torstai 26. marraskuuta 2015

OAJ:n valtuuston syyskokous, ensimmäinen päivä

Päivän kohokohta oli, kun pj Oli Luukkainen nimitti OAJ:n ensimäiset kunniajäsenet: Voitto Ranne, Erkki Kangasniei ja Antti Henttonen. Vode Ranne piti hauskan lyhyen esitelmän OAJ:n perustamisesta ja sen alkuvaiheista. "Lakkoon on helppo mennä, mutta siitä on vaikea irroittautua." (vrt. vuoden 1984 lakko, on muistissa minullakin)

OAJ - aina voi oppia enemmän - pj Olli Luukkainen avaa valtuustopäivät.

OAJ:n valtuuston syyskokous pidetään tällä kertaa rouhealla kotikentälläni Vantaan Aviapoliksesssa kongressihotellissa.

Teen valtuustopäivistä yksinkertaisia OneNote-muistiinpanoja, joista selviää suurinpiirtein, mistä asioista valtuustopäivillä keskustellaan. Ammattiyhdistystoiminta on sittenkin demokratiaa, vaikka on kovinkin muodikasta toisin väittää.

Luukkainen työmarkkinatilanteesta
- Työmarkkinaosapuolten mandaattia tullaan kaventamaan selvästi, vrt. pakkolait
- Pakkolait nyt lausunnoilla, huhtikuussa deadline, siihen asti neuvotellaan
- Hallitus ei tule hyväksymään, ellei työaikaa jollain tavalla pidennetä
- Nolla palkankorotusta haetaan, SAK hakenut itse ko. ratkaisua
2018 Ruotsin mallin mukaan, vientiteollisuus määrittelisi tason, mitä OAJ ei halua hyväksyä
- Julkisen sektorin palkansaajajärjestöt hyvin yhtenäisiä
- Lomien lyhentäminen, työnantaja esittää vähennystä vähemmän kuin kaksi päivää
- Pekkaspäivät eivät ole keskustelussa ollenkaan
- Nykyään yksityisellä loma plus 12 pekkaspäivää
- Arkipyhät, kuten loppiainen, lomien pituus, työaika ylipäätään
- Työnantajamaksujen alentaminen yksityisellä sektorilla, EK, mikä parantaa yksityisen sektorin kilpailukykyä sote-palvelujen suhteen
- Kuntasektori ajaa samoja maksuja sekä yksityiselle että julkiselle
- Postilakon merkitys suuri yhteiskuntasopimuksen ratkaisun suhteen, hoidettava alta pois, mutta SAK ei ole valmis minkäänlaisiin heikennyksiin työehtojen heikennysten suhteen
Neuvottelut jatkuu, uuden keskusjärjestön rakentaminen vaikuttaa myös neuvotteluihin, virtaa STTK:sta Akavaan


Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laaksonen

Grahn-Laasonen
- Ensimmäinen huomio, kansainvälinen yhteistyö, tuli juuri Brysselistä, suomalainen 
koulutus kiinnostaa jatkuvasti, peruskoulun menestystarina
- Mikä on suomalaisen koulutuksen salaisuus, salaisuus on opettajissa, pitkä historiallinen - jatkumo, opettajan ammatti arvostettu ja haluttu, suuri karsinta, toinen syy, opettajilla kehittäjän rooli, opettaja vapaa omassa luokkahuoneessaan
- Velkaantumiskehitys ja kilpailukyky hallituksen suuret haasteet, nyt on isojen ratkaisujen aika, muuten Suomi näivettyy
- Isojen korjausliikkeiden aika, rakenteelliset uudistukset, sote, työmarkkinaratkaisut
- Menot eivät voi olla tuloja suurempia
- Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset kipeitä
- Huolestuttavat koulutustrendit 1. laskevat oppimistulokset 2. sosiaalinen nousu koulutuksen avulla pysähtynyt 3. koulutustason nousu pysähtynyt
- Aikuisten osaamisen puutteet, osa jäämässä jälkeen, tietoyhteiskunta, työelämän vaatimukset
- Koulut tukisivat luontaista uteliaisuutta ympäröivään maailmaan
- Innostuksen luominen
- Elinikäinen oppiminen
- Mahdollisuuksien tasa-arvo hyvä tavoite
- Kärkihankkeilla tavoitellaan pysyviä muutoksia kolmessa vuodessa , peruskoulussa: uusi pedagogiikka, uudet oppimisympäristöt, digitalisoituminen, mikä merkitsee kokokoulukulttuurin muutosta
- Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma, uudistettaisiin sekä peruskoulutus että täydennyskoulutus, 50 miljoonaa lisää opettajienkoulutukseen, omaa osaamistarpeeseen nähden oikeanlaista koulutusta yksilötasolla
- Digitaalista oppimista mietitään pedagogista näkökulmasta
- Työryhmää kootaan paraikaa, tiivis ammattilaisista koostuva ryhmä, OAJ:sta Luukkainen
- Ministerin mielestä peruskoulun uudistaminen hyvin innostavaa, nyt on momentum
- Kokeilukulttuuri kehittämisen avuksi koulutuspolitiikkaan, aktivoitaisiin ammattilaiset itse tekemään uudistuksia
- Varhaiskasvatus vaikein asia suurten leikkausten takia, OPH tekee ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksen perusteet, 7 miljoonaa käytössä varhaiskasvatuksen kehittämiseen, korkeakoulupaikkoja lisätty lastentarhanopettajiksi opiskeluun
- Yleinen kotiuttaminen, monikulttuurisuus, radikalisoituminen, kouluissa pitäisi olla keinoja vastata ääri-ilmiöihin
- Millaisia kieli- ja kulttuuritaitoja kehitetään, kulttuurien moninaisuus rikkaus
- Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajalapsien oppimisen kuilua kavennettava
- OAJ, vastaanottajakeskuksiin saatava opettajaresursseja
- Ministeri ei kannata lastentarhanopettajien kelpoisuuksien lieventämistä

