A-talk: Peruskoulu kuntoon - tiiliä, tiiliä!

Mitä tuli sanottua ja mitä jäi sanomatta: A-sudio: Talk 5.12.

Peruskoulu pulassa - vieraina olivat opetusministeri Krista Kiuru, kasvatustieteen professori Pasi Sahlberg, vuoden luokanopettaja Kai-Ari Lundell ja Pyynikin koulun yhdeksäsluokkalainen Jesse Kosonen.

Enkeliporsaan arviointia ohjelmasta:

Aihe oli hyvin laaja, jokainen keskustelija yritti tuoda esiin omaa näkökulmaansa. Insertti, jossa haastateltiin oman yläkouluni, Hämeenkylän koulun rehtori Pasi Majasaarta oli hyvä. Pasi korosti, että sana yleissivistys on pian historian havinaa, haetaan vain pikavoittoja ja mielihyvää. Ei aina jakseta ponnistella.

Sain jollakin tavalla tuotua esiin oman asiani. Ikävä kyllä, ääneni ei ollut kunnossa. Heti, kun koulu alkaa, osalla kouluni opettajista ääni häviää. Ilmanvaihto on huono. Laitteisto ei ole koko ajan päällä ja päivällä koneisto levittää hienonhienoa pölyä pitkin poikin koulua.

Kiuru puhui paljon peruskoulutalkoista. Olen eri mieltä, nyt on alettava tehdä työtä ammattilaisten voimin. 

Opettajat ovat joutuneet tekemään palkattomia talkoita aivan riittämiin. Otan esimerkiksi itseni, palkkani ei ole noussut kymmeneen vuoteen. Kun opettajat ovat saaneet palkankorotuksen kuten muutkin palkansaajat ovat saaneet, palkannousu on viety välittömästi viemämällä oppitunteja pois kuin luun kuolaavan koiran suusta. Käteen jäävä palkanosa on pysynyt kymmenen vuotta samana.

Ei peruskoulua kehitetä talkoilla, ilmaisella työllä. Ei lapsia opeteta pelkällä pyhällä hengellä.

Mielenkiintoinen finessi oli, kun kysyin Kiurulta, että "mainitse yksi kunta, jossa kouluasiat on hoidettu hyvin".  Kiuru mainitsi Porin.

Olisin hyvin kiitollinen, jos joku porilainen opettaja vastaisi Kiurun väitteeseen vaikka tämän blogikirjoituksen kommenttiosioon. Kiinnostaa todella. Onko Porissa satsattu myös peruskoulutukseen? Mitä uudistuksia siellä on tehty? Ovatko opettajat, alan ammattilaiset, olleet tyytyväisiä Porin koulusatsauksiin? Vastatkaa pian, muuten purskahdan.

Enkeliporsas antaa esintymiselleen A-talkissa nykykasin, joka vastaa entistä seiskaa.

Enkeliporsaan tiiliä, tiiliä - peruskoulun jälleenrakennusohjelma:

1. Lopetetaan kaikinpuolinen haihattelu ja kääritään hihat ylös ja aletaan tehdä työtä.

2. Ennen kuin mitään muuta tehdään korjataan kaikki homekoulut. 

Lasten ja opettajien terveydellä ei saa leikkiä.

Kun kouluja korjataan tai rakennetaan, saadaan samalla koulurakennukset päivitettyä nykyajan opetukseen sopiviksi.

3. Valtion on otettava peruskoulu haltuun, koska kunnat eivät pysty rahoittamaan peruskoulua. 

Syitä on kolme:

- ei ole rahaa

- ei ole taitoa ja osaamista

- ei ole edes halua, peruskoulua pidetään säästöautomaattina

Kuntien autonomia on vitsi.

4.  Valtion on alettava toteuttaa johdonmukaista koulutuspolitiikkaa.

Ei ole mitään järkeä siinä, että opettajat kouluissaan ovat ihmeissään huuli pyöreinä, kun koulutusta johdetaan säästö- ja paniikkinappulat päällä. 

Opettajia pidetään jonkinlaisina hyppyheikkeinä. Tyypillinen esimerkki on paraikaa tapahtuva ns. arvokeskustelu. Keskustelu runtataan joka tasolla väkisin läpi, joko se vie valtaisasti aikaa tai hutaistaan läpi hetkessä, kun koko asia koetaan täysin hyödyttömäksi.

Iltalehti kyseli ihmisiltä, minkälaisia koulun arvojen pitäisi olla. Kaksi arvoa nousi yli muiden: työ ja ahkeruus. Kyllä kansa tietää, kun samaan aikaan akateemisesti koulutetut alan ammattilaiset laitetaan leikkimään jonkinlaista älyllistä laatikkoleikkiä.

5. Lopetetaan opetussuunnitelmasekoilu. 

Tehdään kunnollinen valtakunnallinen opetussuunnitelma Peruskoulun 1970- luvun opetussuunnitelman malliin, jossa oli selkeä johtolanka ja idea. Päivitetään sitten opetussuunnitelmaa tarpeen mukaan ja ollaan johdonmukaisia.

