessaan.
Kun tämän lähtökohdan on tajunnut, lähtökohdan että kyseisten lainkohtien käyttämisessä on ihmisoikeuksien näkökulmasta aina kyse lapseen kajoamisesta, voisi alkaa raksuttaa paremmin. Viranomaisella (sen edustajalla opettajalla) ei ole eikä pidäkään olla valtuuksia mennä pidemmälle keinojen käytössä kuin mikä on välttämätöntä välttämättömien syiden takia.
Yritän sanoa että nimimerkki "..otus" on niin väärässä kuin voi olla väittäessään "Ainoa joka oppilaat jostain syystä veti tähän mukaan olet sinä",
sillä oppilaat (lapset) ovat tässä keskeisintä Perusopetuslain kyseisten kohtien sisällössä. Onkin siis paikallaan muistuttaa lasten oikeudesta tässä, eikä suostua siihen että tulkinnat "..otuksen" mallin mukaan vedetään opettajatahon tahdon ja edun mukaisiksi, oppilaat unohtaen.
Otus rukka värisee kuin haavan lehti, mutta lähinnä naurusta. :D Suosittelen koettamaan välillä muistakin naruista vetämistä, jos vaikka irtoaisi lisää nauruja.
PoistaEiköhän siinä Perusopetuslain 36 ole huomioitu myös ne oppilaan oikeudet, ei oppilaille ole omaa 36§ kohtaa, joten siinä käsitellyt asiat luonnollisesti koskevat myös oppilaita ja huomioivat heidän koskemattomuutensakin tiettyihin rajoihin asti, ne rajat on siinä lainkohdassa määritelty. Se mm. 36b koskee opettajan oikeuksia, mutta oppilaan oikeudet huomioiden. Muutenhan siinä annettaisiin opettajille vapaat kädet toimia. Nyt ei anneta. Annataan vain sallitun toiminnan rajat, eli mikä on mahdollista.
Ja jos oppilas vaikka tilasta poistettaessa loukkaantuu, jos poisto ei ole ollut asianmukainen, niin tapaus varmasti menee tarkempaan tutkintaan.
Lainkohta selkeästi sanoo, jos oppilas häiriköi ei suostu lopettamaan, häntä voi pyytää poistumaan. Jos hän ei suostu edes poistumaan, hänet on oikeus välttämättömiä voimakeinoja käyttäen poistaa tilasta. Oppilaan oma käyttäytyminen määrittää sen, miten paljon hänen vapauteensa ja koskemattomuuteensa voi lain puitteissa puuttua.
Minä en ole missään välissä sanonut että tuota pitäisi ylittää, tai opettajat tarvitsisivat lisää voimakeinoja, ainoa mitä olen tässä yhteydessä kuuluttanut, on että se kohta 36 pitäisi selvästi avata koska sen tulkinnan suhteen on nyt täysi epäselvyys.
Mutta, jos palataan ongelman juureen, niin suurin ongelmahan ja niiden alkuunpanija tässä on Opetusvirasto ja sen omat tulkinnat.
Itse laki on tuolta osin laiksi jopa harvinaisenkin selkeäsanainen sen suhteen mikä on mahdollista ja sallittua. Opettajat eivät mielestäni tarvitse yhtään tuota enempää voimankäyttöoikeuksia kouluun. Jos joku opettaja väärinkäyttää tuota oikeutta, etenkin jos se toistuu, niin vähänkin suuremmissa kouluissa siihen aletaan varmasti kiinnittää huomiota jos sama opettaja turvautuu jatkuvasti rajoja hipoviin oppilaiden poistoihin tai muihin vastaaviin käskytyksiin.
Nyt Opetusvirasto on omilla toimillaan sotkenut ennen selkeän kuvion, eikä kukaan enää oikein tiedä mikä on sallittua ja mikä ei sen takia mitä Korhoselle tapauksen yhteydessä tehtiin. Oikeampi kohde koulutukselle olisi Opetusvirasto ja sen tietyt virkailijat.
- anotus
jatkoa....
VastaaPoistaYritän sanoa että Perusopetuslain 36, 36a, 36b ja 36c pykälät säätävät sellaisista toimivaltakysymyksistä (ja seuraamuksista), lapsiin kohdistuvasta toimivallasta, joista ei perustuslakimme nykyisen, ihmisoikeuspohjaisen asetelman, vallitessa saa säätää sen uloimpia rajoja millään muulla kuin eduskunnan säätämällä lailla. Ne pelisäännöt (eli miten pitkälle missäkin tilanteessa toimivaltaa ulottuu) on siis tultava tarpeeksi selville jo eduskunnan säätämästä laista - ja soveltamisohjeita rakentelemalla saa vain lisää sekasortoa aikaan.
Keskeisiä ongelmakohtia: mitä jos jokin soveltamisohje joltakin kohdin menee ainakin jossakin tilanteessa lakia ulommas? Lakiin perustumattomana ja eteniin koska on lain vastainen, sitten soveltamisohjeen määräystä ei saa noudattaa. Silloin soveltamisohjeen käyttö onkin virkavirhe, vaikka siellä kuinka lukisi jotakin, koska laki ei sitä salli. Mutta niinhän siinä siten kävisi että se riviopettaja joka on joutunut elävään tilanteeseen, ei ainakaan tiedä tästä että siltä kohdin soveltamisohje on lainvastainen. Periaatteessa se opettaja sitten tuomitaan rangaistukseen, mutta tuntuuko sellainen kohtalo hänelle hyvältä ja oikeudenmukaiselta lopputulokselta?
Voit olla varma, että jos soveltamisohjeita tulee, suuren osan niistä sisällön määräävät ihan muut kuin sinä tai sinun edustajasi, ja tulet olemaabn lievästi tyytymätön niiden sisältöön joka tapauksessa.