Luukkainen ministerille
- Opettajat huolissaan koulutusjärjestelmän tilasta
- Luukkainen toivoi voimia hallitukselle koulutuksen puolustamiseen  

YSI-ryhmän kokous - peruskoulu ja lukio

YSI-ryhmä
- Ryhmäkeskustelussa puhuttiin vuosityöajasta
- Kuinka käy opetusvelvollisuuksien (ya), jos vuosiaikaan mennään?
- Kannattaa kokeilla, Vaasassa kokeillaan, 4 % kokeilukorotus palkkaan
- Kari Kinnunen ei jatka enää YSI:n puheenjohtajana, vaan keväällä valitaan uusi puheenjohtaja
- YSI esittää, että OAJ-YSI:n pj toimisi OAJ:n 1. varapuheenjohtajana
- Puheenjohtajaehdokkaiksi ilmoittautuneita ovat Arja Laulajainen, Timo Kettunen, Matti Helimo ja Petri Kääriäinen, ehdokkaita voi tulla vielä muitakin, vaalit ovat huomenna

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Kiusaaja toiseen kouluun?

4.11. Yle


Tutkijatohtori Niina Mäntylä Vaasan yliopiston julkisoikeuden yksiköstä sanoo, että Suomessa ei ole vielä kovin paljon keskusteltu siitä vaihtoehdosta, että vaikeissa koulukiusaamistapauksissa kiusaaja vaihtaisi koulua.

– Perusopetuslaki antaisi tähän mahdollisuuden. Opetukseen liittyvästä perustellusta syystä oppilaan opetuspaikkaa voidaan vaihtaa, toteaa Mäntylä.

Nykyisin on tyypillistä, että vaikeissa tapauksissa kiusattu joutuu lähtemään. Ratkaisua tilanteeseen haetaan joko niin, että kiusaamisen uhriksi joutunut siirtyy kotiopetukseen tai vaihtaa koulua. Mäntylän mukaan tämän ei kuitenkaan saisi olla mikään normaali käytäntö.

Suomessa perusopetuslaki antaa mahdollisuuden oppilaan määräaikaiseen erottamiseen. Mäntylän mukaan tilapäinen siirto toiseen kouluun voisi olla kiusaamistapauksissa toimivampi malli, koska kynnys erottamiseen on korkea.





Urani aikana muistan yhden oppilaan, joka todistettavasti vaihtoi koulua kiusaamisen takia. Aikaa tapahtuneesta on paljon, eikä poika ollut luokallani, mutta asia jäi vaivaamaan minua.  Mietin silloin, miksi kiusatun piti lähteä toiseen kouluun kiusaajan sijasta.

Alakoulussa suurin osa kiusaamistapauksista loppuu, kun oma opettaja puuttuu asiaan pontevasti. Kuullaan asianomaisia ja otetaan yhteys koteihin. Jos kiusaaminen jatkuu, kutsutaan oppilaat vanhempineen vuorotellen kouluun, keskusteluun otetaan mukaan rehtori ja kuraattori.

Parasta kiusaamisen torjuntaa on ennaltaehkäisevä toiminta. Ryhmätyöt, opintoretket ja leirikoulut sekä kaikki yhdessä toimiminen auttavat oppilaita tuntemaan toinen toisensa.

Koulussamme kaikki opettajat ovat kouluttautuneet Leijonatuntien taitajiksi Lions Quest -elämisentaitoja ohjelman avulla. Pähkinärinteen Leijonat ovat kustantaneet opettajat ko. koulutukseen. 