Ajatusta kannattivat kaikki A-talkin asiantuntijakeskustelijat, Kiuru, Lundell ja Sahlberg.

6. Annetaan menetetyt resurssit takaisin.

Koulun tiilejä ovat oppitunnit ja muut koulun tukitoimet. Ollaan niin pohjalla, että kohta tiilet on revitty kivijalkaan. Oppitunteja on vähennetty, jakotunteja on vähennetty, tukitunteja on minimimäärä. Joissain kunnissa koulupsykologeja, -kuraattoreita tai -lääkäreitä saa huhuilla metsästä aivan turhaan.

Laaja-alaisia erityisopettajia on liian vähän. Esim. 400 oppilaan koulussa pitäisi olla kolme laaja-alaista erityisopettajaa malliin 1-2, 3-4 ja 5-6.

7. Ryhmäkoko on kirjoitettava lakiin.

OAJ on ehdottanut 20 oppilaan maksimikokoa. Opetusministeri Krista Kiuru toi asian keskustelussa selkeästi esiin. Nyt odotan innolla, että ryhmäkoko tulee lakiin. Sydänalaa lämmitti, kun tajusin, että Kiuru on hengessä mukana.

8. Lähikouluperiaatteesta on luovuttava.

Kun erityiskouluja lopetettiin, lopetettiin käytännössä koko erityisopetus. Voidaan hyvällä syyllä puhua vastuuttomasta julkisesta heitteillejätöstä. 

Todellisuudessa lähikouluperiaatteessa ei ole mitään muuta ideaa kuin säästöt.

Luokkiin erityisoppilaan mukana ei tullut juuri resurssin resurssia. Inkluusioideologit puhuivat kuin Moosekset siitä, että ei niitä erityisoppilaita lähikouluihin tuoda ilman lisäapua. Joku inkluusioprofessoreista kehtasi aivan julkisesti todeta, että "kyllä luokkaan yhden eritysioppilaan mukana aina yksi erityisopettaja mukaan tulee".

Eipä ole näkynyt. Koulut ja yksittäiset opettajat jätettiin yksin kuin nallit kalliolle. Kouluissa joudutaan tekemään päivittäin kaoottisia hätäratkaisuja. Yksittäistä oppilasta rauhoittamaan tarvitaan vähintään kaksi koulun työntekijää. 

Pelko on tullut kouluun, kaikki opettajat eivät uskalla mennä yksin edes välituntivalvontaan, koska koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua. Ollaan siirrytty parivalvontaan, esim. omassa koulussani on kaksi valvojaa kerrallaan sekä ala- että yläpihalla, yhteensä siis neljä valvojaa. Koulu on saanut vankilanomaisia piirteitä.

Pasi Sahlbergin penäämä hieno ajatus siitä, että puolet oppitunneista pitäisi olla luokkahuoneen ulkopuolella, on mahdotonta toteuttaa turvallisuustekijöiden takia. Opettajat pelkäävät raastupaa ja julkista inkvisiota kuin ruttoa. 

Koulun henkilökunta alkaa väsyä. Jopa rehtorit on valjastettu tiettyjen oppilaiden rauhoittamiseen. Pian ei yksikään opettaja halua alkuopetukseen. Vielä muutama vuosi sitten opettajat kisailivat alkuopetukseen, koska alkuopetus oli niin antoisaa ja palkitsevaa.

9. Liikunnan kaikinpuolista osuutta sekä koulussa että kotona on lisättävä.

On selvää, jos lapset viettävät suurimman osan vapaa-ajastaan istuen jonkun ruudun äärellä, liikuntaelimistö- ja tavat alkavat rappeutua. He eivät jaksa käydä koulua kunnolla.

Koululiikunnan määrä on tuplattava kahdesta neljään malliin 2 + 05 + 0,5 + 0,5 + 0,5 viikkotuntia. Jos aasialaiset jaksavat istua koulussa sellaiset 40-50 viiikotuntia, kyllä meidän lapsemmekin jaksavat käydä koulua noin 28 viikkotuntia, pienet lapset ovat tietenkin erikseen, noin 20 viikkotuntia riittänee heille. 

Koulussamme on onneksi jäljellä vielä taide- ja taitoaineita, jotka kasvattavat lapsemme ajatteleviksi ja tunteviksi ihmisiksi.

10. On pidettävä huolta koulutuksellisesta tasa-arvosta. 

Krista Kiuru mainitsi moneen kertaan sanaparin koulutuksellinen tasa-arvo, mikä on hyvä!

Pojat on saatava jollain ilveellä opiskelemaan. Annan Enkeliporsaan Nobel-palkinnon sille professorille, joka keksii toimivan keinon esim. miten Itä- ja Pohjois-Suomen kyydistä pudonneet pojat saadaan opiskelemaan.

Pisa on vain pisara meressä.

Kuten Sahlberg totesi, että Pisa mittaa vain pientä osaa siitä, mitä koulussa oikeasti tehdään.