Toivoisin että ymmärtäisit luopua vaatimasta soveltamisohjeita.
Kaipaako sitten Perusopetuslain 36-36a-36b-36c pykälät muutoksia? Mitä tarkentavaa niihin ylipäänsä on mahdollista muuttaa sen rajoissa että kielellisillä sanoilla voidaan aina ilmaista vain rajallinen määrä asiaa, ja että lakitekstiin jää aina tulkinnanvaraa.
Nykyisessä Perusopetuslaissa on ihan onnistuneita sanavalintoja, muun muassa se että häiritsevän oppilaan saa määrätä opistumaan vain jos hän häiritsee nimenmaan opetusta.
Tämä on ihan hyvä pelisääntö: kyllä lapsetkin ymmärtävät että oppitunnin häiritseminen johtaa seuraamuksiin. Sen sijaan on ihan ymmärrettävää että seuraamuksia ei lähtökohtaisesti odoteta oppitunnin ulkopuolella tapahtuvasta puhumisesta.
Myös onnistunutta sanavalintaa mielestäni edustaa se, että käsillä tilanteessa tulee olla konkreettisesti vaaraa aiheuttava lasi, tai tilanteen tulee olla konkreettisesti uhkaava, jotta voimakeinoihin voisi ryhtyä.
Jo muutaman kymmenen vuoden ajan, kun opetushallinnon ylemmillä portailla on tiedostettu että pikkutarkoilla ohjeilla ei ikinä onnistuta pyörittämään menestyksellistä koululaitosta,
on soveltamisohjeiden kirjoittelun sijaan yleensä lähdetty siitä että järjestetään koulutusta. Että avataan tarkkaan pohdintaan itse lakien säännöksiä ja niiden sisältämiä merkityksiä ja tilanteita järjestämällä niistä lisäkoulutusta opettajille.
Onko koulutusta ollut teille tarpeeksi? Kiikastaako siitä että Perusopetuslakiin kirjoitettuja säännöksiä ei ole harjoiteltu, käyty läpi niissä olevien nyanssien ymmärtämiseksi?....
Ano...Kirjoitin:"Perusopetuslain pykälä 36 vaatii tarkennusta ja selkeät sovellusohjeet, varsinkin pykälä 36 b."
PoistaKirjoitit: "Kaipaako sitten Perusopetuslain 36-36a-36b-36c pykälät muutoksia?"
En. Tulkinnassa on nyt ongelma, 36 b, Helsingin opetusvirasto teki omalla tulkinnallaan opettajiston epävarmaksi.
Lakikoulustusta on annettu ainakin OAJ:n toimesta.
Korhos-gate on nyt jonkinlainen ennakkotapaus. Nyt haetaan ohjeita, kuinka toimitaan.
Sinänsä itse opettajien "kurinpidossa" ei ole ennen Alppilaa ollut kovinkaan paljon ongelmia. Eikä oppilaan rauhoittaminen tai luokasta poistaminen ole ollut vaikeaa. Helsingin opetusvirasto sähläilyllään tuotti ongelmia. Nyt opettajat eivät tiedä, kuinka joka tilanteessa toimitaan.
Mutta kuten itsekin tiedät, ei oppilaita lakikirjoja läpräilemällä opeteta tai kasvateta. Tilanteet kouluissa ovat joskus hyvin nopeita, ja opettajan pitää toimia.
Mikä on sinun ratkaisusi tähän ongelmaan? Jos ei mitään tehdä, opettajat jätetään vellomaan epävarmuuden suohon.
On pakko ihailla rohkeuttasi tämän kaiken sekamelskan keskellä. Edellisen kirjoituksesi kommentit osoittavat, että olet tarkkailtavien listalla. Ihmettelen vain tätä koko asetelmaa. Virkamiesten käytös ei enää vaikuta vain yhden pikaistuksissa tehdyn johtamisvirheen peittelyltä. Jotain suurempaa siinä täytyy olla takana, ja jos ei uusien lakien sisältöön vaikuttamista, niin mitä sitten? Olisiko sittenkin mukana moniku-tekijöitä, joita selvästi on vältelty, ehkäpä asiaan liittyvän oppilaan suojelemiseksi. Mihin voi perustua näin ankara toiminta koulurauhan heikentämiseksi?
VastaaPoistaKari:
PoistaAinakaan Helsinkiin ei ole töihin hakemista :)
"Mihin voi perustua näin ankara toiminta koulurauhan heikentämiseksi?"
Sitä tässä ihmetellään...
PoistaLundell, on oikeutettua päätellä sinun kannattavan jonkinasteista väkivaltaa, kun "allekirjoituksesi" on seuraava:
Ensin Anotus lausuu muun muassa:
".....Korhonen turvautui voimakeinoihin, niistä emme anna tyylipisteitä, se on toisarvoista, mutta lopputulema on se, että oppilas saatiin ulos tilanteesta täysin vahingoittumattomana. Tiettävästi edes mustelmia ei syntynyt Korhosen suorittamasta ruokailutilasta ulos työntämisestä.
Kaiken tämän mukaan Korhonen ei ole ylittänyt valtuuksiaan ja on toiminut perusopetuslain antamissa puitteissa. Edelleen toistaen, myös voimankäyttöä valvovan viranomaisemme poliisin tulkinta tukee tätä, eikä poliisi näe että voimankäyttö olisi ollut liiallista."
Tämän jälkeen sinä Lundell kirjoitat ("allekirjoitat") seuraavasti:
"- anotus,
Harvinaisen selkeää rautalangasta väännettyä tekstiä, tuohon ei oikeastaan ole mitään lisättävää."
