Kivimäen koulun mosaiikit

Lounais-Vantaan lähikoulukierroksen satoa

On hauskaa toimia "virkaheittoeläkeläissijaisena".  Kun sijaistaa, näkee erilaisia lähikouluja vähän eri kantilta kuin naapurikoulun opettajana. Paljon tuttuja maikkoja, monia erilaisia käytänteitä.

Tänä aamuna lueskelin sijaisohjeita Kivimäen koulun tietokoneluokassa, kun heti silmääni iskivät seinälle ripustettuihin kauniisiin klassisiin mosaiikkitöihin. Koulun oppilaat olivat joskus viime vuosituhannella tehneet komeita tauluja kivipalasista. On selvää, että töitä aikoinaan teettänyt opettaja oli täysiverinen opetuksen ammattilainen, niin hienoja työt ovat.

Mosaiikkityöt tehneet lapset ovat jo aikuisia. Toivottavasti joku heistää näkee nyt omat työnsä tätä kautta. Kurkkasin taulujen taustoihin, tekijöiden nimiä ei valitettavasti löydy.

Mosaiikkityö toimii aina. Nyt kaikki maikat mosaiikkipaloja tilailemaan!

On monenlaisia oppijoita

Eilisessä Hesarissa oli mielenkiintoisia mielipiteitä ja artikkeleita. Poikkeuksellisesti niputan ne kaikki yhteen.

1. 

Opetan lapsenlapsilleni kaunokirjoituksen taidon (Mielipide, Annika Ardin)

Vertailututkimuksessa osa opiskelijoista teki luentomuistiinpanot tietokoneella ja osa kynällä. Läppäriryhmä pärjäsi heikommin.

Opetuksen pitää olla monipuolista. 

Nyt pelataan melkoista uhkapeliä, koska oppimista ollaan lyömässä yhden kortin varaan. Pädeista puhutaan kuin auringon noususta, mutta päditkin on sittenkin vain yksi oppimisen väline vaikkakin hyvin monipuolinen.

Käsin kirjoittaminen ja piirtäminen on aina ollut oppimisen kannalta hyvin tehokasta. Käsin kirjoitettu tai piirretty jää hyvin muistiin.

Vaikka digitalisaatio antaa monia hienoja uusia mahdollisuuksia, ei se ole ainoa valttikortti. 

Tutkijat: Käsinkirjoituksen hylkääminen näkyy aivoissa (MTV 3.6.2014)

2.

Yllättävä keino piristyä: piirrä mansikka tai kuppikakku (Anna Tommola)

Jos haluat painaa jotakin tehokkaasti mieleesi, piirrä se. Mitä muita syitä on piirrellä?

Joskus pelkkä kopioiva piirtäminen on hyvin tehokas tapa oppia, kartat, kasvit, kaavakuvat historiassa sekä kemian kaavat ja kemia.

Olen monesta aiheesta antanut tehtäväksi sarjakuvan. Hyviä aiheita on veden kiertokulku tai ravintoketju. Joka eläimestä saa aikaan hienoja sarjakuvia. Historiasta löytyy loistavia aiheita.

Luokassa piirtäminen lisää myös työrauhaa, koska piirtäessä on pakko keskittyä. On hauskaa katsella, kun oppilaat keskittyvät piirtämiseen ja värittämiseen, kasvoista näkee piirtämisen tuoman mielihyvän.

Koko lukion ja opiskeluaikani Jyväskylässä uhrasin suuren osan ajastani kaikenmaailman marginaalipiirtämiseen ja luentopapereiden kuvittamiseen. Minua tuhertelu auttoi keskittymään ja kuuntelemaan. 

Jos olisin nostanut katseeni ylös paperista, olisin alkanut katsella kauniita kurssitovereitani, heidän niskojaan, hiuksiaan tai rintojen kaaria. Silloin olisi keskittyminen hajonnut täysin.

Olen huomannut, että joka luokassa on muutama oppilas, joka keskittyy opiskeluun samalla tavalla kuin minä, he marginaalipiirtelevät.

Ja perinteinen kuvataide se vasta komeaa onkin. Siinä on materiaalin tuntua.

Töhertely kesken oppitunnin auttaa keskittymään (Yle 1.8.2014)
Muistikikka, joka toimii tutkitusti parhaiten: Piirrä (Iltalehti 28.4.206)
Kuva auttaa oppimaan ja tuntemaan (Erilaisten oppijoiden liitto)

3. 

Koulukirjat voi aivan hyvin korvata tableteilla (Mielipide, Nicholas Heinonen)

Koulujen on aika heittää kalliit ja ympäristöä kuluttavat koulukirjat paperinkierrätykseen ja tulla 2000-luvulle, jolla opiskelumateriaali ladataan tableteille. Rahan ja maapallon keuhkojen säästön lisäksi tabletit voivat auttaa nykykoulutuksen ongelmista pahimpaan: oppitunneilla tylsistymiseen.

