Mitä köyhät ensin, sitä rikkaat perässä

scientificamerican.com

HS 20.9.

Espoo aikoo leikata koulujen opetuksesta

Espoon virkamiehet esittävät 3,8 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen perusopetukseen.

Mikäli säästöt päätetään toteuttaa, ensi lukuvuonna kouluissa on vähemmän opettajia ja iltapäiväkerhoja, luokkakoot kasvavat ja pienryhmäopetusta on tarjolla yhä harvemmin.

HS 18.9.

Opetuksessa suuret hintaerot

Halvinta on Keravalla: Yksi keravalaisoppilas maksaa vuodessa 5370 euroa, kun taas espoolaiskoululaisen hinta on lähes kaksi tuhatta euroa kalliimpi, 7250 euroa vuodessa.

Jotkut kunnat satsaavat pienempiin luokkakokoihin, mikä maksaa. Opettajan palkka on sama oli luokassa sitten 20 tai 30 oppilasta.

Vantaalainen oppilas ei enää ole Suomen halvin, oppilas maksaa hieman yli 6000 euroa vuodessa. Kerava on pieni ja kompakti kunta, koulut ovat suuria ja tehokkaita. Toisaalta Vantaalla tiedetään, mihin äärimmäinen säästökuuri johtaa, Vantaalla on otettu opiksi.

Keravalaisten puolustelu lehdessä oli säälittävää, sanottiin, että "hinta ei takaa sitä, mikä on oppilaan arki". Minä sanon siihen, että hinta varmasti vaikuttaa, on aivan eri asia opettaa 20 kuin 30 oppilaan luokkaa. Raju säästöpolitiikka vaikuttaa aina ryhmäkokoon. Isossa luokassa opettajalla on vähemmän aikaa oppilaalle kuin pienessä luokassa. Heikko oppilas kärsii, kun säästetään.

Toinen keravalaisten selitys, jota aina käytetään, "täällä on kuitenkin hyvä henki ja opettajat ammattitaitoisia", on tyypillinen. Kun selitys käännetään selkokielelle, se tarkoittaa, että opettajista revitään kaikki mahdollinen irti.

Koulutuksellisen tasaarvon kannalta on järkyttävää huomata, että niin lähellä olevien kuntien, Espoon ja Keravan, välillä on noin suuri ero. Peruskoululainen maksaa Keravalla noin 2000 euroa vähemmän kuin Espoossa!

Asia on tietenkin huomattu. Ei ole puhettakaan siitä, että Keravalla nostettaisiin oppilaan yksikköhinta siedettävälle tasolle, vaan Espoon yksikköhintaa pienennetään!

Äärimmäisen mielenkiintoista on, että entinen vantaalainen sivistystoimen kaksikko, Aulis Pitkälä ja Kaisu Toivonen, on nyt Espoon sivistystoimen kärkipari. Vantaa on koulutehokkuuden edelläkävijä, nyt Espoossakin säästetään todenteolla.

Suomessa ei ole koskaan ollut niin paljon rahaa ja varallisuutta kuin nyt, ja silti hyvää koulujärjestelmäämme rapautetaan. Mihin tällä pyritään?

Kokoomuksen puolueen poliittinen suunnittelija Jukka Manninen totesi Opettaja-lehden artikkelissa, että "tiukkaa ryhmäkokoa on syytä välttää". Ymmärrän.

Älä lyö lasta!

Yle 5.10.

Vanhemmat ja koululaiset ovat eri puolilla maata käyneet vastarintaan koulusäästöjä vastaan. Muun muassa Raaseporissa ja Lopella osoitettiin maanantaina mieltä. Myös esimerkiksi Espoossa ja Oulussa säästöt kirvoittavat arvostelua.

Pikkuhiljaa aletaan herätä. Vanhemmat tajuavat, että säästöt ovat suoraan omalta lapselta pois. Kunta on kuntalaisia varten, siksi sitä kunnallisveroa maksetaan.

On väärin, että lasten opetus säästetään henkihieveriin. On oikein, että vanhemmat vaativat kunnollista opetusta kotikunnaltaan.

Esimerkiksi Espoon kymmenen prosentin säästötavoite suoraan oppitunneista on älytön. On outoa, että Suomessa opetus ei ole enää yhdenvertaista.

Lasten perusoikeudet määritellään Suomen Hallitusmuodossa. Hallitusmuodon mukaan lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti ja yksilöinä.

Voidaanko enää puhua lasten tasa-arvoisesta kohtelusta, kun opetuksen taso on riippuvainen asuinkunnasta?

- Siellä annetaan muutamia ympäripyöreitä lukuja, ja on vähän epäselvää, että onko ne yhdeltä vai seitsemältä vuodelta. Sitten kun pyydetään täsmentämään ja näyttämään paperi, että mikä osuus tuottaa minkäkin verran säästöjä, niin niistä ei saa mitään tietoa. Eli oletan, että siellä käydään sellaista arvuuttelua, että tästä voitaisiin saada säästöjä, ja toivotaan parasta. Paniikkinappulaa on painettu selvästi, vanhempia edustava Miikka Soivio valittaa.

"Paniikkinappula" kuvaa tilannetta hyvin. Kun ei muuta keksitä tai osata, niin lasten opetusta vähennetään.

Raaseporin mielenosoituksissa lapset kantoivat kylttejä, joissa luki:

Älä lyö lasta.
Kuuntele minua.

Miksi yhteiskunta lyö laimin tulevaisuutensa? Nyt tehtävät paniikkisäästöt otetaan vielä kaksinverroin takaisin mm. kasvavina sosiaali- ja terveydenhoidon kuluina.

Olen ihmetellyt, miksi jonkun paniikkikunnan vanhemmat eivät ole kollektiivisesti haastaneet kuntaansa oikeuteen opetuksen laiminlyönneistä. Luulen, että Espoon kaupunki sohaisi juuri tähän ärsytyspisteeseen, Espoo on pullollaan vaativia koulutettuja vanhempia, juristejakin.