Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun

http://eplads.norden.org

26.3. Yle

Pakollinen ruotsi tulee alakouluun – mutta kuka sitä opettaa?

Syksy 2016 muuttaa peruskoululaisten kielten opintoja. Nykyään seiskaluokalla alkava B1-ruotsi alkaa jatkossa jo kuutosluokalla, jos oppilas ei ole aloittanut sitä vapaavalintaisesti jo nelosella. Tavoitteena on muun muassa pehmentää suhtautumista ruotsin kieleen. Kieltenopettajien liitto pelkää, että lopputulos on päinvastainen.

Nykyiset kolmasluokkalaiset aloittavat pakollisen ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla, kun kieliohjelma muuttuu opetussuunnitelman uudistuksen astuessa voimaan elokuussa 2016. Aiemmin alakoulun läpi on halutessaan voinut kulkea yhtä vierasta kieltä opiskellen, jatkossa niitä tulee kaksi.

A1-kieleksi yli 90 prosenttia koululaisista valitsee englannin. Myös sitä opiskellaan tulevaisuudessa yksi tunti enemmän alakoulussa, missä lapsi lukee siis pian kaikkiaan kolme tuntia enemmän kieliä kuin nykyään. Tunnit siirretään yläkoulusta; kielten kokonaistuntimäärä ei kasva.

Kieltenopettajien liitto on huolissaan uudistuksesta sekä alakoulussa että yläkoulussa.

– Näen tämän ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen.

Surullinen kielitilasto (Properuskoulu 18.8.2013)

Suut-suppuun-Lipponen ripittää taas (Properuskoulu 15.12.2010)

Kieltenopettajien liitto ei ole ainoa, joka on huolissaan uudistuksesta. En usko, että lasten asenne ruotsin kieleen pehmenee, kun ruotsin kielen opiskelua aikaistetaan vuodella. Osa kuudesluokkalaisista tulee sotkemaan toisiinsa sekä ruotsin että englannin, svenglish.

Joka alakoulusta ei edes löydy ruotsinopettajaa. Isoista kouluista löytyy kyllä innokkaita opettajia, esim. omassa koulussani on osaavia opettajia. Maaseudulla on vielä jäljellä pikkukouluja, joista ruotsin kielen opettamisen intoa ei aina löydy.

Maaseudun ratkaisu voisi olla kiertävät ruotsinopettajat, mutta joillakin alueilla etäisyys kirkonkylän yläkoulusta kunnan reunamille voi olla melkoinen. Toinen ratkaisu on tietoverkkopohjainen etäopetus.

Ruotsinkielen opiskelun luonnollista pehmentämistä on tietenkin sen opiskelun vapaaehtoisuus. 

Keskipohjanmaa: Ruotsin kirjoittaa yhä harvempi (KP24 8.2.)

Ongelma on, että ruotsin kieli on pakollinen, mutta sitä ei ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vain noin joka viides abiturientti kirjoitti keskipitkän ruotsin, mikä osoittaa selvästi, että pakkoruotsi ei motivoi. Kevään kirjoituksiin osallistui 42 007 nuorta, joista keskipitkän ruotsin kirjoitti vain 8273 nuorta.

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi. Osa peruskoululaisista ottaisi vapaaehtoisesti pitkän ruotsin, ylioppilaskokeissa he kirjoittaisivat pitkän ruotsin. Muut lukiolaiset opiskelisivat lyhyttä ruotsia, he kirjoittaisivat vastaavasti lyhyen ruotsin.

Muutenkin kielipalettia pitäisi laajentaa. On surullista, että suurin osa ylioppilaista kirjoittaa vain englannin. Puhutaan paljon kansainvälistymisestä, mutta ei puhuta kuin yhtä vierasta kieltä. Kirjoitin v. 1976 kolme kieltä, kielilinjalla opiskelleet kirjoittivat neljä kieltä.

Nyt harva oppilas opiskelee saksaa, ranskaa tai venäjää, vaikka ne ovat suuria eurooppalaisia kieliä. Vielä harvempi oppilas opiskelee espanjaa, kiinaa tai japania.