Luokanopettajan palkkapersliuku

20.8. Iltalehti

IL-jättiselvitys: Näissä ammateissa palkat ovat nousseet eniten 2010-luvulla

Kun Iltalehti selvitti yksityisen sektorin keskipalkkoja vuosilta 2010-2015, erityisesti kaksi asiaa sattuu silmään.

Ensinnäkin nuorimpien koululaisten opettajat ja lastentarhaopettajat vaikuttavat olevan hurjassa palkkakuopassa: keskipalkka oli viime vuonna vain 2 635 euroa - ja palkkakehitys vuosina 2010-2015 peräti 11,9 miinuksella.

Toinen silmään pistävä fakta löytyy toisesta ääripäästä. Suurimpien nousijoiden palkat ovat nousseet vertailun perusteella useita kymmeniä prosentteja.

Korkeimpana listalla ovat muun muassa hotellin- ja ravintolanjohtajat sekä erikoislääkärit.

Siitä huolimatta esiin nousee kysymys, miksi palkkaerot ovat näinkin suuret: useita kymmeniä prosentteja.

Hämmentävään tilastoharhaan on todennäköisesti selitys, muistuttaa opettajien - ja myös peruskoulun alakoulun opettajien ja lastentarhaopettajien - ammattijärjestön OAJ:n ekonomisti Mika Väisänen.

- Jos vertaa identtisessä työssä vuonna 2010 ja vuonna 2015 olleen henkilön palkan nousua, niin kyllä sellaisen henkilön palkka on noussut. Erot voivat johtua esimerkiksi vaihtuvuudesta eli on ollut esimerkiksi eläköitymisistä.

Kun töissä on vuonna 2010 ollut täydellä kokemuslisällä oleva eläköityvä opettaja, vuonna 2015 hänen tilalleen on saattanut tulla vastavalmistunut ja työnuraansa aloitteleva luokanopettaja.

- Siinä on aika iso palkkaero. Esimerkiksi tällainen rakenteellinen tekijä voi olla mahdollinen, Väisänen muistuttaa.

Palkkaleikkaukset näkyvät.

Luokanopettajien asema palkkavertailussa alkaa olla samanlainen kuin 1980-luvun alussa. 

Muistan hyvin, kun Hiekkaharjun koulun opettaja, aktiivinen ay-mies, Kalevi Lohikoski näytti meille opettajien 1970-luvun tilastoja. Nokkaan tuli joka vuosi eli palkkakehitys oli negatiivinen, kun muut ammattiryhmät saivat mojoaviakin palkankorotuksia. 

Tilanne eskaloitui vuoden 1984 opettajien lakkoon, jonka avulla kurottiin muiden ammattiryhmien palkkaetumatkaa kiinni. Saatiin se kuuluisa tonni lisää liksaa.

1990-luvun lamasta lähtien peruskoulua on kurjistettu vuosi vuodelta. Jostain syystä koulutuksen kurjistamisesta on tullut jonkinlainen yhteisesti sovittu agenda.

Suuri osa peruskoulun menoista on palkkamenoja, joten ei tarvitse olla mikään meedio tajutakseen, mistä ne säästöt on oikein otettu.

Vaikka Iltalehden palkkavertailu koskee yksityiskouluja, sama negatiivinen kehitys on nähty myös julkisella puolella. Palkka on voinut nousta symbolisella tasolla, mutta nousu on otettu pois karkealla kädellä. On leikattu tuntikehystä, vähennetty jako-, tuki- tai kerhotunteja.

OAJ:n ekonomisti Mika Väisäsen mukaan erot voivat johtua esimerkiksi vaihtuvuudesta eli on ollut esimerkiksi eläköitymisistä.

Eläköitymisen merkitys ei voi olla -11,9 prosentin luokkaa, sillä eläköitymistä on tapahtunut myös muissa ammattiryhmissä. Sitä suurta ikäluokkaa lähti eläkkeelle ammatista kuin ammatista.

Kyse ei ole pelkästään tilastoharhasta kuten Väisänen väittää.