Ellet tarkoittanut hyväksyä kannattamaksesi kaikkea mitä Anotus "allekirjoituksesi" yläpuolella lausui, silloin sinun ei olisi pitänyt kirjoittaa ilmaisua jonka ilmentää että kannatat sitä. Oliko tämä varomattomuutta sinulta? Vai muutitko jälkeenpäin mieltäsi?
Voimakeinot on yhtä kuin väkivalta. On hyödytöntä kaunistelua vetää jotain muka eroa voimakeinojen käytön ja väkivallan välille. Arvaapa vaan kuinka monta kertaa raastuvassa ovat pahoinpitelijät yrittäneet puolustautua sellaisellakin saivartelulla että eihän hän väkivaltaa, se oli vaan kotikuria ja voimakeinoja... Eikä voida hyväksyä sellaista kaunistelua, että väkivallan nimi riippuisi siitä, mikä aho tekee väkivallan: että muka poliisin tekemä väkivalta on nimeltään voimakeinot ja rikollisen tekemä voimakeinojen käyttö sitten nimeltään väkivalta.
Minun nähdäkseni sinä Lundell hyppäsit tuossa turhan nopeasti allekirjoittamaan sellaistakin Anotuksen höpinöistä mitä tarkemmin harkittuasi et luultavasti kannata ainakaan ihan sellaisenaan. Josko pidättäytyisit niin innokkaasta pika-kannattamisesta jatkossa, tai sitten ainakin aina peruisit ne osat mitä et sitten kannatakaan.
Ano 16.17
PoistaSinä voit tulkita kirjoituksiani miten haluat, mutta EN KANNATA MINKÄÄN SORTIN VÄKIVALTAA. Ymmärrätkö?
Voimankäyttö ei ole aina väkivaltaa. Otan esimerkin, johon olen joutunut urani alkupuolella v. 1981.
Oppilas alkaa paiskoa pulpetteja ja tuoleja ympäriinsä. Hän ei totellut minua, vaikka kielsin useaan kertaan. Kun pulpetti tai tuoli heitetään toisen oppilaan päälle, sattuu pahoja vahinkoja. Tulee murtumia ja veri lentää.
Otin oppilaan syliini rauhoittumaan, ettei muille oppilaille kävisi vahinkoja. Hetken päästä oppilas rauhoittui, ja tilanne normalisoitui. Jos en olisi rauhoittanut oppilasta, olisin varmasti joutunut raastupaan, kun en suojellut muita oppilaita vakavilta vahingoilta.
Olen jo maininnut toisen tyypillisen tilanteen, johon alakoulun maikka voi välitunnilla joutua. Kaksi poika tappelee, toinen on toisen päällä valmiina lyömään nyrkillä tai kivenmurikalla alla olevaa oppilasta. Lyöjä raivopäissään ei kuule mitä maikka sanoo. Silloin maikan on vain otettava toinen oppilas toisen päältä, jotta toinen oppilas ei loukkaannu vakavasti.
Jos et asiaa ymmärrä, en asialle mitään voi.
Voit lähettää minulle meilin osoitteseen kai.lundell@jippii.fi, anna yhteystietosi, niin tavataan jossain kahvilassa ja jutellaan lisää.
Anon vääntö on käsittämätöntä luettavaa. En löydä rivin riviä Lundellin kirjoituksista, jossa hän kannattaisi väkivaltaa koulussa.
PoistaTaidat olla Helsingin operusvirastossa töissä, muuten tuossa ei olisi mitään mieltä. Olen toiminut koulussa rehtorina kohta 20 vuotta.
- nimim. Puumerkkini mun tähän laitan
Tervehdys,
VastaaPoistaTämä oli tosiaan täysin ennustettavissa ja odotettavissa. Pyrkimällä tekemään Korhosesta syyllisen tapahtuneen perusteella, opettajat saavat kuvan että jos sotkeudun ongelmatilanteisiin millään tavalla, niin irtisanominen on hyvin mahdollinen. Tämä olettettavasti sen pohjalta että heillä on kokemusta vastaavista tilanteista. Tässähän on ajettu selkeää ennakkotapausta.
Kuinka moni haluaa/uskaltaa pelata lottoa omalla toimeentulollaan? En ihmettele jos moni ajattelee, että jos en edes osallistu, niin ei ole pelkoa voitostakaan.
Tuollaiset tilanteet ovat hyvin vaikeasti ennustettavia, ja päätökset toiminnasta on usein tehtävä sekunneissa. Jälkikäteen voidaan sitten tulla osoittelemaan miten olisi pitänyt toimia, aivan kuten tässäkin tapauksessa. Toki sillä kierteellä, että sen oikean toimintamallin osoittaminen on normaalisti puhdasta spekulaatiota, koska silloin pitäisi tietää miten jo siihen asti irrationaaliset käyttäytyneet ihmiset tulevat käyttäytymään.
Jos opettaja olisisikin tehnyt näin, niin sitten oppilas olisi tehnyt näin. Niin varmaan. Itsekin olen pentuna toiminut täysin epärationaalisesti, että ennalta-arvaamattomasti, enkä tosiaan ole tuon suhteen mikään ainutlaatuinen poikkeus. Ei siinä tehdä lskelmoituja päätöksiä, vaan toimitaan esim. sen mukaan, miten kaverit kannustavat. Se oma viityryhmä.
Tuollaisiin tilanteisiin ei ole olemassa mitään oikeaa toimintamallia, on vain toivontamalli, että kaikki päättyy suuremmitta ongelmitta. Ihminen pitäisi tuntea hyvin ja läheisesti että voi edes alkaa ennustamaan hänen käyttäytymistään etenkin ääritilanteissa. Opettajilla ei tähän ole realistisia mahdollisuutta jos oppilaita on satoja ja vuosien aikana tuhansia.
