Väliinpitämättömyyttä

Koulu on alkanut ajat sitten, ja vielä Hämeenkylän koulun väistöparakkeja makoilee Pähkinärinteen koulun urheilukentällä. Urheilukentän pitäisi olla kunnossa syyskuun loppuun mennessä. 

Kyllä ärsyttää. 

Eikö tällaiset hommat pitäisi tehdä kesän aikana, kun lapset ovat kesälomilla?

Ope, mulla on nälkä

moveforhunger.org

8.8. Iltalehti

Lapsiperheiden köyhyys näkyy kouluissa - "Oppilas voi ilmoittaa, että hirveä nälkä, kun kotona ei ollut syötävää"

Äärimmäisissä tapauksissa opettajat voivat joutua tekemään jopa lastensuojeluilmoituksia, mutta asiantuntijan mukaan näin käy vain harvoin.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salon mukaan koulu on paikka, jossa kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät.

Näin on siis myös eriarvoistumisen ja lapsiperheköyhyyden kohdalla. Opettajat voivatkin kohdata nälkäisiä tai nuhjuisissa vaatteissa kulkevia lapsia.

Blogini kantava teema on koulutuksellinen tasa-arvo. Me emme aina muista arvostaa kouluruuan merkitystä tasa-arvon kannalta, koska pidämme kouluruokailua itsestäänselvyytenä. 

Olen kirjoittanut hyvin paljon kouluruokailusta. Jos kiinnostaa, paina vasemmasta palkista tunnistetta kouluruokailu.

Jaakko Salo on oikeassa siinä, että koulu on paikka, jossa kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät. Erilliskoulujärjestelmä suorastaan erotteli jyvät akanoista, harvan köyhän perheen lapsella oli varaa mennä oppikouluun. Peruskoulu antoi kaikille mahdollisuuden.

Köyhiä ihmisiä on Suomessa aina ollut, enemmän tai vähemmän, mutta jo pitkään noudatettu uusliberalistinen talouspolitiikka on tehnyt selvää jälkeä. Leipäjonot ovat arkipäivää.

On surullista, että kunnat panostavat kouluruokailuun eri tavalla. Kouluruokailun kokonaiskustannuksissa on suuria eroja. Säästetään lasten ruuasta.

Katso, mitä kouluruoka kunnassasi maksaa – Isot erot: halvin 1,67 ja kallein 8,28 euroa (Yle 18.4.2017)

Erot ovat hämmästyttäviä. Tietysti isot kunnat pystyvät tekemään kouluruuan halvemmalla ja tehokkaammin kuin pienet kunnat. 

Enemmän kuin kouluruuan kokonaiskustannukset kouluruuan tasosta kertoo yksittäisen annoksen materiaalikustannukset. Esim. kotikunnassani Vantaalla ruoka-aineinekulut ovat 0,67 euroa / koululounas. Puuropäivät ja kasvissosepäivät ovat lisääntyneet, aivan joka päivä nälkäisen lapsen tai kasvavan nuoren vatsa ei täyty.

Kun elintarvikkeiden hinta nousee vuodessa vaikkapa kahdeksan prosenttia, ja kouluruokailuun käytettävät määrärahat prosentin verran, on aika helppo laskea sen takanojan kaltevuus, jolla ruokahuoltoa pyöritetään. Eurolla ei synny karjalanpaistia. (Joensuun ruokailupalvelupäällikkö Pirjo Mäkinen, Yle 29.1.2014)

Turpaan tulee

 

Kuva: Iltalehti

Nostan keskusteluun Iltalehden maanantaisen artikkelin, jossa on luokiteltu yleisimmät ammatit, joissa koetaan väkivaltaa. Tulokset perustuvat v. 2016 Kunta10-tutkimukseen.

Tulokset hätkähdyttävät. Odotetusti erityisopettajat ovat listan kärjessä, luku on karmea, 63,1 %. Oletan, että erityisopettajista erityisluokanopettajat kokevat eniten väkivaltaa.

Erityisen hämmentävää on, että noin moni yleisopettaja on kokenut väkivaltaa: luokanopettajista 35,3 % ja lehtoreistakin 21,4 %.

Mitä viime vuosina on tapahtunut? Ei ole kovin kauaa siitä, jolloin ei voitu kuvitellakaan, että oppilas kävisi opettajaansa käsiksi.

- Tässä taustalla on ryhmäkokojen suurentuminen sekä se, että yhtä aikaa on lakkautettu sairaalakouluja sekä pienryhmäopetusta on vähennetty, kertoo OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.

Länsikallion mukaan viime aikoina erityisen tuen piirissä olevia lapsia on siirretty pienryhmistä tavallisiin luokkiin.

- Lapset, jotka vaatisivat häiriöttömän opiskeluympäristön, häiriintyvät helpommin isommassa ryhmässä. Tällöin riski aggressiivisiin tilanteisiin kasvaa, hän toteaa.

OAJ on todennut selvityksissään, että käytöshäiriöisten, erityistä tukea tarvitsevien ja tavallisten oppilaiden yhdistäminen samaan luokkaan onnistuu usein aika huonosti.

- Tarvittaisiin riittävästi resursseja pieniin ryhmiin ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseen, Länsikallio muistuttaa. (Iltalehti 31.7.)

Opettajille inkluusion epäonnistuminen ei tullut yllätyksenä.

Tein viime lukukauden lyhytaikaisia sijaisuuksia eri koulumuodoissa ja luokka-asteilla. Vuosi oli minulle hyvin opettavainen.

Ensimmäisen kerran urani aikana koin väkivaltaa. Opetin erityisluokkaa. Iso kuudesluokkalainen poika löi minua urakalla keskivartaloon, kun en päästänyt häntä ulos luokasta, vaan pidin ovea kiinni. Sinänsä lyönnit eivät sattuneet, koska otin ne vastaan lihaksia jännittämällä. Mustelmia taisi tulla.

Ohjasin oppilaan käytävän sohvalle rauhoittumaan, ja vartin päästä hän tuli takaisin luokkaan.

Vantaalla uhka- ja väkivaltatilanteissa pitäisi tehdä ilmoitus. Aluksi opettajat jaksoivat kiitettävästi täyttää paperisia kaavakkeita. Näyttää siltä, että erilaisia väkivaltatilanteita tapahtuu niin paljon, että opettajat ovat väsyneet täyttämään papereita.

Wilmaan pitäisi kehittää yksinkertainen tapa uhka- ja väkivaltatilanteita varten, rasti ruutuun ja perään lyhyt yksilöity selostus.

Inkluusio ei tietenkään ole ainoa selitys opettajiin kohdistuvan väkivallan lisääntymiseen. Yhteiskunnassa on tapahtunut paljon muutakin.