Oleellista on, että saataisiin jollakin tavalla Pisan jyrkkä alaspäin menevä käyrä edes vaakatasoon, nykytasolle.

Olemme yhteispisteissä sentään Euroopan ykkönen ja OECD:n maiden kolmonen. Ei tässä pelihousuja kannata repiä.

Kun yllä luetellut perusasiat on saatu kuntoon, voidaan sitten jo alkaa kehittää varsinaista opetustakin.

Vieressäni istunut Jesse Kosonen on edustava peruskoulun helmituote, itsenäinen ja ajatteleva nuori. Kuvitellaan, että Jesse nyt asuisi Kiinassa. Todennäköisesti Jesse olisi Kiinassa radikalisoitunut ja olisi järjestelemässä mielenosoituksia Taivaallisen rauhan aukiolla ja odottelemassa panssarivaunuja.

Suomi on pohjoismainen demokratia.

Suomalaisen koulujärjestelmän ei ole mitään järkeä lähteä kisaamaan jonkun aasialaisen diktatuurin kanssa. Nyt ei saa tehdä paniikkiratkaisuja.

Yksi asia kaihertaa minua. Missä luuraa koulutussuunnittelun ylipäällikkö, Opetushallituksen pääjohtaja? Miksi häntä ei haastatella heikoista Pisa-tuloksista? Miksi hän ei anna missään minkäänlaisia lausuntoja? Onko pää laitettu pensaaseen?

Haluaisin, että pääjohtaja Aulis Pitkälä tulisi voimalla esiin peruskoulu valtion haltuun -avauksellaan. Aulis, entinen esimieheni Vantaalta, olen peruskoulu valtion haltuun -ajatuksella  kanssasi tasan samaa mieltä.

Lisäys:

Myös Martti Hellström analysoi keskustelua monipuolisesti omassa blogissaan:

A-Talk ja Pisa-romahdus (6.12.)

Pisaa piisaa - tulokset tulivat julki

Yle 3.12.

Pisa-tulokset julki: Suomi pudonnut matematiikassa 10 sijaa yhdeksässä vuodessa

Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen on laskenut selvästi vajaassa kymmenessä vuodessa. Tänään julkaistussa Pisa 2012 -tutkimuksessa Suomi löytyy matematiikan osaamisessa 12. sijalta, kun vuonna 2003 Suomi sijoittui toiseksi. Edellisessä Pisa-tutkimuksessa Suomi sijoittui matematiikan osaamisessa kuudenneksi.

Suomen lasku matematiikan osaamisessa vastaa noin puolen kouluvuoden edistymistä. Pisa-tutkimuksen mukaan heikosti matematiikkaa osaavien oppilaiden määrä on kasvanut yhdeksässä vuodessa 7 prosentista 12 prosenttiin. Samalla erinomaisesti matematiikan hallitsevien määrä on vähentynyt 23 prosentista 15 prosenttiin.

– Tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään, sanoo huolestunut opetusministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotteessa.

Kiuru aikoo käynnistää välittömästi laajapohjaisen työskentelyn suomalaisen peruskoulun kehittämiseksi.

Lukutaito Suomessa on kansainvälisesti verrattuna yhä korkeatasoista. Suomen keskiarvo on kuitenkin laskenut edellisistä Pisa-tutkimuksista. Samalla vuoden 2009 tutkimuksen kolmas sija on vaihtunut kuudenteen. Suomea paremmin pärjäsivät Shanghai, Singapore, Hongkong, Japani ja Korea.

Myös luonnontieteiden osaamisessa Suomen kehitys on ollut samansuuntaista. Suomi kuuluu OECD-maiden parhaimmistoon, vaikka keskiarvo luonnontieteiden osaamisessa laski hieman. Edellisesti Pisa-tutkimuksesta Suomi putosi toiselta sijalta viidenneksi.


Enkeliporsaan pika-arviointia:

Lukutaidon ja luonnontieteiden tilanne ei ole hälyttävä, mutta alaspäin vievä käyrä on oikaistava ylöspäin.

Matematiikan tilanne alkaa olla hälyttävä.

Erityisen hälyttävää ei ole Suomen matematiikan Pisa-sijoitus, vaan, että erinomaisesti matematiikan hallitsevien oppilaiden määrä on laskenut 23 prosentista 15 prosenttiin. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin hyviä talouden osaajia, insinöörejä ja lääkäreitä.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

1. Shanghai, Hong Kong, ja Macao ovat Kiinan erityistalousalueita. Alueet eivät ole koko Kiina. En laske ko. alueita Pisaan.

Oikeasti olemme sijalla yhdeksän.

Singapore ja Liechtenstein ovat lilliputtivaltioita.

2. Onnittelen eritoten kielisukulaisiamme, Viroa. Pienen kansan on ponnisteltava enemmän kuin muiden, jotta se ansaitsee paikkansa muiden kansakuntien joukossa.