Kyllä luokanopettajien suhteellinen palkka on oikeasti laskenut. Olemme oikeasti palkkakuopassa.

Täysinpalvelleen luokanopettajan palkkakehityksestä (Properuskoulu 28.5.2016)

Lastentarhan- ja luokanopettajat ovat opettajien paariaa. Jossain vaiheessa eskaloidutaan taas lakkoon.

Lisäys:

Niin, ja ne opettajilta pois otetut tunnit ovat aina pois myös lapsilta.

Joku roti ammattiyhdistystoiminnassa

Puhujapöntössä Kari Kinnunen kertoo ajankohtaisista ay-asioista.

Olin tänään Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen VOAY:n Flamingon yhteysopettajakoulutuksessa. Perinteisesti syksyisin VOAY on järjestänyt koulujen yhteysopettajille koulutusristeilyn Tukholmaan, keväisin viime aikoina koulutus on ollut Flamingossa. Minulle koulutus on viimeinen, koska olen jäämässä eläkkeelle 1.8. alkaen.

Olo oli haikea, sillä olen toiminut pitkään yhteysopettajana vuodesta 1980, olen toiminut yhteysopettajana yhtäjaksoisesti paria kahden vuoden jaksoa lukuunottamatta. Parina viime vuonnakaan en ole toiminut kouluni yhteysopettajana, koska olen OAJ-valtuutettu. 

Yhteysopettajat ovat OAJ:n side kouluihin ja OAJ:n todellinen runko. Heitä kannattaa ja pitää kouluttaa usein ja kunnolla. VOAY:n koulutukset ovat olleet aina laadukkaita kuten tänäänkin.

VOAY on erittäin toimiva ja aikaansaapa yhdistys. Mukana on ollut melkoisia ammattiyhdistyspersoonia kuten vaikkapa Martti Mäkelä, Kalevi Lohikoski, Heikki Rajamäki tai Marjatta Vasara. Nykyisistä vaikuttajista tunnetuin persoona on tietenkin OAJ:n vahva kakkosmies Kari Kinnunen.

VOAY:n puheenjohtaja Annika Arstila-Aaltonen avasi kokouksen. Meille näytettiin OAJ:n videopätkä ROTI-TV:stä, Lasse Luokanopettaja, joka kannustaa opettajia keskittymään työssään oleelliseen eli opettamiseen. Opettajat ovat velvollisuudentuntoista lullukkaväkeä, tekevät sellaisia tehtäviä, jotka eivät heidän ammatinkuvaansa kuulu. Silloin ihminen väsyy.

Uutta oli OAJ:n tekemä Yhteysopettajaopas-kirjanen, joka helpottaa kovasti työtä kouluilla.

OAJ:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja Kari Kinnunen, joka 10 vuoden OAJ-rupeaman jälkeen on siirtymässä takaisin työsuojavaltuutetuksi, valotti kilpailukykypakettia. Hän totesi, että joudumme tinkimään saavutetuista eduista, emme selviä kuivin jaloin. OAJ on aina valmis neuvottelemaan ja sopimaan asioista ja pyrkii mahdollisimman oikeudenmukaiseen sopimukseen.

Pelkona on, jos sopimukseen ei päästä, palkansaajat siivotaan pois neuvottelupöydistä. Erittäin ikävää on, että palkansaajien, varsinkin julkisen puolen työntekijöiden, ostovoima tulee vääjäämättä heikkenemään.

OAJ on tutkinut, että 75 % jäsenistä kannattaa työtaistelua mikäli ammattijärjestöjen sopimusoikeutta kavennetaan. Sama määrä opettajista kannatti työtaistelua, jos lomia leikataan raaasti ja liikaa.

24 tunnin työaikalisäys aiheutti paljon keskustelua. Kun asiaa meiltä tiedusteltiin, niin ehdotettiin, että aika laitetaan:

- opettajien omaehtoiseen koulutukseen
- opettajat saavat päättää, että aika käytetään joustavasti paikallisten tarpeiden mukaan
- suunnitteluaikaan
- YT-aikaan

Oppitunteina 24 tuntia merkitsisi 0,5 viikkotuntia lisää opetusta, mikä olisi suora palkan alennus. Sitä ei tietenkään hyväksytä. Veso-päiviksi aikaa ei saa laittaa.

