Viikkoraportti 22/2023
-
Maanantaina oli vielä 1 kouluviikkoa jäljellä. Ja 1
kouluvaaripäivää. Maanantai 29.5.OpeUrailua Pekan kanssa. Saatiin analyysi
loppuun. Kotiin lounaalle....
maanantai 28. elokuuta 2017
Väliinpitämättömyyttä
Koulu on alkanut ajat sitten, ja vielä Hämeenkylän koulun väistöparakkeja makoilee Pähkinärinteen koulun urheilukentällä. Urheilukentän pitäisi olla kunnossa syyskuun loppuun mennessä.
Kyllä ärsyttää.
Eikö tällaiset hommat pitäisi tehdä kesän aikana, kun lapset ovat kesälomilla?
tiistai 8. elokuuta 2017
Ope, mulla on nälkä
8.8. Iltalehti
Äärimmäisissä tapauksissa
opettajat voivat joutua tekemään jopa lastensuojeluilmoituksia, mutta
asiantuntijan mukaan näin käy vain harvoin.
Opetusalan ammattijärjestö
OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salon mukaan koulu on paikka, jossa kaikki
yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät.
Näin on siis myös
eriarvoistumisen ja lapsiperheköyhyyden kohdalla. Opettajat voivatkin kohdata
nälkäisiä tai nuhjuisissa vaatteissa kulkevia lapsia.
Blogini kantava teema on koulutuksellinen tasa-arvo. Me emme aina muista arvostaa kouluruuan merkitystä tasa-arvon kannalta, koska pidämme kouluruokailua itsestäänselvyytenä.
Olen kirjoittanut hyvin paljon kouluruokailusta. Jos kiinnostaa, paina vasemmasta palkista tunnistetta kouluruokailu.
Jaakko Salo on oikeassa siinä, että koulu on paikka, jossa kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät. Erilliskoulujärjestelmä suorastaan erotteli jyvät akanoista, harvan köyhän perheen lapsella oli varaa mennä oppikouluun. Peruskoulu antoi kaikille mahdollisuuden.
Köyhiä ihmisiä on Suomessa aina ollut, enemmän tai vähemmän, mutta jo pitkään noudatettu uusliberalistinen talouspolitiikka on tehnyt selvää jälkeä. Leipäjonot ovat arkipäivää.
On surullista, että kunnat panostavat kouluruokailuun eri tavalla. Kouluruokailun kokonaiskustannuksissa on suuria eroja. Säästetään lasten ruuasta.
Erot ovat hämmästyttäviä. Tietysti isot kunnat pystyvät tekemään kouluruuan halvemmalla ja tehokkaammin kuin pienet kunnat.
Enemmän kuin kouluruuan kokonaiskustannukset kouluruuan tasosta kertoo yksittäisen annoksen materiaalikustannukset. Esim. kotikunnassani Vantaalla ruoka-aineinekulut ovat 0,67 euroa / koululounas. Puuropäivät ja kasvissosepäivät ovat lisääntyneet, aivan joka päivä nälkäisen lapsen tai kasvavan nuoren vatsa ei täyty.
Kun elintarvikkeiden hinta
nousee vuodessa vaikkapa kahdeksan prosenttia, ja kouluruokailuun käytettävät
määrärahat prosentin verran, on aika helppo laskea sen takanojan kaltevuus, jolla
ruokahuoltoa pyöritetään. Eurolla ei synny karjalanpaistia. (Joensuun ruokailupalvelupäällikkö Pirjo Mäkinen, Yle 29.1.2014)
Tunnisteet:
kouluruokailu,
mäkinen pirjo,
OAJ,
ravinto,
salo jaakko
keskiviikko 2. elokuuta 2017
Turpaan tulee
Kuva: Iltalehti
Nostan keskusteluun Iltalehden maanantaisen artikkelin, jossa on luokiteltu yleisimmät ammatit, joissa koetaan väkivaltaa. Tulokset perustuvat v. 2016 Kunta10-tutkimukseen.
Tulokset hätkähdyttävät. Odotetusti erityisopettajat ovat listan kärjessä, luku on karmea, 63,1 %. Oletan, että erityisopettajista erityisluokanopettajat kokevat eniten väkivaltaa.
Erityisen hämmentävää on, että noin moni yleisopettaja on kokenut väkivaltaa: luokanopettajista 35,3 % ja lehtoreistakin 21,4 %.
Mitä viime vuosina on tapahtunut? Ei ole kovin kauaa siitä, jolloin ei voitu kuvitellakaan, että oppilas kävisi opettajaansa käsiksi.
- Tässä taustalla on
ryhmäkokojen suurentuminen sekä se, että yhtä aikaa on lakkautettu
sairaalakouluja sekä pienryhmäopetusta on vähennetty, kertoo OAJ:n
työelämäasiamies Riina Länsikallio.
Länsikallion mukaan viime
aikoina erityisen tuen piirissä olevia lapsia on siirretty pienryhmistä
tavallisiin luokkiin.
- Lapset, jotka vaatisivat
häiriöttömän opiskeluympäristön, häiriintyvät helpommin isommassa ryhmässä.
Tällöin riski aggressiivisiin tilanteisiin kasvaa, hän toteaa.
OAJ on todennut
selvityksissään, että käytöshäiriöisten, erityistä tukea tarvitsevien ja
tavallisten oppilaiden yhdistäminen samaan luokkaan onnistuu usein aika
huonosti.
- Tarvittaisiin
riittävästi resursseja pieniin ryhmiin ja erityistä tukea tarvitsevien
oppilaiden auttamiseen, Länsikallio muistuttaa. (Iltalehti 31.7.)
Opettajille inkluusion epäonnistuminen ei tullut yllätyksenä.
Tein viime lukukauden lyhytaikaisia sijaisuuksia eri koulumuodoissa ja luokka-asteilla. Vuosi oli minulle hyvin opettavainen.
Ensimmäisen kerran urani aikana koin väkivaltaa. Opetin erityisluokkaa. Iso kuudesluokkalainen poika löi minua urakalla keskivartaloon, kun en päästänyt häntä ulos luokasta, vaan pidin ovea kiinni. Sinänsä lyönnit eivät sattuneet, koska otin ne vastaan lihaksia jännittämällä. Mustelmia taisi tulla.
Ohjasin oppilaan käytävän sohvalle rauhoittumaan, ja vartin päästä hän tuli takaisin luokkaan.
Vantaalla uhka- ja väkivaltatilanteissa pitäisi tehdä ilmoitus. Aluksi opettajat jaksoivat kiitettävästi täyttää paperisia kaavakkeita. Näyttää siltä, että erilaisia väkivaltatilanteita tapahtuu niin paljon, että opettajat ovat väsyneet täyttämään papereita.
Wilmaan pitäisi kehittää yksinkertainen tapa uhka- ja väkivaltatilanteita varten, rasti ruutuun ja perään lyhyt yksilöity selostus.
Inkluusio ei tietenkään ole ainoa selitys opettajiin kohdistuvan väkivallan lisääntymiseen. Yhteiskunnassa on tapahtunut paljon muutakin.
Tunnisteet:
erityisopetus,
inkluusio,
kouluväkivalta,
kunta10,
opettajat,
väkivalta,
wilma
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)