Löysin alle minuutin haeskelulla parisen esimerkkitapausta, olisiko opettajien pitänyt tietää miten tilanne kehittyy ja ennakoida sen mukaan? Vastaavia varmasti hakemalla löytyy vaikka kuinka lisää ja kuinka moni edes ylittää julkaisukynnyksen. Jossain ajankohtaisohjelmassakin oli mm. tapaus jossa naispuolinen alakoulunopettaja oli saanut pysyviä vammoja, kun eräs oppilas oli vain "pimahtanut" yhtäkkiä ja alkanut potkimaan ja raivoamaan.
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/ala-asteen_oppilas_loi_opettajaa_nyrkilla_kasvoihin/
http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/55392-ysiluokkalainen-tinttasi-opettajaa-nyrkilla-naamaan-jarvenpaassa
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013040916876674_uu.shtml
Tuo on kuitenkin se todellisuus missä opettajat paikoitellen joutuvat elämään. Ja nyt sitten parhaimmat huutelevat että kaikkinainen oppilaaseen koskeminen on tuomittavaa ja valmiina potkimaan ulos lähes väärin oppilaita katsovatkin opettajat pellolle. Tuossa esitettiin, että vuodessa tehdään 2000 ilmoitusta vaara- ja uhkatilanteista koulussa, ja Alppilan tapauksen yhteydessä on aiemmin puhuttu vuosittain 400 vastaavanlaisesta tapauksessa mitä Alppilassa tapahtui. Eli yli yksi vastaavankaltainen tapaus vuoden joka ikistä päivää kohden, ja sillä näkökulmalla, että viikonloppuisin, kesä-, syys/joulu/talvi yms. lomilla on harvemmin koulua.
En ole opettaja, mutta omassa työssäni tiedän miten tietyllä tapaa helppoa olisi aina ongelmatilanteen syntyessä nostaa omat kädet pystyyn ja kääntää selkänsä. Paitsi että se yleensä vain pahentaisi niitä ongelmia viiveellä. Ne harvoin häviävät. Lisäksi se ei oikein sovi luonteelleni ja kolmanneksi se on kuitenkin yksi osa työssäni josta minulle maksetaan. Aivan kuten opettajilla työnkuvaan kuuluu koulurauhan valvominen ja ylläpitäminen. Ja välillä se tarkoittaa että on pakko puuttua ja asettaa rajoja. Ja joissain tapauksessa valitettavasti jopa koskea siihen oppilaaseen jos ei pelkkä puhe riitä.
Jos se puuttumiskynnys nostetaan tarpeeksi korkealle, niin sitten opettajat alkavat nostamaan käsiään pystyyn, siitähän tässä on merkki. Kuka siitä hyötyy? Eivät ainakaan ne oppilaat jotka koulussa haluavat oppia. Enkä tosiaan usko että edes ne rajojensa koettelijat ns. "häiriköt". He todennäköisesti kärsivät kaikkein eniten pidemmällä aikavälillä.
- anotus
Korhos-gate on ennakkotapaus, mutta se ei auta määrittelemään miten väkivaltainen oppilas poistetaan tilanteesta. Tämä johtuu siitä että kyseinen oppilas ei ollut väkivaltainen. Piste.
VastaaPoistaEnnakkotapaus ei lähde, eikä voikaan lähteä, antamaan ratkaisua sellaisille tilanteille jollaisesta ei ollut tarkalleen kyse itse tapahtumassa. Etenkään tuomioistuimet eivät anna ratkaisuja hypoteettisiin kysymyksiin, vaan ratkovat konkreettisen tapahtuman.
Ennakkotapaushan on nimenomaan ratkaisu yksittäistapaukseen, joka sitten ohjaa myöhempää lainkäyttöä tilanteissa jotka ovat samanlaisia.
Olen itse kirjoittanut tästä jo kuukausi sitten, että OAJ valitsi (tai sille tupsahti) väärä tapaus minkään oikeasti hyödyllisen ajamiseksi opettajien yleisemmissä intresseissä.
Sen sijaan Korhos-gate voisi muodostaa ennakkotapauksen siitä, mitä on odotettavissa sellaiselle opettajalle, joka (vainoharhaisen tyyppissti) sepustaa väitteen että paikassa olisi ollut alkamassa mellakka. Ennakkotapausarvoa omaavan ratkaisun sille kysymykselle, mitä elementtejä tulisi olla toteen näytettynä jotta voitaisiin uskoa että mellakka oli alkamassa.
Ano...edelleen:
Poista"Mikä on sinun ratkaisusi tähän ongelmaan? Jos ei mitään tehdä, opettajat jätetään vellomaan epävarmuuden suohon."
Kyllä riittää väkeä ja kansaa kertomaan miten opettaja ei saa toimia, mutta harvinaisen hiljaa ovat siinä vaiheessa kun kysytään mitkä ovat ne sallittavan rajat joiden mukaan pitäisi toimia.
PoistaSe on niin (pakko voimasanailla) helvetin helppoa tulla ilkkumaan ja neuvomaan siihen kuopan reunalle miten väärin onkaan toimittu, mutta kun kysytään mitkä ovat ne rajat joiden mukaan tässä pitäisi toimia, niin kaikki aiemmat ilkkujat katselevat pilviä ja viheltelevät omiaan. Pitää vaan tietää miten pitää käyttäytyä.
Jälkiviisautta riittäisi vaikka rakentamaan taloa, mutta niitä oikeasti rakentavista ehdotuksista ei tekisi edes koirankopin perustuksia. Eipä yllättäen yllätä yhtään.
