keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Luokkakoot kasvavat

27.5. Yle


Kouluissa luokkakoot suurenevat jälleen, sillä hallitus luopuu ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitetuista avustuksista. Säästöä lasketaan tulevan 30 miljoonaa euroa vuodessa. Myös muista yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen tarkoitetuista avustuksista karsitaan. 10 miljoonan vuosisäästöt iskevät muun muassa koulujen kerhotoimintaan ja koulutukselliseen tasa-arvoon.

Jotain hyvääkin koululaisille on luvassa. Hallitus ehdottaa kouluihin tuntia liikuntaa päivässä. Lisäksi kieliopintoja suunnitellaan aloitettavaksi aikaisemmin.


Odotettuja uutisia, kun ajatellaan peruskoulua, leikattavaa ei enää ole. Kaikki on jo leikattu, ollaan lakisääteisyyden äärirajoilla.

Nyt:

23 + 22 + 22 = 67

Kohta:

34 + 33 = 67

Noin se tulee menemään. On turha luulla, että kurjistuneilla kunnilla olisi jotain muuta tarjottavaa.

Inkluusion suhteen hätäiltiin. Kävi juuri niin kuin pelättiin. Pian normiluokkiin sijoitettuja erityisoppilaita opetetaan maksiluokissa. Voidaan odottaa myös, että osa koulunkäyntiavustajista tullaan laittamaan kilometritehtaalle.

Maksuttoman kerhotoiminnan supistaminen on ikävää.  Maksuttomien kerhojen vastakohta on maksulliset kerhot. 

Koulussani on tällä hetkellä esimerkillisen monta oppilaille maksutonta kerhoa. Jossain vaiheessa meillä oli vain maksullisia kerhoja, kun muuhun ei ollut varaa. Silloin kerhoja oli vähän, kaikilla lapsilla ei ollut varaa tulla kerhoihin.

Hienoa on, että liikuntaa tullaan lisäämään. Kuitenkin on varma, että tuntikehystä ei tulla lisäämään. Hyvin mielenkiintoista on, mikä oppiaine menettää yhden viikkotunnin liikunnan kustannuksella.

Nyt puhutaan vain kieliopintojen aikaistamisesta. Ei puhuta ruotsin kielen opiskelun aikaistamisesta kuten edellisen hallituksen aikana.

Nyt Perussuomalaiset ovat hallituksessa.

Voidaan odottaa, että pian aletaan keskustella pakkoruotsin poistamisesta. Myös Keskustasta löytyy vahvaa kannatusta pakkoruotsin poistoon.


Taitaa olla niin, että opetusministerin pesti on ikuinen tasa-arvopesti

Opetusministeriön menopotti on toiseksi suurin. Opetusministerinä on hyvä olla ministeri, joka on helposti isojen poikien vietävissä.

maanantai 18. toukokuuta 2015

Kännykät piiloon, niin oppiminen kohenee

18.5. Iltalehti


Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti aiemmin heikosti suoriutuneet oppilaat hyötyvät kännykkäkiellosta.

Isossa-Britanniassa kännykkäkieltoa on kokeiltu laajasti. Nyt sen vaikutuksista on saatu tuoretta tutkimustietoa, jonka julkaisi London School of Economicsin Centre for Economic Performance.

Ekonomistit Louis-Philippe Beland ja Richard Murphy tulivat ennen jälkeen -vertailuasetelmassaan lopputulokseen, jonka mukaan kännykkäkielto paransi 16-vuotiaiden oppilaiden koetuloksia 6,4 prosenttia. Tutkijoiden mukaan petraus vastaa noin viittä ylimääräistä koulupäivää vuodessa.

Merkittävintä kehitys oli ennen kieltoa heikosti pärjänneiden oppilaiden keskuudessa. Heidän arvosanansa paranivat kaksinkertaisesti verrattuna keskiverto-oppilaisiin. Myös erityisoppilaiden parissa kännykkäkielto tuotti erityisen hyviä tuloksia.

- Tämä antaa ymmärtää, että kännykän käytön rajoittaminen voisi olla edullinen keino vähentää oppimisen epätasa-arvoa, tutkimuksessa pohditaan.


Uutinen on niin herkullinen, että se oli pakko nostaa keskusteluun. 

Mielenkiintoisinta on, että heikosti pärjänneiden oppilaiden tulokset paranivat selvästi verrattuna keskiarvo-oppilaisiin, kun kouluissa ei saanut käyttää kännyköitä.

Kun Suomessa puhutaan, että on epätasa-arvoa, kun kaikilla oppilailla ei ole kännyköitä tai tabletteja koulussa, kyse on oppimisen epätasarvosta. Iso-Britanniassa lopputulema on päinvastainen ainakin kännyköiden suhteen.

Ilmeisesti kännykät haittaavat joidenkin oppilaiden keskittymiskykyä, on liian houkuttelevaa lähteä surffailemaan omia teitä. Kännykkä on melkoinen viihdetykki. 16-vuotiasta nuorta voi kiinnostaa aivan muut asiat kuin koulu ja opiskelu. Ainakin minua kiinnosti, kun olin 16-vuotias.

Tulevaisuudessa voi käydä niinkin, kun on kyllästytty tietotekniikan ihmemaailman vermeisiin, otetaankin perinteiset yksinkertaiset menetelmät uudelleen käyttöön. 