Vaikuttaa provomielipidekirjoitukselta. Kyllä koulukirjojakin vielä tarvitaan.

Joissain toimissa pädi on oivallinen väline.

Mutta pädillä näprääminen ei ole sen älyllisempää kuin mikään muukaan tapa oppia. Pahinta on, jos heittäytytään yhteen välineeseen. Oppilaat kyllästyvät siihen nopeasti. Sen jälkeen opettaja onkin sormi suussa, kun muita oppimisen välineitä ei ole.

Niin, ja eihän sillä pädillä voi edes kunnolla kirjoittaa. Pädiltä lukeminen tekee monelle tiukkaa. Silmät väsyvät helposti, ja aiheesta on liian helppo hypätä viihteeseen, kun maikan silmä välttää.
4.

Lukeminen pidentää elinikää

Tutkimukseen osallistui 3635 yli 50-vuotiasta miestä ja naista. Tutkittavat ilmoittivat lukemistottumuksistaan, ja heitä seurattiin 12 vuotta.

Seurannan tulosten mukaan kirjoja lukeneet elivät keskimäärin kaksi vuotta pidempään kuin ne, jotka eivät lukeneet. Henkilöillä, jotka ilmoittivat lukevansa enemmän kuin kolme ja puoli tuntia viikossa, oli 23 prosenttia pienempi todennäköisyys kuolla seuraavan 12 vuoden aikana.

Olisiko mietittävä kirjallisuuden palauttamista oppiaineeksi?

Kun aloitin opettajan hommat, arvioitiin kirjallisuus ja äidinkileli erikseen. Kirjallisuudessa olivat lisäksi mukana luovat äidinkielen osa-alueet kuten luova kirjoittaminen ja draama. Äidinkielessä oli kielioppi ja oikeinkirjoitus.

Jako korostaisi kirjallisuuden opetusta.

Pienille oppilaille pitää kertoa ja lukea satuja ja tutustuttaa heitä asteittain kirjallisuuden mielikuvitusta ruokkivaan maailmaan.

Oli hyvin ikävää, kun jossain vaiheessa koulukirjastoja riisuttiin tietokoneluokkien tieltä, kun tilaa tietokoneluokille ei muualta kouluista löytynyt.

Kirjallisuuden opettaminen on täydessä alennustilassa. 

Koulu- ja luokkakirjastoja ei juuri kohta ole. 

Uuden oppimiskäsityksen mukaan sisustetuissa luokissa ei enää ole kirjahyllyjä. Ei löydy enää ripustustauluja kuvistöitäkään varten! (vrt. oman kouluni peruskorjaus, vaikka muuten koulu on nyt hieno)

Kaikille oppilaille on tarjottava jotakin.

Erilaisten oppijoiden liitto: Mikä on omin tapasi oppia?

Taidetta kouluihin!

Edutopia

HS 15.3.

Oppilaat hallitsevat taitoaineet vain tyydyttävästi

Musiikin, kuvataiteen ja käsityön osaaminen peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa on keskimäärin välttävää tai enintään tyydyttävää, kertoo Opetushallituksen tekemä arvio.

Arviointi kohdistui ensimmäistä kertaa taide- ja taitoaineisiin.

Tietoja ja vähän itse taitojakin mitanneet testit tehtiin viime keväänä 152 koulussa, ja niihin osallistui liki viisi tuhatta oppilasta.

Kaikissa kolmessa oppiaineessa osaamisessa oli tuntuvia eroja oppilaiden välillä. Erot johtuivat pitkälti siitä, että vain osa oli opiskellut näitä aineita valinnaisina myös ylimmillä luokilla.

Opettajat ja rehtorit valittivat, että opetusaikaa taitoaineisiin on aivan liian vähän, ja toisinaan kyseisiä tunteja saatetaan käyttää jopa muiden aineiden kokeisiin.

Tulos oli aivan odotettu.

En ole koskaan ymmärtänyt, että oppilaat pistetään yläkoulussa valitsemaan esim. musiikin ja kuvataiteen väliltä. Kaikki tarvitsevat sekä musiikkia että kuvataidetta. Taiteet ovat yksi ihmisyyden perusta.

Alakoulun tuntimäärät taito- ja taitoaineiden suhteen ovat riittävät liikuntaa lukuunottamatta. Liikuntaa on vain kaksi viikkotuntia, käsittämättömän vähän. Liikunnan määrä tulisi tuplata.