3. Onnittelen myös eurooppalaisia sivistysmaita Alankomaita ja Sveitsiä.

4. Suomi saa minulta pyyhkeitä - sitä saadaan, mitä on niitetty.

5. Niin, ja Ruotsin tilanne on kauhea.

Ruotsalaislehdistö repesi: Pisa-tutkimuksesta fiaskotulokset! (Iltalehti 3.12.)

Peruskoulun  resursseja on leikattu viime vuosikymmenen aikana niin paljon, että olisi suoranainen ihme, jos oppimistulokset olisivat säilyneet ennallaan.

Uskokaa tai älkää, myös peruskoulutus on materiaalilaji. Oppitunnit maksavat. Peruskoulusta on viety varsinaisia tunteja, tukiopetustunteja ja jakotunteja. Oppitunnit ovat koulun työkaluja.

– Tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään, sanoo huolestunut opetusministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotteessa. (Yle 3.12.)

Mitä opetusministeri Kiuru tarkoittaa sillä, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään?

Aikooko Kiuru palauttaa peruskoulun menetetyt oppitunnit? Aikooko opetusministeri koneistaa peruskoulut tietokoneilla ja härpäkkeillä, mistä rahat?

Kaikki tietävät, että kunnat ovat talouskriisissä, jotkut kunnat ovat suorastaan konkurssin partaalla. Kunnanisät eivät ole kovin innoissaan, jos kuntien talousvastuita entisestään lisättäisiin.

Vai onko opetusministeri samaa mieltä kuin minä ja opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä, että peruskoulun rahoitus on otettava valtion harteille?

Tapaan opetusministeri Krista Kiurun ylihuomenna, torstaina suorassa A-talk -lähetyksessä. Odotan suurella mielenkiinnolla Krista Kiurun esityksiä.

Espoon veroavaus

24.10. HS

Espoo hakee tuloja veronkorotuksesta

Espoo on korottamassa kuntaveroaan puolikkaalla prosenttiyksiköllä 18,25 prosenttiin. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esittää korotusta torstaina julkaistussa talousarviossa vuodelle 2014.

Kaupungin valtapuolue kokoomus on vastustanut veronkorotuksia, mutta sekin taipunee ehdotukseen, jota kokoomuslainen Mäkelä pitää välttämättömänä.

Puolen prosenttiyksikön korotus tarkoittaa Espoolle noin 30 miljoonan euron verotuloja.

Espoo investoi rajusti vanhaan malliin, kaupunkikonsernina lähes 550 miljoonaa euroa. Länsimetron, koulujen peruskorjaamisen ja asuinalueiden rakentamisen ohella työn alla on kaupungin kaikkien aikojen suurin talohanke, Espoon sairaala.

Peruskaupunki ottaa ensi vuonna uutta velkaa 102 miljoonaa euroa. Se on 207 euroa asukasta kohden ja tarkoittaa, että yksittäisen espoolaisen velka kaupungin puolesta kasvaa täpärästi yli tuhanteen euroon.

Velan määrä kaupunkilaista kohden on kuitenkin vain runsas kolmannes verrattuna helsinkiläisiin ja alle viidennes verrattuna vantaalaisiin.

Kuinka on, Vantaan valtapuolueet SDP ja Kokoomus? 

Onko Vantaallakin syytä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja korottaa kuntaveroa yhdellä prosenttiyksiköllä?

Samanlaiset ovat marssiaskeleet sekä Espoossa että Vantaalla, rahaa palaa rajusti liikenneinvestointeihin. Espoossa satsataan Länsimetroon, Vantaalla Kehärataan ja Kehä kolmoseen.

Ymmärrän, että liikenne on tärkeää, mutta onko se sittenkään niin tärkeää? Olen aina ajatellut, että esim. terveydenhoito ja peruskoulu ovat kunnan peruspalveluja. Nyt liikenneinvestoinnit jyräävät kunnallisten peruspalvelujen yli.

Kun raha ei riitä kunnallisten peruspalvelujen ylläpitämiseen, on syytä korottaa kuntaveroa.

Espoo on oikealla tiellä, Vantaa ei. Vantaan 140 miljoonan lisävelka tuntuu oudolta, sillä kohta ylivelkaantuneen kaupungin velkojen korkomenotkin ovat ylipääsemätön paikka. 

Vai varaudutaaanko massiivisella velanotolla tulevaan kuntaliitokseen? Annetaan velat tulevat suurkunnan hoidettaviksi? Ajatus ei ole mahdoton, sillä tiedetään, että jotkut kunnat ovat ottaneet pikalainaa esim. koulukeskuksen rakentamiseen juuri ennen suurta kuntaliitosta.

Pitkän päälle on hölmöä, että kunnat kilpailevat ainoastaan halvalla verolla. Miksi ei kilpailla kunnallisten palvelujen tasolla? 

Miksi hyvätuloiset perheet, joista pääkaupunkiseudun kaupungit tappelevat hampaat irveessä, muuttaisivat kaupunkiin, jossa lapsille ei tarjota kunnollista perusopetusta?

Kuntalaiset odottavat kuntaveron vastikkeeksi kunnollisia palveluja, ei palvelujen jatkuvaa kurjistamista.