Työsuojeluvaltuutettu Marja-Leena Jämsen-Mässeli totesi, että Vantaan koulurakennusten huoltaminen on laiminlyöty. Nyt suuri keskustelu velloo Hämeenkylän yläkoulun ympärillä, koska koulun sisäilma on todettu erittäin myrkylliseksi.

Koulusta löytyi myrkkyä –Vantaa varautuu jopa koko Hämeenkylän koulun purkamiseen (HS 12.3.2016)

Länsi-Vantaan koulutilanne on ongelmallinen, paraikaa korjataan Pähkinärinteen koulua. Jonotuslistalla on ainakin Rajatorpan koulu. Ensi lukuvuonna joudutaan suureen pulaan väistötilojen suhteen.

Järkevintä olisi purkaa sekä Hämeenkylän yläkoulu että Rajatorpan koulun päärakennus ja rakentaa tilalle uusi ajanmukainen yhtenäiskoulu. Tuomelan koulu pitää säilyttää, muuten oppilaita joudutaan kuljettamaan ristiin rastiin ympäri Länsi-Vantaata.

Kaikki muu olisi lyhytnäköistä tyhmyyttä.

Joka kouluun pitäisi perustaa erillinen monialainen sisäilmatyöryhmä, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin Hämeenkylän koulun kaltaisilta katastrofeilta. Kouluja korjataan kalliisti toistuvasti, ja sisäilmatilanne sen kuin pahenee.

Jämsen-Mässeli kertoi uudesta Hups, oho! -turvallisuusjärjestelmästä, joka löytyy eduvantaa.fi -sivustolta. Linkkikuvan kautta opettaja ilmoittaa uhka- ja väkivaltatilanteet suoraan järjestelmään. Ilmoittaminen kannattaa, sillä ko. ilmoituksen takia asiaa voidaan käsitellä asiallisesti jälkikäteenkin.

Aivan uusi asia minulle oli tuunattu työ eli korvaava työ sairauden tai tapaturman takia, jos työntekijä on kykenemätön tekemään omaa vakituista työtään. Asialla on merkitystä, kun pitkällä sairauslomalla olevan opettajan palkkataso laskee. Silloin tuunaussopimus voidaan tehdä yhteistyössä esimiesten kanssa. Vantaalla ainakin yksi opettaja ja rehtori on jo tehnyt tuunattua työtä.

Uutta on myös, että rehtorin on otettava puheeksi, jos opettaja on ollut poissa työstä sairauden takia 20 päivää tai 5 kertaa vuodessa. Tarkoitus ei ole kyylätä, vaan miettiä yhdessä, miten opettaja voi saada apua tai voidaan esim. kuntouttaa.

Pääluottamusmies Sami Markkanen painotti, että Joku roti -kampanja helpottaa opettajan työn tuomista näkyväksi. Työaikaseuranta on varmin tie asian selkeyttämiseksi, vaikka se hetkellisesti lisääkin opettajien työmäärää.

Vantaalla puhuttaa nyt ylituntikatto. Opettajan maksimituntimääräksi suunnitellaan 30 viikkotuntia. Perusteiksi on mainittu:

- opettajien työhyvinvointi ja jaksaminen

- oppilaan ohjauksen määrä ja laatu

- palkkojen oikeudenmukaisuus eli opettajien keskinäinen palkkahaitari

VOAY on kyseeenalaistanut perusteet ja tuonut haittoja esille:

- erityisluokanopettajien palkkaus

- säästö saadaan sivutoimisia opettajia palkkaamalla

- rehtoreiden toimintaa rajoitetaan

Resurssien turvaaminen huolettaa. Valtion resursseja on leikattu, mutta ainakin kuluvaksi lukuvuodeksi Vantaalla torjuttiin ryhmäkokojen paisuminen, mikä on hieno asia. Komeaa on, että Vantaa on sitoutunut olla lomauttamatta opettajiaan.