Koulutuksessa osallistuja valmennetaan ja rohkaistaan käyttämään toiminnallisia ja kokemuksellisia työtapoja, joilla vahvistetaan lasten ja nuorten itseluottamusta, tunne-, vuorovaikutus- ja päätöksentekotaitoja, hyvinvointiosaamista ja samalla edistetään oppimista. (Suomen Lions-liitto ry)

Leijonatunteja on helppo pitää, koska Leijonaoppaat ovat selkeitä ja mukava käyttää. 

Mutta pahimmillaan kiusaaminen voi olla niin kieroutunutta, että sitä ei saada loppumaan, vaikka kuinka käytettäisiin KivaKoulua tai Leijonatunteja. Silloin pitää käyttää järeämpiä keinoja. 

Kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun voi olla hyvä ratkaisu. Jos sekään ei auta, kiusatun vanhempien on tehtävä rikosilmoitus.

Miksi syyttömän pitäisi kärsiä vuodesta toiseen?

tiistai 3. marraskuuta 2015

Vantaa luopuu oppikirjoista

3.11. Vantaan Sanomat


Vantaa aikoo kaksinkertaistaa oppilaidensa käytössä olevien tablettien määrän portaittain vuoteen 2018 mennessä.

Tällä hetkellä tabletti on käytössä noin puolella oppilaista.

– Muutosta selvitetään parhaillaan. Toteutuessaan kokonaisuus tulee käyttöön sitä mukaa kun tekniset ja opetukselliset olosuhteet sallivat, kaupungin tietohallintojohtaja Antti Ylä-Jarkko vahvistaa.

Vantaa hankki syksyllä 2014 yhteensä 16 000 tablettia, joiden avulla opetuksen digitalisointia kiihdytettiin.

– Vuonna 2018 laitteita on 30 500. Tänä aikana uusimme 10 000–15 000 laitetta, Ylä-Jarkko arvioi.

Kaupunki ei osoita rahaa uusien laitteiden hankintaan. Uudistuksen kustannukset katetaan vaihtamalla nykyinen käyttöjärjestelmä edullisempaan vaihtoehtoon.

Ylä-Jarkko arvioi, että ratkaisu poikii kaupungille kokonaisuudessa 1,2 miljoonan euron säästöt.




Olen kirjoittanut tietotekniikasta ennenkin, purnannut ja purnannut, haaveillut, että joka oppilaalle pitäisi saada oma miniläppäri.

Vantaalla saavutetaan pian haavetila, joka oppilaalle hankitaan oma tabletti. Ikävä kyllä tabletti on aina tabletti, siinä ei ole kunnon näppäimistöä ja monia työohjelmia on hankala käyttää.

Tablettien mukana pitäisi ehdottomasti olla myös näppäimistö.

On erittäin hienoa, että luovutaan ylikansallisesta maksullisesta käyttöjärjestelmästä, joka syö paljon rahaa. Mielestäni tietokoneissa olisi kuntien pitänyt siirtyä ajat sitten avoimeen Linux-järjestelmään, esim. Ubuntu. Vantaan tableteissa käytetyn Android-järjestelmän perustana on juuri Linux.

Mutta:

Kouluilla on tarkoitus siirtyä kokonaisuudessaan digiaikaan. Samalla oppikirjoista luovutaan asteittain. (VS 3.11.)

Digiaika? 

Vantaalla tehdään nyt melkoista yhteiskunnallista kokeilua, jonka lopputuloksesta ei ole minkäänlaista varmuutta. Kokeiluun uhrataan monta ikäluokkaa lapsia. 

Samaan aikaan otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma ja lapset tungetaan uuteen oppimisympäristöön.

Jostain syystä Vantaalla halutaan olla edelläkävijä lasten oppimisen typistämisessä. Ilmeisesti yksi tabletti per oppilas tulee halvemmaksi kuin repullinen oppikirjoja.

Tabletti on hyvä lisä opetukseen, mutta se ei korvaa kunnon oppikirjaa. Netistä löytyy kyllä tietoa mielin määrin, mutta lapset tarvitsevat selkeästi etenevää, jäsenneltyä tietoa, sellaista tietoa, jota ei tarvitse tonkia roskan seasta.

Tablettiopiskelu voi helposti livetä kivaksi puuhasteluksi ja pitkäjännitteinen opiskelu häviää. On päivänselvää, että oppilaat eivät jaksa tuntitolkulla koulun nurkissa tablettiaan järkevästi räplätä. Kun ei enää keskitytä asiaan, tehdään tabletilla jotain aivan muuta kuin pitäisi. Netti tarjoaa tähän ennennäkemättömät mahdollisuudet.

Oppimisessa monipuolisuus on valttia, tarvitaan edelleen oppikirjoja. Lisäksi tarvitaan myös tabletteja, mieluummin miniläppäreitä, joilla voi esim. kirjoittaa kunnolla.

Miten Vantaalla käy aapisen?


Tablettikin on hyvä renki, mutta huono isäntä.