Jos tämän tapauksen perusteella pitäisi opettajana miettiä omaa toimintamalliaan, niin ainakin minä koettaisin hoitaa ongelmatapauksia luonnollisesti ensin sanallisesti, mutta jos tilanne ei sillä näyttäisi ratkeavan tai edistyvän toistemme kyseenalaistamista pidemmälle, pyyhkisin käteni, kävelisin tilanteesta pois ja sanoisin että yritetty on, ei ole enää minun ongelmani. Soromnoo. Soittakaa joku vaikka poliisille tai Opetusvirastolle. Ei ole penniäkään kiinni tämän puljun osakkeissa tai noissa kakaroissa.
Ja tilanteesta riippuen voisin jättää jopa puuttumatta ja kulkea katse kattotiiliä laskeskellen ohi. Ongelma, mikä ongelma, en ole sattunut huomaamaan eikä kosketa minua. Ei näe pahaa, ei kuule pahaa, ei puhu pahaa.
Em. tilanne ei tosin sinänsä ole realisinen, koska itse olisin moisessa tilanteessa jo nostanut kytkintä ja hakeutunut järkevämpiin hommiin jonnekin aivan muualle. Sen verran mukava tyyppi kuitenkin olen, joten miksi kiusaisin itseäni turhaan.
Nimenomaan, "ohjeiden" antajia ja neuvojia riittää.
PoistaAno:" kävelisin tilanteesta pois ja sanoisin että yritetty on, ei ole enää minun ongelmani. Soromnoo. Soittakaa joku vaikka poliisille tai Opetusvirastolle."
Näin moni opettaja nyt ajatteleekin. Itse asiassa "ylhäältä" moni on juuri tuollaisen ohjeen antanutkin, pitää kävellä pois ja hakea apua. Ei vain ymmärretä, että tilanteet ovat nopeita, joskus vaarallisia, avun saaminen kestää. Jos apua ei haeta, voi käydä huonosti.
Otan tyypillisen esimerkin alakoulun välituntipihoilta. Raivopäinen poika istuu toisen päällä ja kohottaa käden lyöntiä varten. Opettaja rientää paikalle, huutaa IRTI. Tilanne jatkuu huudosta huolimatta. Pitääkö opettajan lähteä tilanteesta pois hakemaan apua?
Jos opettaja tekee niin kuin oikeasti pitää eli riuhtaisee pojan toisen päältä tai käy käteen kiinni, hakkaajan vanhempien ensimmäinen kysymys on : "Kävitkö poikaani kiinni?"
Jos opettaja ei menisi väliin vastaavissa tilanteissa, jälki voisi olla kohtalokasta.
Vastaavan tapaisia tilanteita voi luetella satamäärin.
Helsingin opettajanviraston ammattitaidoton toiminta on sekoittanut pakan, nyt kaikki opettajat eivät tiedä aina mitä voi tehdä tai ei. Eletään epävarmuudessa, kunnes asia on käsitelty pohjamutia myöten.
En yhtään epäile, että pahimmassa tapauksessa moni maikka nostaa kytkintä.
Korhos-gate on ennakkotapaus, mutta se ei auta määrittelemään miten väkivaltainen oppilas poistetaan tilanteesta. Tämä johtuu siitä että kyseinen oppilas ei ollut väkivaltainen. Piste.
PoistaAnteeksi vain, mutta perusopetuslaissa kerrotaan näin (lihavoinnit allekirjoittaneen) :
Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä.
Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.
Tapahtumasta kuvatulla videolla kuuluu sekä naisopettajan, että Korhosen antama poistumiskehoitus. Laissa ei mainita erikseen mitään erillistä "väkivaltaisuusvaatimusta", oppilaan ei siis tarvitse olla väkivaltainen, lain mukaan riittää että hän ei noudata hänelle annettua poistumiskehoitusta. Tämä poistumiskehoitus on kiistatta, eikä sitä ole edes Opetusviraston puolelta kiistetty.
Tämän jälkeen Korhonen turvautui voimakeinoihin, niistä emme anna tyylipisteitä, se on toisarvoista, mutta lopputulema on se, että oppilas saatiin ulos tilanteesta täysin vahingoittumattomana. Tiettävästi edes mustelmia ei syntynyt Korhosen suorittamasta ruokailutilasta ulos työntämisestä.
Kaiken tämän mukaan Korhonen ei ole ylittänyt valtuuksiaan ja on toiminut perusopetuslain antamissa puitteissa. Edelleen toistaen, myös voimankäyttöä valvovan viranomaisemme poliisin tulkinta tukee tätä, eikä poliisi näe että voimankäyttö olisi ollut liiallista.
Jos Korhonen on siis toiminut väärin, jopa siinä mitassa että työsuhteen irtisanominen (=ankarin rangaistus mitä koulujärjestelmän puitteissa on tuosta mahdollista antaa) on katsottu ainoaksi kurinpitokeinoksi aiemmin täysin nuhteettomasti toimineelle opettajalle, kuten Opetusvirasto kiivaasti väittää vaikka hän on selkeästi toiminut lain sallimissa rajoissa, on täysin aiheellista pyytää tarkennusta toimintaohjeisiin.
Laki on liian väljä, jos sen määrittelemien rajojen sisällä toimisesta huolimatta voi aiheutua toimijalle täysin suhteetonta kärsimystä. Tai sitten Opetusvirastolla on lähtenyt pallo ja järki täysin käsistä.
- anotus
- anotus,
PoistaHarvinaisen selkeää rautalangasta väännettyä tekstiä, tuohon ei oikeastaan ole mitään lisättävää.
nimimerkki "...otus",
PoistaTärkeimpiä ongelmiasi tuossa on se että poistumismääräystä ei pätevästi voi antaa silloin kun oppilas ei häiritse opetusta.