Peruskoulu valtion harteille 2.

Olen blogissani kirjoittanut kuin hullu koulutuksellisesta tasa-arvosta, ja kuinka kunnat eivät pysty takaamaan kunnollista peruskoulutusta lapsilleen.

Kunnat eivät yksinkertaisesti pysty suorittamaan niille annettuja velvoitteita. 

Miksi peruskoulutus rahoituksen suhteen ei voisi olla kokonaan valtion harteilla?

Ensimmäisen kerran otin asian puheeksi Enbusken radio-ohjelmassa. Ehdotin kuningasajatukseni ohjelmassa mukana olleelle silloiselle opetusministerille, Henna Virkkuselle:

Enbusken radio-ohjelman jälkitunnelmia

Olen pohtinut asiaa myös blogikirjoituksissani:

Peruskoulu valtion harteille

Kadonneen tasa-arvon metsästys

99 kunnanjohtajaa 178:sta haluaa suurentaa opetusryhmiä

Nyt herätään pikkuhiljaa:

4.10. HS

Koulurahoituksen siirto valtiolle epäilyttää kuntia

Opetusministeriön ehdotus siirtää koko koulutusjärjestelmän rahoitusvastuu valtiolle epäilyttää kuntia.

"On vaikea ymmärtää, mistä se säästö siirron myötä tulisi, jos samalla kuntien vastuuta sosiaali- ja terveysmenoista lisättäisiin", ihmettelee kehittämispäällikkö Marja Lahtinen Kuntaliitosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) haluaisi lisätä tuottavuutta budjetoimalla omaan pääluokkaansa kaiken koulutuksen rahoituksen peruskoulusta ammattikorkeakouluun.

Vastuu toiminnasta ja sen rahoittamisesta olisi siten samalla ministeriöllä. Kuntien rahoitusosuudet opetus- ja kulttuuritoimen menoihin poistettaisiin.

Ehdotus sisältyy OKM:n valtiovarainministeriölle toimittamaan esitykseen kuntien tehtävien karsimiseksi ja niiden menojen vähentämiseksi miljardilla eurolla.

OKM on niin oikeilla jäljillä kuin olla ja voi.

Tällä hetkellä Suomen kunnat ovat säästökurimuksessa. Koulutussuunnittelua eivät ohjaa järki ja suunnitelmallisuus, vaan paniikkinappula. Tehdään jatkuvasti paniikkipäätöksiä. Kaikissa kunnissa päätöksentekoon ei ole riittävää asiantuntemustakaan.

Ei uskalleta nostaa kunnallisveroa, pelätään kuntien välistä kilpailua, ja äänestäjiä. Vastuuta ei jaeta kuntalaisten kesken tasaisesti, vaan maksu langetetaan lapsille ja kuntien koululaitoksille.

Lue kirjoitukseni: 

Koulusäästöistä

Tyypillisiä paniikkikuntia ovat esim. Turku ja Vantaa. Säästöruuvia väännetään kierros vuosi kerrallaan kunnes ollaan lakisääteisyyden rajoilla. Tiedän tarkkaan oman kaupunkini tilanteen, jos vielä lisää säästöruuvia väännetään, niin rosahtaa. Rosahtaa, kun ei ole enää mitään säästettävää. 

Peruskoulua kurjistetaan lähes kunnassa kuin kunnassa. On pikkukuntia, joissa laeista ei välitetä ollenkaan. Lyödään tylysti laimin esim. kouluterveydenhoito tai erityisopetus. Koulupsykologeja ei ole mailla halmeilla. Ei edes yritetä ajatella, mikä kunnan peruspalvelutehtävä on. Ei välitetä tulevaisuudesta, kunnan jälkikasvusta, lapsista.

Arvoton on se perhe tai yhteiskunta, joka ei välitä lapsistaan.

On selvää, että OKM:n ajattelu saa vastustusta. 

"Vallan ja vastuun tulee olla siellä, missä koulutus toteutetaan", sanoo vastuualuejohtaja Eino Leisimo Jyväskylän kaupungista. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Kun valtaa ja vastuuta käytetään väärin, valta ja vastuu on otettava pois. Ei ole mitään mieltä siinä, että Suomen tasoisessa sivistysvaltiossa ajaudutaan tilanteeseen, jossa lapset saavat eriarvoista ja -tasoista koulutusta asuinpaikasta riippuen.

Koulutusvastuu on jaettava yhdessä.

"Kyllä kunnilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa koulutukseen rahoitukseen vastakin", sanoo myös Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Mitä Kaisu Toivonen tarkoittaa? 

Tarkoittaako hän sitä, että kunnat saavat vastaisuudessakin aivan vapaasti kupata koulutukseen suunnattuja rahoja milloin mihinkin tarkoitukseen? Esim. Vantaalla rahoja on suunnattu Kehäradan ja Kehäkolmosen rakennushankkeisiin.