Lopuksi kuten aina kokoonnuttiin luottamusmiesryhmiin ja tuotiin esille yksittäisissä kouluissa ilmeneviä ongelmia.

Koulutuksen päätöspuheessa pääluottamusmies Markkanan painotti, että emme voi ratkaista ongelmia, jos kouluilta ei tuoda ongelmia VOAY:n tietoon. Näin on.

Kiitän Vantaan opettajien ammattiyhdistystä, kun olen saanut olla toiminnassa mukana. 

VOAY on OAJ:n vahvaa ydintä.

Vantaan opettajat ovat jo nyt valmiina lakkoon

Helsingin ja Vantaan opettajat olivat lakossa huhtikuun 1984. Kaikkiaan työtaisteluun osallistui 7200 opettajaa kymmenessä kaupungissa. (Opettaja 46/2013)

22.3. Vantaan Sanomat

30 vuotta sitten:

Vantaan opettajat ovat jo nyt valmiina lakkoon

Vantaa on eräs maan lakkopaikkakunnista, jos Opettajien ammattijärjestön lakko alkaa 9. huhtikuuta. Vantaalla lakkoon menevät kaikki peruskoulunopettajat.

OAJ vaati muun muuassa tasokorotusta peruspalkkaan, työajan lyhentämistä ja oppituntien ulkopuolisen työn korvaamista. Opettajat ovat tonnilinjalla eli vaativat tuhannen markan korotusta peruspalkkaansa.

Peruskoulunopettajan lähtöpalkka on nyt hieman yli 4000 markkaa.

Vantaalainen jäsenistö on tehnyt OAJ:n johdolle selväksi, että se pysyy vaatimusten takana.

(Vantaan Seutu = Vantaan Sanomien edeltäjä 22.3.1984)

Valmistuin opettajaksi v. 1980. Järkytyin, kun sain ensimmäisen palkkakuittini käteen. Pidin palkkakuittiani vitsinä.

Järkytyin toistamiseen, kun ensimmäisen työpaikkani Hiekkaharjun koulun ammattiyhdistysaktiivi Kalevi Lohikoski esitteli meille opettajien 1970-luvun palkkakehitystä, pelkkää laskevaa käyrää. 1970-luvulla muiden ammattijärjestöjen käyrät olivat pääosin selkeän nousujohtoisia.

Opettajat ajettiin lakkoon v. 1984. 

Vantaalaisia opettajia ei paljoa tarvinnut lakkoon maanitella, koska palkka oli niin huono. Asunnot Vantaalla jo siihen aikaan olivat niin kalliita, että aloittelevalla luokanopettajalla ei ollut mitään mahdollisuutta ottaa asuntolainaa, koska sen ajan korkotaso oli niin korkea.

OAJ laski aivan oikein, että lakkoeturintamaan piti ottaa vain muutama vahva kaupunki, Helsinki, Vantaa, Vaasa ja Imatra, joissa oli täysi lakkovalmius. Vantaalla oli vain kaksi opettajaa, jotka eivät suostuneet lakkoon. Toinen löytyi omasta koulustani, puhuimme hänelle vuorotellen kollegani kanssa kuin ruuneperit parin viikon ajan niin, että hän lakkoa edeltävänä päivänä taipui mukaan. Toiselle opettajalle ammattiyhdistyksen laulumiehet lauloivat serenadeja hänen ikkunansa alla, hän taipui lakkoon vasta aivan viime tingassa lakkoa edeltävänä yönä.

Oman kouluni opettaja, joka aluksi oli lakkoa vastaan, innostui asiasta niin paljon, että hän piti kotonaan kouluni opettajille lakkoiltamankin. Ylipäätään lakko yhdisti vantaalaisia opettajia ja lujitti kovasti paikallisen Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen (VOAY) yhteenkuuluvaisuutta ja voimaa entisestään. 