Huomataan, että henki voittaa materian.

Saavatko nykylapset liikaa ärsykkeitä ja virikkeitä?

lauantai 16. toukokuuta 2015

"Maikka, nyt mua jännittää, aivan liikaa"

16.5. Yle


Kevätjuhla lähestyy. Lapsi alkaa miettiä, muistaako hän vuorosanat, soittaako hän oikein, pystyykö hän laulamaan, kun iso yleisö katsoo. Ripaus jännitystä kuuluu asiaan, mutta entä jos pientä esiintyjää pelottaa ihan tosissaan?

– Ensimmäinen kysymys on, onko kaikkien ihan oikeasti pakko esiintyä? Esiintymisjännitys voi olla tuskaista. Tuntuu epäreilulta, että sellaisten täytyy siihen suostua, jotka eivät halua olla esillä, lastenpsykiatri ja perheterapeutti Janna Rantala sanoo.

Jos jännitys on ylivoimaista, Rantala ei missään nimessä pakottaisi lasta lavalle. Kaikkien ei myöskään tarvitse olla päätähtiä. Rantalan mielestä pitäisi arvostaa myös takarivin paikkaa tai sitä, että on mukana esityksen valmistelussa.


Lastenpsykiatri Janna Rantala puuttui ajankohtaiseen asiaan, koulun juhliin ja esiintymisjännitykseen. En äkkiseltään muista, onko urallani ollut yhtään lasta, jonka esiintymisjännitys olisi ollut sitä luokkaa, ettei hän olisi uskaltanut mennä lavalle ollenkaan.

Nykyään yritetään saada koko luokka lavalle. Rantala toetaa aivan oikein, että kaikkien paikka ei ole eikä voikaan olla päätähden osa. Takarivin paikka sopii monelle, jotkut haluavat toimia esim. näytelmän lattiamanuna, hoitaa lavasteet tai äänestoiston.

Ennen oli toisin, vain parhaat ja lahjakkaimmat pääsivät lavalle. Kävin kansa- ja oppikoulua yhteensä kolmetoista vuotta, vain kerran pääsin lavalle, kuoroon lukiossa, silloinkin puolipakolla.

Sanotaan, että esiintymisjännityksestä pääsee irti vain esiintymällä. Mutta jos oppilaalla on paniikinomainen esiiintymispelko, en laittaisi häntä lavalle. 

Esiintymisjännitystä helpottaa esitelmät ja pikkunäytelmät omassa luokassa turvallisessa ympäristössä. Jossain vaiheessa pidin säännöllisesti luokan pikkujoulujuhlia, illaksi paikalle kutsuttiin perheenjäsenet sekä mummot ja vaarit. 

Ajatuksena oli, että kaikki oppilaat pääsivät juhlassa esiintymään vähintään kerran tai pari.
Tehtiin pikkunäytelmiä tai laulu- ja musiikkiesityksiä. Arimmat oppilaat pääsivät mukaan ainakin leikkimielisiin kisailuihin.

Nykykoulun tahtia kuvaa se, että vielä kymmenisen vuotta sitten suurin osa kouluni luokista piti iltapikkujoulujuhlia. Ruokasalin varauskalenteri oli joulukuun alkuviikkoina aivan täynnä. Nyt juuri mikään luokka ei pidä iltapikkujoulujuhlia.

Koulun arki on tungettu täyteen. Oppiminen tarvitsee myös tyhjää aikaa. Aina ei pidä hullun lailla suorittaa ja suorittaa.

Poiminta didaktiikan emeritusprofessori Kari Uusikylän kirjoituksesta eilisestä Opettaja-lehdestä :

Opetus on vuorovaikutusta, joka tähtää kokonaispersoonallisuuden kehittämiseen.

torstai 7. toukokuuta 2015

Tyyntä myrskyn edellä


Puheenjohtaja Olli Luukkaisen avauspuhe

En ole kirjoittanut vähään aikaan, piti vähän puhallella eduskuntavaalien jälkeen. Tulin juuri OAJ:n valtuuston kevätkokouksesta. Kokous pidettiin suomalaisen työväenliikkeen ytimessä, Hakaniemen Paasitornissa. Akava-talo on remontin kourissa, taloon rakennetaan uusi kokoustila, johon myös valtuusto mahtuu pitämään kokouksensa.

Kokouksen asialistalla ei ollut järisyttävän suuria asioita. 

Ensimmäisen päivän illalla Olli Luukkainen toi tiedon, että hallitustunnustelija Juha Sipilän ehdottama yhteiskuntasopimus meni myttyyn. 

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder: 


Tänään selvisi, että näyttää siltä, että Suomeen olisi tulossa Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen muodostama porvarihallitus. Koska Sipilän yhteiskuntasopimus meni nurin, julkinen sektori joutuu kokemaan kovia leikkauksia.

OAJ:n valtuuston syyskokous tullaan pitämään kotikentälläni Vantaalla. On varmaa, että syyskokous ei tule sujumaan yhtä rauhallisissa merkeissä kuin juuri päättynyt kevätkokous.

Puhutaan jopa kymmenen miljardin euron leikkauslistoista. Eilisessä OAJ:n mielenilmauksessa puolueiden edustajat vakuuttivat meille, että koulutuksesta ei leikata.

Uskokoon, ken tahtoo.