Missä kunnassa koulutusrahoja on viime aikoina suurennettu? Jopa perinteisesti niinkin rikkaat kunnat kuten Espoo ja Tuusula kuppaavat koulutukseen suunnattuja rahoja.

Kaisu Toivonen, ei kait mikään estä kuntaa satsaamasta kouluihinsa lisää rahaa, vaikka päävastuu peruskoulun rahoituksessa olisikin valtiolla.

Myöskään Laukaan koulutoimenjohtaja Juha Tolonen ei pidä hyvänä sitä, että päätäntävalta esimerkiksi koulujen lakkauttamisista otettaisiin kunnilta. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Hyvin on koulujen lakkautusaalto pyyhkinyt ilman valtion puuttumistakin. Pelkääkö Juha Tolonen sitä, että valtio alkaisikin puuttua turhiin koulujen lakkauttamisiin?

Kannatusta tulee Opetushallituksesta.

Opetushallituksen pääjohtajalta Aulis Pitkälältä heruu ymmärrystä ehdotukselle: "Silloin rahoitus kohdistuisi siihen, mihin se on tarkoitettukin, eli ohjaus ja rahoitus olisivat samassa paikassa."

Hyvin toimivissa kunnissa on Pitkälän mukaan panostettu koulutukseen, mutta kuntien väliset erot ovat suuret. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Aulis Pitkälä tietää, mitä puhuu.

Kunnat ovat saaneet mellastaa koulutukseen suunnattujen rahojen kanssa riittävän pitkään. Rahoja on suunnattu koulutuksen sijaan muihin kohteisiin kuten rakennushankkeisiin tai velanmaksuun.

Kuntien väliset erot ovat aivan liian suuret, koulutuksellista tasa-arvoa ei enää ole.

Koulutuksellisen tasa-arvon pyrkimys on peruskoulun kantava idea.

Lastut lentää Vantaalla

Kanniston koulu

18.5 HS

Vantaa höylää taas säästöjä kouluista

Vantaan tiukka velkakuuri ei riitä. Edessä ovat 50–60 miljoonan euron lisäkiristykset, jotka iskevät ensin kouluihin.

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd) oli viime kevään tavoin pyytänyt puhujaksi talouskonsultti Eero Laesterän. Tämän viesti oli kiristynyt:"Esitys oli silloin, että on säästettävä 30 miljoonaa kolmena vuonna. Vantaa sai karsittua kuluja noin 50 miljoonalla, mutta se ei riitä. Kuntatalous kiristyy."

Kuntaverojen ja yritysten yhteisöverojen tuotto ovat miinuksella viime vuoteen verrattuna. Työttömyys on noussut yhdeksään prosenttiin.

Palveluiden karsiminen on alkamassa kouluista: Nenosen mukaan yksiköitä kasvatetaan.

Maankäyttöjohtaja Juha-Veikko Nikulainen (kok) on jo valmistautunut siihen, että "ikäloppuja ja huonokuntoisia" kouluja puretaan. Tilalle tulisi iso koulu esimerkiksi Keski-Vantaalle.

"Tilalle kaavoitettaisiin asuntoja. Kaupunki saisi maanmyyntitulot", Nikulainen ennakoi.

Kaupunginjohtaja Nenosen mukaan myös sosiaali- ja terveyspalveluita keskitetään.

Karsimisia pohtiva työryhmä aloitti viime viikolla. Mihin säästöt osuvat, tiedetään syksyllä.

"Käymme myös vielä kerran läpi palvelut, jotka eivät ole lakiin perustuvia", Nenonen lisäsi.

Se voi tarkoittaa, että esimerkiksi kouluavustajien vähennys nousee taas esiin.

Odotettuja uutisia.

Vantaalaisten koulujen keski-ikä on hyvin nuori. Vantaa kasvoi vauhdilla. Piti rakentaa nopeasti lapsille kouluja. On joko rakennettu hyvin huonoja koulurakennuksia tai on hutiloitu peruskorjauksissa.

Juha-Veikko Nikulainen toteaa, että "ikäloppuja ja huonokuntoisia" kouluja puretaan. 

Ei Vantaalla kovin montaa ikäloppua koulua ole, huonokuntoisia kyllä. Nikulainen ennakoi, että esimerkiksi Keski-Vantaalle tulisi iso koulu. Keski-Vantaalla ei ole kuin yksi vanha koulu, Veromiehen vanha tiilinen koulu, jossa aloitin koulunkäyntini v. 1963. Rakennus on tehty kunnolla käsin tiilistä. Alueen muut koulut, Kansainvälinen koulu, Kartanononkoski ja Ylästö, ovat uusia kouluja. En ymmärrä mitä kouluja alueelta ollaan purkamassa.

Oletan, että kyse on Vantaankosken, Myllymäen ja Kivimäen kouluista, jotka sijaitsevat Länsi-Vantaalla. Laajavuoren homekoulu on jo pois käytöstä.