Pitää ottaa myös huomioon, että Opettajien ammattijärjestö (OAJ) oli melko nuori organsaatio tuolloin. OAJ perustettiin vasta v. 1973. Muutamaa vuotta aikaisemmin Kansakoulunopettajien liitto ja Oppikoulunopettajien järjestö liittyivät yhteen, mikä oli pakko tehdä, kun siirryttiin peruskouluun.

Lakkomalli oli ennenkuulumaton, vain kaksi kaupunkia ensin lakkoon ja muut lähtisivät perässä asteittain, jos lakko ei purisi. Muut opettajat tukivat lakkoilevia opettajia lakkoavustuksella.

Asteittainen lakko jurppi Kuntatyönantajien (KT) edeltäjää Kunnallista sopimusvaltuuskuntaa (KSV) niin, että KSV melko pian julisti työsulun. KSV ajatteli, että työsulun avulla opettajat lyötäisiin melko pian polvilleen. OAJ esti työsulun.

KSV laski väärin, koska työsulku-uhan takia opettajat saivat yleisen tuen puolelleen aivan suveriinisti. Opettajat osasivat hyödyntää mediaa paljon paremmin kuin KSV. 

Tohina kesti kolmisen viikkoa. OAJ teki kohtuullisen sopimuksen, esim. luokanopettajan peruspalkkaa nostettiin hieman yli tonnilla. 

Vantaalla lakosta irtautuminen oli vaikeaa, haluttiin vieläkin enemmän. Lakon jälkeen OAJ:n silloinen puheenjohtaja "Vode" Voitto Ranne saapui voiton huumassa Tikkurilan Peltolan koulun täyteen ahdettuun auditorioon. Hän astui sisään molemmat kädet ylhäällä sormilla voitonmerkkejä näyttäen, mutta hämmentyi, kun sai vastaansa valtavan buuausmyrskyn.

VOAY:n lakkokenraali Heikki Rajamäki joutui astumaan esiin ja sanoi jyristen meille, että lakkoon on vaikea mennä, mutta siitä on vaikea irtautua. Rajamäki totesi, että parempaa sopimusta ei voitu saada aikaan, ja että tähän on nyt tyydyttävä.

Muistan onnistuneen lakon jälkeen, kuinka KSV:n johtaja Paavo J. Paavola televisiossa ääni väristen sanoi jotenkin näin, tämä otetaan vielä takaisin korkojen kera.

Kyllä otettiin.

Vuoden 1984 opettajien lakko yhdisti opettajat ja OAJ:sta tuli vakavasti otettava ammattijärjestö.

Säästökuumetta Lahdessa

Lahti-Saloranta M/26 talvisodassa

11.3. Yle

 

"Koulujen leikkaukset vain harjoittelua seuraaville säästötalkoille"

 

Lahden kaupungin toimialat etsivät kuumeisesti valtuuston edellyttämiä säästöjä. Lautakunnissa leikkauksista on tarkoitus keskustella alustavasti jo tällä viikolla. Säästökohteet tulevat konkretisoitumaan seuraavan kuukauden aikana.

 

Sivistystoimialajohtaja Maritta Vuorinen uskoo, että jokainen sivistystoimen palveluyksikkö joutuu säästämään, kun valtuusto kohdensi eilen sivistystoimialalle yli miljoonan euron leikkaukset.

 

- Budjetin mittakaavat ovat niin suuret, ettei mikään yksikkö pysty leikkauksilta välttymään. Tavoite on, että mahdollisimman vähän jouduttaisiin leikkaamaan lasten ja nuorten opetuksen puolelta. Viimeisten vuosien aikana on tehty paljon rakenteellisia muutoksia ja puututtu jopa opetuksen määriin, Vuorinen sanoo.

 

Lahden opettajien ammattiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mario Eklund kertoo, että tavoite tuntuu isolta, sillä säästöt on tarkoitus kasata pienistä puroista.

 

- Tuntuu, ettei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Suomen valtti on ollut se, että osaaminen on ollut tasaista. Heikommat jää aina vähemmälle. Tärkeintä olisi, että lapset saisivat koulutuksen, jolla velkoja sitten maksettaisiin. Tämän yhteiskunnan selkäranka on koulutuksessa, Eklund jatkaa.