Oikeat viikkotuntimäärät kaikille oppilaille läpi peruskoulun pitäisi olla:

- liikunta 4 vt

- musiikki 2 vt

- kuvataide 2 vt

- käsityö 2 vt

Joskus tuntuu, että koulu on oppilaille liian teoriapainoitteinen, ei ole tilaa hengittää. Oppiminen vaatii ilmaa, aikaa, opittua pitää sulatella. Lapsi ei voi olla mikään tietolikasanko, joka tuupataan ääriään myöten täyteen.

On totta, että taitoaineita käytetään surutta muiden oppiaineiden tarpeisiin. Alakoulussa ei ole oppiainetta nimeltä tietotekniikka. Kuuden vuoden ajan opettajat taiteilevat minkä oppiaineiden tunneille tietotekniikan opetus tungetaan. Olen tänä lukuvuonna opettanut tietotekniikkaa toisella kuvataiteen tunnilla.

Monet opettajat pitävät kuvista jonkinlaisena muiden oppiaineiden apuaineena, kuvistunneilla tehdään ties minkälaisia biologian, maantiedon tai historian projekteja. Kyllä kuvataide on kuvataidetta omine oppisisältöineen ja tavoitteineen.

Olen aivan varma, että tulevaisuudessa tarvitaan muutakin kuin "insinöörivetoista" suunnittelua. Hyvä esimerkki löytyy älypuhelimista, Apple vetoaa ihmisiin aivan eri tavalla kuin teknisesti monipuolisempi Nokia. Muotoilulla ja mielikuvilla on kovassa kilpailussa sijansa, tarvitaan eri alojen ristivetoa.

Valekuvismaikka

newsgrist.typepad.com

(Siristä silmiäsi ja katso kuvaa tarkemmin, hauskaa miespainantaa. Voihan niitä tulppaaneja näinkin painella, riemastuttava kolmen ukon yhteistaideteos, todellista kokeilevaa taidetta.)

HS-STT 27.9.

Valeopettajan palkkaus maksoi kunnalle kymmeniä tuhansia

Kuortaneen valeopettajajutun esitutkinta on valmistunut, ja juttu siirtyy seuraavaksi syyttäjälle. Valeopettajaksi epäilty nainen on kertonut poliisikuulusteluissa ostaneensa tutkintotodistuksen tuntemattomaksi jääneeltä henkilöltä.

Nainen ehti työskennellä kymmenen vuotta kuvaamataidon lehtorina ennen kuin tapaus tuli ilmi viime keväänä.

Epäilty toimitti työtä hakiessaan vuonna 2 000 jäljennöksen tutkintotodistuksestaan. Poliisitutkinnassa kävi ilmi, ettei hän ollut suorittanut kyseistä tutkintoa.

Valekuvismaikan tapaus on äärimmäisen harvinnainen, opetetaan väärennetyin paperein.

Tällaisetkin tapaukset estettäisiin opettajarekisterillä. Työnantajan olisi helppo parilla klikkauksella tarkistaa palkattavan opettajan pätevyys.

Feikkikuvis-tai musiikinmaikkoja on ollut kautta aikojen. Monissa pikkupitäjissä on kunnantaiteilijat opettaneet kuvista tai kanttorit musiikkia. Yksi syy moiseen toimintaan ennen on ollut se, että joka pitäjään ei päteviä opettajia hakeutunut. Pikkulukioissa ei päteville opettajille aina ollut riittävästi tuntejakaan.

Joskus on feikattu työnantajan toimesta. Epäpätevän opettajan palkkaaminen tulee halvemmaksi, vaikka saatavilla olisi ollut päteviäkin opettajia.

Olen joskus ajatellut, että pikkulukioiden tarpeeseen pitäisi kouluttaa taiteen moniottelijoita, opettajia, jotka olisivat opiskelleet sekä kuvataidetta että musiikkia.

Hyvin mielenkiintoista koulutusta annetaan Itä-Suomen yliopistossa Savonlinnassa, siellä on mahdollisuus suorittaa OpeArt-luokanopettajan koulutustatutkinto. Savonlinnalaisen opettajankoulutuksen erityispiirteitä ovat yhtenäisen peruskoulun opettajuuteen liittyvä tutkimus sekä suuntautuminen taide- ja taitoaineisiin.

Vanhin tyttäreni pääsi opiskelemaan Savonlinnaan OpeART-linjalle, pitänee seurailla, millaista opiskelun sisältö on. Äkkiä ajatellen juuri tällaista koulutusta pitää ollakin, luokanopettajia, joilla on kaksoistutkinto tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan. Trendi on yhtenäiskouluihin päin, oppilas käy koko peruskoulunsa samassa koulussa, opettajina samat tutut opettajat. Vaikuttaa turvalliselta.

Ikävä kyllä Itä-Suomen Savonlinnan laitos on liipasimella, voi olla, että tulevaisuudessa opiskelu keskitetään Joensuuhun.