Oma kouluni, Pähkinärinteen koulu, on rakennettu v. 1980. Koulua ei ole kertaakaan kunnostettu perusteellisesti. Sisältä koulu näyttää hämmästyttävän ehjältä ja on siisti. Hometta ei ole. Olen kuullut huhuja, että koulua ei tulla korjaamaan. Kolme koulua, Pähkinärinne, Rajatorppa ja Tuomela, purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin yksi suuri koulu.

Kun tehdään suuria kouluja, lasten koulumatkat pitenevät.

Ei kannata rakentaa enää erillisiä suuria ala- tai yläkouluja, vaan keskisuuria yhtenäiskouluja. Lapsi käy peruskoulunsa samassa paikassa. Hyvä esimerkki Vantaalla on Kanniston koulu.

Kaikkia ihmetyttää suomalaisen koulurakentamisen taso.

Koulurakennusten elinkaari on liian lyhyt. Monista koulurakennuksista löytyy hometta. Koulurakennukset ovat melkoinen aikapommi, jonka tuhot lankeavat veronmaksajien maksettaviksi. Kalliiksi käy.

Kun Vantaalla aletaan rakentaa uusia koulukeskuksia, kannattaa rakentaa kunnolla. On vaadittava laatua. Rakennusvalvontaa pitää tehostaa.

Ex-appiukkoni totesi usein, että köyhän ei kannata ostaa huonoa. 

Oli myös odotettua, että esimerkiksi koulunkäyntiavustajien vähennys nousee taas esiin.

On aloitettava uudelleen keskustelu Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisestä.

Lisäys:

1. Karsimisia pohtiva työryhmä aloitti viime viikolla.

Kun kyse on koulusäästöistä, toiminta kannattaa ajoittaa aina kesään. Sattuneesta syystä.

2. "Käymme myös vielä kerran läpi palvelut, jotka eivät ole lakiin perustuvia."

Vantaalla koulut toimivat alarajoilla. Perustoiminnoista ei ole mitään säästettävää, opetuksesta ei voi säästää. Enää jäljellä ovat koulurakennukset.

Julkista heitteillejättöä kunnissa

MTV 19.12.

Sadat koulut ilman lakisääteisiä psykologipalveluja - kukaan ei valvo

Yli 300 peruskoululla ei ole saatavilla psykologipalveluita lainkaan – ei koulurakennuksessa eikä sen ulkopuolella.

Todellinen luku lienee paljon suurempi, sillä THL:n selvityksessä 100 koulun osalta edes rehtori ei tiennyt onko palveluja saatavilla ja 28 prosenttia kouluista ei vastannut tutkimukseen. Tulokset hätkähdyttävät, sillä kyseessä on lailla määritelty subjektiivinen oikeus.

Miten voi olla mahdollista, että rehtori ei tiedä, onko koulussa psykologipalveluita?

– Näin se vain valitettavasti on. Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut esi- ja peruskoulujen oppilaille, toteaa tutkija Kirsi Wiss Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Yksittäisten oppilaiden asioiden hoitamisen lisäksi koulupsykologien keskeisenä tehtävänä on koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät kysymykset, Wiss muistuttaa.

Valviran mukaan ongelma on valvonnan puute.

Hyvä, että asia otetaan esille, vaikka kyseessä ei ole mikään uutinen. On ollut pitkään tiedossa, että osa kunnista laiminlyö härskisti tehtäviään lasten ja nuorten kustannuksella. Selittelyn varaa ei ole.

Osa Suomen lapsista on tylysti jätetty heitteille, apua ei tarjota.

Yksittäiset opettajat ja koulut tekevät härskeissäkin kunnissa mitä voivat. Yritetään auttaa omin avuin. 

Psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät ole ainoita palveluja, joita ei tarjota kaikkialla. Kaikki lapset eivät käy säännöllisesti edes koululääkäritarkastuksissa.

Puute kuormittaa kouluterveydenhoitajia ja erikoissairaanhoitoa. (MTV)

Kouluterveydenhoitajien ammatinkuva on aivan toisenlainen kuin koulupsykologien tai -kuraattorien. Kun koulun tukipalvelujen perusasioissa säästetään, maksu lankeaa myöhemmin moninkertaisena. Erikoissairaanhoito on erittäin kallista.

- Kun sitä oppilashuollon valvontaa ei ole määrätty kenellekään, niin oppilashuolto toteutuu hyvin epätasaisesti, toteaa Valviran ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia. (MTV)

Kunnille on määrätty tiettyjä tehtäviä, joita härskeissä kunnissa ei tehdä. Samaan aikaan härskitkin kunnat saavat valtiolta rahaa. 

Otsikoita Minedun sivuilta:

1. Perusopetuksella rakennetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja perusturvaa

2. Perusopetuksesta vastaavat kunnat ja valtio

3. Tarvittaessa on oikeus saada erityistä tukea

Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet. (Minedu)

On aivan käsittämätöntä, että julkinen heitteillejättö sallitaan.

Hallitus antanee alkuvuodesta lakiesityksen, jonka mukaan koulupsykologille pitää päästä jatkossa viikon sisällä. (MTV)

Aina ei edes viikko riitä. Akuutissa tilanteessa oppilas tarvitsee apua heti.