Erilaisissa diktatuureissa on tyypillistä vedota käskyn olemassaoloon. "....enhän miinä tehnyt rikosta ihmisyyttä vastaan kun natsipomo oli käskenyt meidät..." Suomessa viranhaltija ei kuitenkaan saa pätevästi vredottua myöhempien toimenpiteidensä tueksi siihen että oli itse päättänyt - silloin kun päätöksensä on pätemätön.
Tässä koko jupakassa ennakkotapausarvon vähäisyys johtuu siitäkin että tilanne ei tapahtunut luokkahuoneessa, oikeassa opetustilanteessa, vaan tapahtumatilanne on ruokala, jossa tapahtuneista varsin harvoin syntyy OAJ:n ruikuttamia "ennakkotapauksia".
Nimimerkki "..otus", toinen ongelmasi juristeriassasi on että voimakeinojen käyttöedellytyksissä on edellytys että se on välttämätöntä. Tätä et nöytä haluavan muistaa. Ja siinä on ongelma, jonka takia tulkintasi menevät jatkuvasti metsään.
Lundell puolestaan tuntuu allekirjoittavan mielellään heti nähdessään kaikki kelvottomat tulkinnat, kunhan ne puoltavat opettajalle mahdollisimman laajoja väkivalta-valtuuksia. Sanoisin että heikkoa.
Ano...
Poista"Lundell puolestaan tuntuu allekirjoittavan mielellään heti nähdessään kaikki kelvottomat tulkinnat, kunhan ne puoltavat opettajalle mahdollisimman laajoja väkivalta-valtuuksia. Sanoisin että heikkoa."
Huh, huh, mikä tulkinta kirjoituksistani, jos pysyisit asiassa.
Opettamiseen ja kouluun ei kuulu väkivalta missään muodossa. En siis allekirjoita väkivallan suosimista missään muodossa. Onko asia nyt selvä?
Tule nimelläsi esiin sieltä tai lopeta vääristely tähän paikkaan.
Ano...
PoistaEt ilmeisesti lukenut bloggaustani lainkaan.
Esim. viimeinen lauseeni: "Kasvatus vaatii lämmintä ja kannustavaa ilmapiiriä. Pelottelu vie opettamisen ja oppimisen ilon."
Ano 9.13: "Tässä koko jupakassa ennakkotapausarvon vähäisyys johtuu siitäkin että tilanne ei tapahtunut luokkahuoneessa, oikeassa opetustilanteessa, vaan tapahtumatilanne on ruokala,"
PoistaEt tiedä peruskoulusta mitään tai vänkäät älyttömyyksiä jostain syystä.
Kaikki tilanteet peruskoulussa ovat samalla opetustilanteita. Lue kunnolla esim. kouluruokailun tavoitteet.
On paljon opetusta, joka ei tapahdu luokkahuoneessa, liikuntatunnit, luontoretket, opintoretket, uimaopetus uimahalleissa...
Iso riskin paikka on aina välitunnit.
hah haa haa ano 9.13 :) :) :)
PoistaOikea opetustilanne ? ? ?
Kunnon provoilija, joka ei tiedä keskusteltavasta aiheesta yhtään mitään.
Uuden Suomen kommenteissaan Kai-Ari Lundell toivoi tästä Korhos-jupakasta ennakkotapausta kuinka väkivaltaista oppilasta käsitellään.
Poista11.5.2013 klo 14.11 minä kirjoitin vastauksen siihen: että tästä tapauksesta ei saa ennakkotapausta väkivaltaisen oppilaan kohtelemisen juridikkaan, koska oppilas ei ollut väkivaltainen.
Sittemmin tässä säikeessä ANOTUS 12.5.2013 klo 22.37 hyppää aivan toiseen asiaan kuin mistä on kyse. Kyse on Lundellin asettamasta "väkivaltaisesta oppilaasta".
Mutta ANOTUS ei kaipaa pohdintaa väkivaltaisesta oppilaasta vaan käskystä poistua. Poistumaan käsketty oppilas ei ole välttämättä eikä useinkaan väkivaltainen. Joten se mitä ANOTUS kirjoittaa, on minun mielestäni tässä säikeessä asian vierestä. Asian vierestä kirjoitetut argumentit voi mielestäni poistaa, pohdintaa turhaan sekoittavina ja muualla moneen kertaan esitettyinä.
Otus kommentoi, kun näköjää lauma huutaa rauhattomana ;)
PoistaEn tiedä onko ano klo 9.13 ja ano klo 13.03 sama ano, mutta tällä oletuksella menen, pahoittelen jos sekoitan henkilöitä. Paha sanoa kun eivät halua erittäytyä.
Eiköhän kärsäkäs enkeli päätä aivan itse, mitä hän blogistaan poistaa tai jättää poistamatta. Mitä minä olen täällä juttuja viimepäivinä lueskellut kun blogiin törmäsin, niin näyttää että hän on melko liberaali julkaisupolitiikkansa suhteen ja myös vastakkaiset näkemykset näyttävän pääsevän esille, ainakin jos ne eivät kovin herjaavia ole. Itse arvostan moista. Jos kommenttini joutuu roskakoriin, niin c'est la vie.
Täällä on kuitenkin ennakkomoderointi päällä, joten jokainen kommentti pitää blogistin toimesta käydä erikseen julkaisemassa ennen kuin se kenellekkään muulle näkyy, joten esikarsinnasta on jo selvitty.
Ja jos minä kirjoitan asian vierestä, niin mitähän lie nuo jutut natsipomoista ovat? Jätän omaan arvoonsa.
ano 9.13: "Suomessa viranhaltija ei kuitenkaan saa pätevästi vredottua myöhempien toimenpiteidensä tueksi siihen että oli itse päättänyt" - Kuka on päättänyt ja mitä?
