Viisaita ajatuksia ja parviälyä

Martin muokkaama kuva

Kai-Ari Lundellin 6 pointtia

1. Peruskoulun resurssit on palautettava. 

Kaikki esikouluun ja peruskoulun alaluokille suunnattu raha tulee myöhemmin moninkertaisesti takaisin. Ennaltaehkäisy on inhimillistä ja humaania toimintaa.

2. Inkluusio on julkista heitteillejättöä. 

Erityiskoulujen ja -luokkien alasajo on ollut hyvin lyhytnäköistä toimintaa. Erityistukea ei ole riittävästi tai sitä ei ole ollenkaan. Kaikista lapsista on huolehdittava. Opettajat on jätetty yksin. Säästökeinoista inkluusio on iljettävin.

3. Suomeen ei tarvita enää yhtään homekoulua. 

Koulurakennusten säännöllisistä korjauksista säästäminen on silkkaa typeryyttä. Yksikin homeelle altistunut lapsi tai opettaja on liikaa.

4. Peruskoulun luokkakoot on säädettävä lailla. 

Nykyluokat ovat hyvin heterogeenisia. Sopivat maksimiluokkakoot ovat: 1-3 luokat 18 oppilasta, 4-9 luokat 20 oppilasta. Pienessä ryhmässä voidaan paremmin keskittyä myös syrjäytymisen ehkäisyyn.

5. Opettajien pedagogiseen vapauteen ei saa kajota. 

Opettaja on koulun asiantuntija ja dynamo. Opettajuuden alentaminen on säälittävää. Opettajarekisteri on rakennettava pikimmiten.

6. Miesopettajia on saatava peruskouluun tavalla tai toisella. 

Mieskato on ollut hirvittävää. Yhdenvertaisuus kärsii, lapsilla on oltava oikeus myös miesopettajiin. Paras lääke mieskatoon on palkkauksen reipas kohentaminen.

Arvostettu koulumies Espoosta, Martti Hellström, on omassa Hellstöm: Pedagogiikka ja koulupolitiikkaa II -blogissaan aloittanut uuden sarjan Viisaita ajatuksia.

Hellström on pyytänyt arvostamiltaan koulumiehiltä ja -naisilta konkreettisia ehdotuksia siihen, miten kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

Mukana on tunnettuja koulukasvoja kuten Kirsi Lindroos, Matti Sippola tai Kari Kinnunen. Mukana on myös OAJ-aktiiveja kuten Timo Kettunen, Heli Haaro tai Marko Jokinen. 

Kolmas ryhmä koostuu perustason puurtajista, kuulun tähän ryhmään. Olen tituleerannut itseäni lähiökoulun opettajaksi.

Kuten arvata saattaa, en ole paljoa surenut, kun pointtejani latasin. Lisäsin joukkoon paria asiaa, jotka eivät välttämättä kuulu kunnallisen päätäntävallan piirin. Huomasin, että niin teki joku muukin.

Martin Viisaita ajatuksia -sarja on hieno, sillä hän sarjaa analysoidessaan käyttää parviälyä, joka terminä oli minulle uusi. Ryhmä- tai joukkoäly ovat minulle tuttuja.

Viisaita ajatuksia. Ensimmäinen yhteenveto (Hellström)

Parviälyllä / joukkoälyllä  tarkoitetaan tapaa ratkoa ongelmia keräämällä joukolta ihmisiä henkilökohtaisia mielipiteitä, ideoita tai ehdotuksia. Kun ne on koottu, joku koordinoiva taho käsittelee ja kokoaa ne yhteen. (Hellström)

Vaikka parviäly on tehokas tapa kerätä tietoa ja ajatuksia sekä antaa hyvää pohjaa päätöksenteolle, se saattaa tuottaa pullamössöä. 

Peruskoululla oli alunperin selvä idea. Valkoisella POPS:lla (Peruskoulun ensimmäinen opetussuunnitelma) oli henki. Kaikista opetussuunnitelmista ei henkeä saatu ulos, vaikka kuinka niitä olisi puhallellut.

Kun koulutusta suunnitellaan laaja-mittaisesti kuten koko maan tasolla, suunnittelun pitää pohjautua johonkin. Peruskoulun peruskivet ovat ikään kuin ideologia, jonka päälle koulua rakennetaan.

Tunnettu koulumiehemme maailmalla, professori  Pasi Sahlberg, on moneen otteeseen penännyt, kuka meillä johtaa koulutussuunnittelua, missä on suunta. Samansuuntaisia ajatuksia on esittänyt myös emeritus professori Kari Uusikylä.

Suomessa opetussuunnitelmia on rakennettu kuin torta på torta. 

Samaa satsia on vatkattu edestakaisin. Joka ops-kierroksella on heitetty omat suolat sekaan.

Pullamössöä.

Odotan innolla Sahlbergin ja Uusikylän sekä Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälän kuutta pointtia.

