18.5. Iltalehti
Tuoreen tutkimuksen mukaan
erityisesti aiemmin heikosti suoriutuneet oppilaat hyötyvät kännykkäkiellosta.
Isossa-Britanniassa kännykkäkieltoa on kokeiltu laajasti. Nyt sen vaikutuksista on saatu tuoretta tutkimustietoa, jonka julkaisi London School of Economicsin Centre for Economic Performance.
Ekonomistit Louis-Philippe
Beland ja Richard Murphy tulivat ennen jälkeen -vertailuasetelmassaan
lopputulokseen, jonka mukaan kännykkäkielto paransi 16-vuotiaiden oppilaiden
koetuloksia 6,4 prosenttia. Tutkijoiden mukaan petraus vastaa noin viittä
ylimääräistä koulupäivää vuodessa.
Merkittävintä kehitys oli
ennen kieltoa heikosti pärjänneiden oppilaiden keskuudessa. Heidän arvosanansa
paranivat kaksinkertaisesti verrattuna keskiverto-oppilaisiin. Myös
erityisoppilaiden parissa kännykkäkielto tuotti erityisen hyviä tuloksia.
- Tämä antaa ymmärtää, että kännykän käytön rajoittaminen voisi olla edullinen keino vähentää oppimisen epätasa-arvoa, tutkimuksessa pohditaan.
- Tämä antaa ymmärtää, että kännykän käytön rajoittaminen voisi olla edullinen keino vähentää oppimisen epätasa-arvoa, tutkimuksessa pohditaan.
Uutinen on niin herkullinen, että se oli pakko nostaa keskusteluun.
Mielenkiintoisinta on, että heikosti pärjänneiden oppilaiden tulokset paranivat selvästi verrattuna keskiarvo-oppilaisiin, kun kouluissa ei saanut käyttää kännyköitä.
Kun Suomessa puhutaan, että on epätasa-arvoa, kun kaikilla oppilailla ei ole kännyköitä tai tabletteja koulussa, kyse on oppimisen epätasarvosta. Iso-Britanniassa lopputulema on päinvastainen ainakin kännyköiden suhteen.
Ilmeisesti kännykät haittaavat joidenkin oppilaiden keskittymiskykyä, on liian houkuttelevaa lähteä surffailemaan omia teitä. Kännykkä on melkoinen viihdetykki. 16-vuotiasta nuorta voi kiinnostaa aivan muut asiat kuin koulu ja opiskelu. Ainakin minua kiinnosti, kun olin 16-vuotias.
Tulevaisuudessa voi käydä niinkin, kun on kyllästytty tietotekniikan ihmemaailman vermeisiin, otetaankin perinteiset yksinkertaiset menetelmät uudelleen käyttöön.
Huomataan, että henki voittaa materian.
Saavatko nykylapset liikaa ärsykkeitä ja virikkeitä?
Tekstit
Älypuhelin on omien havaintojeni perusteella alkanut tappaa myös ihmisten välistä kanssakäymistä. Jos ennen laitettiin toisilleen tuntemattomia ihmisiä samaan huoneeseen, alkoivat ihmiset tekemisen puutteessa ennemmin tai myöhemmin keskustella toistensa kanssa. Nykyisin kun menet mihin tahansa jotain odottamaan, niin kaikilla ihmisillä on älypuhelimet kourassa. Miksipä sitä jutella leppoisasti muiden kanssa kun on ruutu jota tuijottaa. :)
VastaaPoistaLapsille tekee vain hyvää koulussa olla erossa puhelimestaan jonkin aikaa. Ruutua tuijotetaan nykyisin jo muutenkin niin paljon. Nykyaikana on niin paljon erilaisia ärsykkeitä ja virikkeitä, että en ihmettele jatkuvaa puhetta keskittymishäiriöiden yleistymisestä. Esim. lukeminen tekee nykylapselle hyvää. Kirjan lukeminenhan on muuten samalla myös keskittymisharjoitus. Keskitytään yhteen asiaan ja osataan rentoutua.
Selityskin on. Time on task.
VastaaPoista>Miksipä sitä jutella leppoisasti muiden kanssa kun on ruutu jota tuijottaa. :)
VastaaPoistaTässä ohitetaan se että passiivisen tuijottamisen sijasta ehkäpä keskustelee jonkun *tutun* ihmisen kanssa.
Tämä ärsyttänyt aina, tämä "ruudun tuijottaminen". Ei se ruutu ole kiinnostava, kiinnostavaa on ne jutut siinä.