Laeilla ei ole juuri merkitystä, jos niitä ei valvota.

Olen jo aikaisemmin esittänyt, että härskeiltä, lakeja rikkovilta kunnilta on otettava valtionavut pois. On täysin käsittämätöntä, että on kouluja, joiden rehtorit eivät tiedä, onko kunnassa koulupsykologipalveluja saatavilla. Minulla on sellainen kuva, että härskit kunnat ovat pääosin maaseutukuntia. Metsään eksyy.

Homekouluongelma kunnallisvaalien yhdeksi pääteemaksi

HS 30.8.

Apulaisoikeusmies: Rahapula ei saa lykätä homekoulun korjausta

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan Vihdin kunnan olisi täytynyt puuttua Nummelanharjun koulun sisäilmaongelmiin nopeammin. Vihdin kunta oli siirtänyt koulun peruskorjausta rahapulan vuoksi.

Nummelanharjun koulun kosteus- ja homeongelmista alettiin saada tietoa vuonna 2005 tehdyn kuntoarvion yhteydessä. Kunta yritti ratkaista ongelmaa vuosia eri keinoin.
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan mielestä kunnan olisi pitänyt huolehtia, etteivät oppilaat ja henkilökunta altistu terveyshaitoille sisäilman epäpuhtauksien vuoksi. Koulun toiminta olisi esimerkiksi pitänyt siirtää muualle.

Kunnan toimet olivat päätöksen mukaan riittämättömiä mutta eivät lainvastaisia.


Hyvä, että apulaisoikeusmies Jussi Pajuoja huomautti Vihdin kuntaa lasten ja opettajien terveydellä leikkimisestä.

Kun homekorjaukseen ei ole rahaa tai riittämättömät korjaukset eivät ole tuottaneet tulosta, koululle olisi pitänyt löytyä kunnollinen väistötila. Kun tilaa ei kunnasta löytynyt, olisi pitänyt vuokrata riittävästi parakkitiloja.

Valtion on puututtava homekouluongelmaan paljon tiukemmin kuin nyt. Homekoulujen korjauksia laistavia kuntia on jollakin tavalla sanktioitava.

Homekoulujen korjausten vetkutteluille on kertakaikkiaan saatava stoppi.

Homekouluongelma on nostettava tulevien kunnallisvaalien yhdeksi pääteemaksi. Niin paljon homekouluja putkahtelee eri puolelta Suomea koko ajan.

Nummelanharjun koulun kotisivuilta:

Lukuvuonna 2008-2009 ilmi tulleet koulun kosteusvauriot ovat aiheuttaneet yhä useammalle oppilaalle sekä opettajalle oireita. Tiloja tutkittiin, korjattiin, siivottiin ja desinfioitiin, mutta oireilu jatkuu. Nummelanharjun koulu ylipaineistettiin joulukuussa 2009 ja sisäilman tilaa seurataan jatkuvasti ja seurantamittauksia suoritetaan. Suurin osa liikuntatunneista pidetään muualla kuin Nummelanharjun koulun omassa liikuntasalissa. Kahden äidinkielen opettajan pitämät oppitunnit sekä osa- aikainen erityisopetus ja yksi erityisluokka toimivat väistötiloissa lukion puolella. Kaksi erityisluokkaa ja musiikkiluokka toimivat parakeissa. Oppilaat ja opettajat tarvitsevat terveet tilat.

Lukuvuodesta 2008 – 2009 saakka henkiseen hyvinvointiin on voimakkaasti vaikuttanut koulun tilojen epäterveellisyys. Oireilu aiheuttaa oppilaille poissaoloja, mikä vaikeuttaa oppimista ja alentaa motivaatioita. Oireilu väsyttää ja vaikeuttaa niin oppilaiden kuin koulun henkilökunnan työtä. Pelko sairastumisesta painaa. Kahden opettajan kohdalla selvitetään työperäisen astman syntymistä.

Nummelanharjun koulu on noin 350 oppilaan ja noin 40 opettajan koulu Vihdin Nummelassa. Koulu perustettiin vuonna 1978. Erilaisten vaiheiden jälkeen kouluun rakennettiin uusi osa, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2011. Tänä syksynä opetus siirtyi kokonaan uuteen rakennukseen.

Näyttää pitkältä sairaskertomukselta.

Onneksi oppilaat käyvät yläkoulua vain kolme vuotta, mutta sääliksi käy koulun opettajia. Heistä monelle työ Nummelanharjussa on eläketyö.

Vihdin kunnan tasapainotettu strategia 2013, missio:

Vihti järjestää kuntalaisten peruspalvelut ja luo edellytyksiä kuntalaisten hyvinvoinnille. Kuntalaisten hyvinvointi turvataan terveellä kuntataloudella.

Paperilla Vihdin kunnan missio näyttää olevan kunnossa. Toivotaan, että kunta on ottanut opiksi virheistään ja kunnan missiolla on todellista katetta.

Kunta on kuntalaisia varten.