Ruokala Alppilassa on myös osa koulua ja ruokailu lasketaan koulun järjestämäksi tilaisuudeksi, eli siellä pätevät samat yleiset kurinpito- ja järjestyssäännöt kuin luokkatiloissakin. Opettajien vastuu koulurauhasta kuuluu myös käytäville ja koulun piha-alueille, ei se rajoitu luokkatiloihin.
ano 9.13...toinen ongelmasi juristeriassasi on että voimakeinojen käyttöedellytyksissä on edellytys että se on välttämätöntä.
- Väärin. Välttämättömyys ei koske voimakeinojen käytön edellytystä, vaan tilanteessa välttämättömiä/tarvittavia voimakeinoja.
Finlex: Rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja
- Jos ei kädestä taluttaminen riitä, niin sitten vaikka kannetaan, työnnetään, vedetään tms. Poliisi varmasti tietää tarkemmin mitkä ovat sallitut manööverit.
Ja syyttämättä jättäminen kertoo että he katsoivat että Korhonen ei käyttänyt Alppilan tapauksessa liiallisia voimakeinoja. Minä en näet ole tässä ainoa joka tulkitsee sen siten kuten siinä lukee. Suosittelen avautumista suoraan poliisille, he tekivät päätöksen. Minä olen siitä kyllä samaa mieltä näiden näyttöjen perusteella.
Jos asiasta tulee lisätodisteita, toki mietin kantani uudelleen. Poliisilla joka tapauksessa lienee ollut kaikki asiaan kuuluva aineisto käytettävissään päätöstä tehdessään.
- anotus
Ano 13.03 "Mutta ANOTUS ei kaipaa pohdintaa väkivaltaisesta oppilaasta vaan käskystä poistua. Poistumaan käsketty oppilas ei ole välttämättä eikä useinkaan väkivaltainen."
Poista- Ei ole mitään väliä onko oppilas käyttäytynyt väkivaltaisesti vai ei, koska täysin samaa perusopetuslainkohtaa voidaan soveltaa molemmissa tapauksissa. Oli oppilas riehunut väkivaltaisesti tai pelkästään muuten häiriköiden. Sillä ei ole väliä, avainsana on häiriköidä, oli häiriköinti fyysistä tai henkistä. (lihavointi taas minun):
"Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta."
- Ja jos poistumiskehotus ei riitä > niin opettajalla on oikeus suorittaa oppilaan poistaminen tilanteesta/tilasta. Tuo kohta käsiteltiin jo. Laissa ei tuossa kohdassa mainita sanallakaan siitä että oppilaan pitäisi olla väkivaltainen. Mikä tahansa häiriköinniksi tulkittava asia, oli se sitten vaikka törkeyksien huutelu, riittää. Toki häiriköinti voi olla myös väkivaltaista.
- anotus
Lundell kysyi pohdintaa väkivaltaista oppilasta koskien.
PoistaMinusta olisi mukava keskittyä tässä alikommenttiketjussa juuri siihen.
Eikä pölistä kaikki mahdolliset jo moneen kertaan muissa blogikirjoituksissa käydyt argumentit mitä kaikkea tyhmää Korhonen teki vai onko hän (kuten mielestäni arvostelukyvytön kansanedustaja Packalén julistaa) esikuvallinen ja esimerkki opettajille.
No ainakin Korhonen itse tekee virkaansa palaamisesta turhan vaikeaa, töihin vaan.
VastaaPoistaOttakoon printin opetusviraston sivuilta tiedotteesta, missä käy ilmi, että hänen virkansa purku on peruttu. Marssikoon paperin kanssa omalle työpaikalleen oman henk.koht lukujärjestyksen mukaan. Mikäli häntä tullaan sieltä pois häätämään, kannattaa näyttää paperi ja ilmoittaa, että ei ole hänen vaan op.viraston tehtävä järjestää hänelle vastaavia ja korvaavia töitä, mikäli hän täällä Alppilassa ei virkaansa saa hoitaa,ja hän on kyllä keskiviikon ja perjantain lautakunnan kokouksen jälkeen ollut valmis vastaanottamaan muutakin samankaltaista työtä, mutta sitä ei viraston toimesta hänelle ole osoitettu.
Voi myös ilmoittaa, että kaupungin tarkastusviraston väki, saattaa ihmetellä, kun pätevää luokanopettajaa pidetään täydellä palkalla kotona ilman työvelvoitetta, vaikka pelkästään Helsingissä on satakunta opettajaa sairaana joka päivä, ja sijaisten saanti on vaikeaa ja kallista.
Mikäli tilanne eskaloituu suulliseksi nokkapokaksi esimerkiksi rehtorin/ op.viraston pääliköiden kanssa, paikalle voi hyvin kutsua poliisin, jolle tätä op.viraston tiedotetta lauakunnan päätöksestä voi näyttää. Voi myös mainita, että rikoslaista löytyy kohtia kuten virastorauhan häirintä, ja haitanteko virkamiehelle, joten olisi suotava antaa hänen hoitaa virkaansa rauhassa, muuten saattaa edesä olla esitutkinta niitä kohtaan, jotka koittavat estää lautakunnan päätöksen toteutumista käytännössä.
Kumma on, jos op.viraston lukuisat korkeat virkamiehet, eivät ole kahdessa täydessä työpäivässä saaneet osoitettua Korhoselle töitä. Olihan heillä kaikilla rutkasti aikaa hoitaa Korhosen asioita, silloin kun hän ei ollut op.viraston virassa virkasopimuksen purun jälkeen. Pelkästään tiedotteiden laadintaan, lausuntoihin ja haastatteluihin on mennyt kymmeniä tunteja.
Korhonen Alppilaan töihin mars mars, veronmaksajien rahoja on jo tarpeeksi tuhlattu tähän hupailuun.