-
Sinänsä ihan mahdollinen skenaario. Toinen vaihtoehto on ottaa älylaite oppimistyökaluksi niin, ettei sitä voi tunnin aikana voi käyttää toissijaiseen toimintaan. Tällaisten menetelmien kehittäminen on vain vaikeaa (erityisesti siinä että älylaitteella on helpo livahtaa vilkaisemaan jotain muutakin oppimissovellusta). Joka tapauksessa toisensuuntainen esimerkki Ruotsista;
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-04-20/Taulutietokoneilla-opiskelevat-lapset-p%C3%A4ihittiv%C3%A4t-kyn%C3%A4%C3%A4-ja-paperia-k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t-ruotsalaistutkimuksessa-3220093.html
"Tässä ohitetaan se että passiivisen tuijottamisen sijasta ehkäpä keskustelee jonkun *tutun* ihmisen kanssa.
PoistaTämä ärsyttänyt aina, tämä "ruudun tuijottaminen". Ei se ruutu ole kiinnostava, kiinnostavaa on ne jutut siinä."
No joo, aika kärkkäästi sanottu taholtani. Ihan hyvinhän siellä ruudussa voi olla vaikka se hyvä kaveri Watsapissa. Pointtini oli se, että älypuhelimien viihdetarjonta alkaa omien havaintojeni perusteella jo haitata normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä.
"Saavatko nykylapset liikaa ärsykkeitä ja virikkeitä? kirjoitit.
VastaaPoistaÄrsykkeitä: kyllä, liikaa, koko ajan enemmän.
Virikkeitä: eivä saa, saavat liian vähän, koko ajan vähemmän.
Vääränlaisten opetusohjelmien, kännyköiden käytön, nappuloiden, tabletettien... vyöry tai tuotesijoittelu (miten haluatte) kouluun ei lisää virikkeitä aikaisempien aivan normaalien aistihavaintojen tuottamaan välttämättä lainkaan, mutta moninkertaistaa sen sijaan ärsykkeiden määrä varmasti pelkillä impulsseilla joiden käsittelyyn ei vielä ole ehkä syntynyt lainkaan kykyjä ja taitoja.
Ihmisen luonnonmukaiset aistit tukitaan ja vaimennetaan, digitaaliset ärsykkeet korvaavat ne väärin tai liikaa käytettynä. Huono.
Jorma
Muuten se, että lapset innostuvat esim. ohjelmasta x, ei vielä kerro mitään muuta kuin sen että lapset innostuvat. Se ei tarkoita että ohjelma x välttämättä (todisteena siis tuo "innostuminen" ) tuottaa oppimista, kasvua ihmisenä ja muuta hyvää. Aika usein tvt-pedagogiiikan perusteluina kuulee typistykset: a) mutta kun ne innostaa lapsia ja b) se nyt vaan on tätä päivää. A on hyvä ja B:kin pitää ottaa huomioon, mutta ennen ryntäämistä kannattaa yrittää ajatella mahdollisimman tarkkaan ja huolellisesti. Se olisi hyvä.
Mielenkiintoinen tutkimus. Miten sovellettavissa Suomen täysin erilaiseen koulusysteemiin olisi erittäin mielenkiintoista tietää. Tässä väikkärinaihetta esimerkiksi tutkijanalulle?
VastaaPoistaSen verran kyseistä koulusysteemiä nopeasti tavanneena, suorittamisen kulttuuriin ja testioppimiseen uskon ihan varmasti tuon tuloksen pitävän erittäinkin suoraan paikkansa, kuten tutkijat kirjoittivat.
Toki täytyy huomioida, että tutkimuksessa tuodaan useamman kerran esiin se, että hyvin suunniteltuna ja järkevästi käytettyinä mobiililaitteet tai monitoimiset TVT-laitteet voivat tuoda selkeää lisäetua opetukseen.
Lisäksi tutkimuksen hyödyt olivat verrattain selkeämmät heikosti oppimismenestyksessään pärjänneiden oppilaiden kesken, kun taas hyviä oppimistuloksia saaneet eivät tästä kännykkäkiellosta hyötyneet. Vähemmät ärsykkeet parantavat oppimistuloksia erityisoppilailla ja heikompia oppimistuloksia saaneilla taas muistuttaa valitettavasti nollatulosta.
Uutisointi oli aika paljon raflaavampaa kuin itse tutkimus, vaikkakin matematiikka tutkimuksen takana oli aika hauskasti muotoiltu ja mukaan oli esimerkiksi huomioitu muut mahdolliset koulun aikaanpanemat säännöt tai käytänteet tutkimusjakson aikana.
Mitä sitten tulee näihin kommentteihin "liiallisista ärsykkeistä" ja "ihmisten välisen kommunikaation puutteesta" niin nehän nyt on taas ihan vaan henkilökohtaista kaunaa tai ennakkoluuloa teknologiaa kohtaan :)
Erityisesti kiinnostaa lause "Ihmisen luonnonmukaiset aistit tukitaan ja vaimennetaan, digitaaliset ärsykkeet korvaavat ne väärin tai liikaa käytettynä". Mitä hemmettiä tuo muka tarkoittaa?