Suomen Luokanopettajat ry syntyi Jyväskylässä

Olin viikonloppuna Luokanopettajaliiton vuosikokouksessa Jyväskylän Sokos Hotel Alexandrassa. Kokous oli merkittävä, koska Luokanopettajaliitto sai uuden nimen Suomen Luokanopettajat ry.

Kokouksessa valittiin myös ensimmäinen Suomen Luokanopettajien hallitus sekä puheenjohtaja. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Luokanopettajaliiton vimeinen puheenjohtaja Matti Sippola Seinäjoelta.

Kokousväki oli aktiivista, avointa ja mukavaa.

Jyväskyläläinen Ruamjai-kuoro avasi vuosikokouksen laulutervehdyksellään.

Luokanopettaja-lehden pitkäaikaista päätoimittaja Martti Helströmiä muistettiin paketilla Elvis DVD-levyjä. Vuoden alusta lehden päätoimittajana aloitti seinäjokelainen Raimo Hautanen. Vasemmalta, Marko Jokinen, Matti Sippola ja Martti Hellström.

Vuoden luokanopettaja 2013 sai kiitokseksi vuoden julkisesta aherruksestaan Luokanopettajaliiton pronssisen ansiomitalin sekä taiteilija Anne Tammisen grafiikanvedoksen, mikä lämmitti mieltäni kovasti. Keskellä on Piritta Siekkinen.

Vuoden 2014 luokanopettajaksi valittiin ulvilalainen Kari Keitaanniemi Kaasmarkun kylästä, "Koulu on kylän sydän". Valitettavasti Keitaanniemi ei päässyt paikalle pokkaaman palkintoaan, olisin mielelläni jutellut hänen kanssaan.

Onnea ja tsemppiä Karille!

Kari Keitaanniemestä Vuoden luokanopettaja (Ilkka 16.3.)

Oli hyvin mielenkiintoista kuulla professori Jouni Välijärven analyysejä PISA:n TIMMS:n ja PIRLS:n tuloksista. Käyrät ovat laskevia kautta linjan, vaikka olemmekin edelleen Euroopan ykkösiä. 

Huolestunut täytyy olla, kun osa pojista on putoamassa kelkasta varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Onneksi koulujen väliset erot ovat pieniä.

Martti Hellströn teki Välijärven analyyseistä hienon tiivistelmän omassa blogissaan:

Syvää analyysiä peruskoululaisten osaamisesta (Martti Hellström 16.3.)

Kokouksen puheenjohtajana toimi Ari Häkkinen Kouvolasta, kuvassa (oikealla) hän onnittelee Suomen Luokanopettajien ensimmäistä puheenjohtajaa, Matti Sippolaa.

Kokouksessa valittiin Suomen Luokanopettajien ensimmäinen hallitus: vasemmalta, Marko Jokinen, Piritta Siekkinen, Janne Louhi, Tia Carina Ukkola, Johanna Pietilä, Eva-Stina Törnroos, Elina Karjalainen ja Riitta Lenkola. Kuvasta puuttuu Eija Västinsalo.

Erityisen mieluisaa oli nähdä pitkästä aikaa kunniavieraat, Anneli ja Martti Mäkelän. Martti on ammattiyhdistysidolini, sillä hän toimi Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtajana, kun aloitin opettajan työt v. 1980. Anneli ja Martti opettivat Vantaan Kaivokselan koulussa, Martti toimi myös rehtorina.

Martti oli jämäkkä puheenjohtaja, jonka sanaan aina luotettiin. Hän toimi myös OAJ:n hallituksen puheenjohtajana eli oli OAJ:n kakkosmies heti silloisen OAJ:n puheenjohtaja Voitto Ranteen jälkeen. Martti toimi myös Luokanopettajaliiton puheenjohtajana.

Kokouksessa laadittiin Luokanopettajan päätoimittajan Raimo Hautasen johdolla selkeäsanainen mediatiedote:

Julkista heitteillejättöä peruskoulussa

Suomen Luokanopettajat ry on järkyttynyt suomalaisen perusopetuksen nykytilasta ja kehityksestä. Kuntien yhä lisääntyvät säästötoimet uhkaavat koulujen päivittäisen työn toteuttamista. Oppimistulokset heikkenevät ja sitä kautta Suomi menettää mainettaan laadukkaana koulutusvaltiona.

Koulutuksen järjestäjät rikkovat jatkuvasti perusopetuslakia lomautusten ja säästövapaiden kautta. Turvallisuuttakaan ei voida taata, kun luokassa ei ole opettajaa.

Kuntien säästötoimet rikkovat myös YK:n Lapsenoikeuksien sopimusta, jossa todetaan: ”Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.” Lapsenoikeuksien sopimus on sisällytetty Suomen perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmiin.

Päättäjät eivät ymmärrä, että leikkaukset kohdistuvat lasten ja nuorten tulevaisuuteen ja sitä velkaa ei heille pystytä koskaan maksamaan takaisin.

Matti Sippola

puheenjohtaja

Suomen Luokanopettajat ry