Ano( 16.22) puhuu asiaa. Korhonen töihin, onhan hänen työnsä velvollisuuksineen ja oikeuksineen palautettu. Pätevää luokanopettajaa pidetään ilman töitä samaa aikaan kun kymmeniä kouluttamattomia viransijaisia töissä Helsingissä. Sen lisäksi Korhosella on noin 200 000:n suomalaisen suositus töihin - on varmaan maan ennätys. Ei varmasti niin hyvä ope sentään ole. Mutta muuten on ihan ronskin ja vahvan näköinen terve mies tuo Korhonen, ei ole hyvä istuttaa koulutettua maisteria kotona, töihin töihin. Perusteet töihin paluulle on hyvin kirjannut edellinen anonyymi.
VastaaPoistaOpetusvirasto sitten?
Anteeksi tämä keventely, mutta minulle riittäisi opiksi "virhearvioinneistaan" heille pieni suomalaisen kunnallisdemokratian peruskurssi. Aiheena muun muassa se kuinka kunnallisdemokratia toimii lautakuntineen ja mikä on johtavankin virkamiehen asema oman virastonsa lautakuntaan ja sen päätöksiin. Niin, sehän on alisteinen...
Virkamies on viime kädessä astia johon viini kaadetaan, toteuttaja ja toimeenpanija, ei omavaltainen soveltaja tahi lainsäätäjä. Jos opetuslautakunnan päätös ei ole kansalaisten mielestä hyvä, siitä sitten noottia seuraavissa vaaleissa, nyt mennään toistaiseksi ihan heidän päätöstensä mukaan.
Voi kun Korhonen olisi ymmärtänyt aikanaan tehtävänsä oikein Alppilan kouluyhteisössä.
PoistaTäytyy muistaa,
että opettaja on viime kädessä astia johon viini kaadetaan, toteuttaja ja toimeenpanija, ei omavaltainen soveltaja tahi lainsäätäjä.
Jos Alppilan kouluyhteisön toimintamalli ei ole kansalaisten mielestä hyvä, siitä sitten noottia seuraavissa vaaleissa niin että Alppilan koulun johtokunta ja Opetuslautakunta vaihtuisi. Sitä ennen Korhonen joko poistetaan koulusta tai hän menee kouluyhteisön johdon linjan mukaisella toimintatavalla eikä omallaan.
Korhonenhan ymmärsi tehtävänsä oikein - rehtori Aarniokoski taas ei.
PoistaOpettajilla on paljon autonomiaa, mistä mm. Marjo Kyllönen rutisee väitöskirjassaan:
"Opettajien ammatillinen vapaus ja autonomia antavat koululle asiantuntijaorganisaatioille luonteenomaista toiminnanvapautta, vaikkakin opettajuuden luokitteleminen asiantuntija-ammatiksi ei ole kiistaton muun muassa juuri professionaalisen autonomian ja byrokraattisen toiminnan välille syntyvän ristiriidan vuoksi. (s. 56)
(...)
Todellinen oppiva yhteisö syntyy koulussa vain kriittisen dialogin kautta, jolloin keskustellaan avoimesti ja uskalletaan kyseenalaistaa perusolettamuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa opettajan autonomiaan ja pedagogiseen vapauteen puuttumista, sillä muutoin ei synny aitoa kohtaamista ja avautumista vuorovaikutukseen, joita tarvitaan oppivan organisaation yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiseksi.(s. 63)
(...)
Opettajan vahva autonomia sekä koulun arjen pirstaleisuus estävät Salon ja Kuitusen (1998, 219) mukaan tehokkaasti aidon vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen jakamisen toteutumisen. Näihin esteisiin puuttuminen vaatii johtajalta visionääristä näkemystä, rohkeutta ja uskallusta – kestävää johtajuutta, joka edistää työyhteisön ammattilaista kasvua ja oppimista (s. 168)"
Kyllöstä ei selvästikään miellytä se, että opettaja on omavaltainen soveltaja, vaikka juuri tällä asenteella saavutetaan erinomaisia oppimistuloksia. Mm. Pasi Sahlberg on tätä korostanut.
Alppilan kouluyhteisön johto laiminlöi Korhosen perehdyttämisen, ja lisäksi syyllistyi laittomaan irtisanomiseen. Korhonen takaisin opettamaan.
Opetuslautakunnan mukaan Korhonen ei ymmärtänyt tehtäväänsä oikein, tästä todisteena se että Opetuslautakunta antoi Korhoselle varoituksen.
Poista- anotus: "Täällä on kuitenkin ennakkomoderointi päällä, joten jokainen kommentti pitää blogistin toimesta käydä erikseen julkaisemassa ennen kuin se kenellekkään muulle näkyy, joten esikarsinnasta on jo selvitty."
VastaaPoistaOlen pahoillani ennakkomoderoinnista, mutta olen siihen pakotettu. Olen joutunut sensuroimaan vain kaksi kommenttia, joten kommentointi on pysynyt siistinä.
Ensimmäinen oli kommentti, jossa paljastettiin liikaa Alppilan pojan yksityisasioita, otin kommentista puolet pois. Toisessa mentiin henkilökohtaisuuksiin, heivasin sen kokonaan.
Anonyymiteetti on tärkeää, koska jokainen voi ilmaista mielipiteensä asemastaan riippumatta. Varmaan tässä ketjussa on mukana helsinkiläisä maikkoja, ehkä joku opetusvirastostakin.
Anonyymikommentointi tuottaa sotkua, kun ei aina ole varma kuka on kommentoimassa.
Kannattaa hankkia nimimerkillä varustettu blogger-tunnus, vrt. enkeliporsas. Joku kuva lisää näkyvyyttä. Toinen vaihtoehto on käyttää kommentin perässä säännöllisesti omaa nimimerkkkiä, vrt. -anotus.