 

- Opettajat ovat realistisia. He ymmärtävät, että jotakin on tehtävä. Tuskin lähdemme barrikadeille, vaan etsimme kestävää ratkaisua pienillä vahingoilla. Laatutasoa joudutaan pudottamaan, sanoo Lahden opettajien pääluottamusmies Hannu Lehto.

 

 

Mitäs sitte tehrään, ku se yhrestoista puro on veetty kuiviin?

 

Monessa kunnassa toimitaan jo lakisääteisyyden alarajoilla.

 

Kun opettajien palkkaleikkaukset on tehty, aletaan ketkuilla oppilashuollossa ja erityisopetuksessa. Ei palkata riittävästi oppilashuollon henkilökuntaa ja erityisoppilaita heitellään normiluokkiin ilman kunnon tukea. On kuntia, jotka rikkovat jopa lakia, laistetaan esim. oppilaiden säännölliset koululääkärin tarkastukset.

 

Kovin suurta mielikuvitusta ei vaadita, mitä tehdään, kun se yhdestoista puro on kuivunut.

 

1. Luovutaan valtion ryhmäkokoavustuksesta ja aletaan paisuttaa luokkakokoja niin, että luokkahuoneiden ovet paukkuu.

 

2. Tämän jälkeen voidaan ilman huolen häivää lomautella opettajia, kun ei enää ole pelkoa, että valtion avustukset peritään takaisin.

 

 

"Tavoite on, että mahdollisimman vähän jouduttaisiin leikkaamaan lasten ja nuorten opetuksen puolelta." (Yle 11.3.)

 

 

Enkeliporsas:

 

Sivistystoimialajohtaja Maritta Vuorisen toteamus on tyypillistä opetusalan säästöjargonia, jota kuntien ylimmät virkamiehet ja jotkut luottamusmiehetkin käyttävät.

 

Mielenkiintoista on, että kukaan ei enää puhu priorisoinnista yhtään mitään. Juustohöylä siivuttaa kuntalaisten kannalta oleellisia palveluja kuten peruskoulua tai terveydenhoitoa.

 

Priorisointi voisi merkitä sitä, että joidenkin toimialojen johtajien pallit alkavat heilua.

 

 

Tuhlaajapojan paluu (Iltalehti 14.3. Pauli Vahtera)

 

 

Enkeliporsas:

 

Kallis on silta, se siitä priorisoinnista. Mieluummin lopetetaan pari toimivaa koulua.

 

 

"Opettajat ovat realistisia. He ymmärtävät, että jotakin on tehtävä. Tuskin lähdemme barrikadeille, vaan etsimme kestävää ratkaisua pienillä vahingoilla." (Yle 11.3.

 

 

Enkeliporsas:

 

Jossain vaiheessa, kun on urakalla nostettu luokkakokoja ja opettajia lomautettu, on alettava miettiä myös epärealistista vaihtoehtoa, lakkoa. Päättäjät on pantava miettimään, mikä on tärkeää, mikä ei.

 

Paras paikka opettajien lakkoon on ylioppilaskirjoitusten aika, säpit kiinni lastentarhoista yliopistoihin.

 

Opettajat ovat olleet lakossa vain kerran, v. 1984.

Maikkojen mielenosoitus

 

Opettajat saivat lakon avulla hieman hilattua asemiaan hirvittävän 1970-luvun jälkeen. Muistan, kuinka järkyttynyt olin, kun kollegani Kalevi Lohikoski Hiekkaharjun koulusta näytti meille opettajien 1970-luvun palkkakäyriä. Alaspäin sojottivat kuin lehmänhännät, kun muilla palkansaajajärjestöillä meni hyvin.

 

Muistan myös onnistuneen lakon jälkeen, kuinka Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan johtaja Paavo J. Paavola televisiossa ääni väristen sanoi jotenkin näin, tämä otetaan vielä takaisin korkojen kera.

 

Kyllä otettiin.