Suomalaiset lastenpsykiatrian asiantuntijat, Pontius Pilatus - pesen käteni?

Luin aamun hesarista erittäin hämmentäviä asiantuntijalausuntoja. Alkaa tosissaan tuntua, että asiat eivät ole enää kenenkään hanskassa. Vaikuttaa siltä, että koulut tullaan jättämään ongelmineen yksin. Silloin, kun ministerit alkavat huutaa toiveiden tynnyreitten perään, ollaan todellisessa pulassa.

HS Digilehti 15.10.

Ministeri toivoo apua väkivaltaisten koululaisten hoitoon

HS: Kou­lut tar­vit­se­vat no­peam­min apua vä­ki­val­tai­ses­ti käyt­täy­ty­vien op­pi­lai­den hoi­toon, sa­noo ope­tus­mi­nis­te­ri Juk­ka Gus­tafs­son (sd).

Avul­la hän tar­koit­taa so­siaa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen asian­tun­ti­joi­den pal­ve­lui­ta.

Enkeliporsas: Tämän nyt tietää jokainen. Kuinka Gustafsson aikoo nopeuttaa avun saantia? Mistä rahat?

HS: Eräs opet­ta­ja ha­luaa, et­tä kou­lu­kun­toi­suu­del­le ase­tet­tai­siin ra­ja, jot­ta kou­luun ei pää­si­si mis­sä kun­nos­sa ta­han­sa. Täs­tä Gus­tafs­son ei in­nos­tu.

"Se tar­koit­tai­si hel­pos­ti, et­tä kaik­kein hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat jäi­si­vät ko­ko­naan kou­lun ul­ko­puo­lel­le."

Enkeliporsas: Kuinka niin? Eivätkö sairaalakoulut ole kouluja?

HS: Ope­tus­mi­nis­te­ri ei ha­lua tar­ken­taa, mi­tä lain­muu­tos konk­reet­ti­ses­ti tar­koit­tai­si.

Enkeliporsas: Koulut ja opettajat sekä oppilaat ja vanhemmat kaipaavat kouriintuntuvaa konkretiaa eikä turhanpäiväistä löpinää. Yllä oleva ministerin lause kuulostaa järjettömältä: Ministeri ei halua tarkentaa, mitä lainmuutos konkreettisesti tarkoittaisi. Miksi ministeri ei halua? Mitä hyötyä on tehdä hypoteettisia lainmuutoksia?

HS: "Ei pi­dä luo­vut­taa. Läh­tö­koh­tai­ses­ti pi­tää pyr­kiä pi­tä­mään lap­set kou­lu­työs­sä mu­ka­na."

Enkeliporsas: Tottakai pitäisi. Mutta, mitä pitää tehdä, kun lapsi ei ole koulukuntoinen? 

HS: Samaa miel­tä ovat las­ten­psy­kiat­rian asian­tun­ti­jat. Hei­dän mu­kaan­sa lap­sia pi­tää tu­kea pää­asias­sa kou­lus­sa ei­kä lä­het­tää hei­tä hoi­toon.

Enkeliporsas: Mitä vaivaa suomalaista lastenpsykiatriaa? Eikö sairaita lapsia pidäkään lähettää hoitoon? Onko suomalainen lastenpsykiatria nostanut kätensä ylös?

HS: "Pois­lä­het­tä­mi­sen kult­tuu­ri on mah­do­ton yh­tä­lö las­ten mie­len­ter­vey­den kan­nal­ta. Ei ole sel­lais­ta psy­kiat­ris­ta pal­ve­lu­jär­jes­tel­mää, jo­ka ot­taa vas­taan kaik­ki, jot­ka ovat han­ka­lia jos­sa­kin ym­pä­ris­tös­sä", sa­noo las­tenp­sy­kiat­ri, Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen eri­tyis­asian­tun­ti­ja Juk­ka Mä­ke­lä.

Enkeliporsas: Erityisasiantuntija Jukka Mäkelä, ei ole kyse hankalista lapsista, vaan sairaista lapsista. Mistä poislähettämisen kulttuurista on kyse? 

Enkeliporsas: Jos kukaan ei ota vastuuta sairaan lapsen hoidosta, voidaan täydellä syyllä puhua julkisesta heitteillejätöstä.

HS: Mä­ke­län mie­les­tä kal­lii­den tut­ki­mus­jak­so­jen si­jaan voi­si ol­la jär­ke­väm­pää pal­ka­ta lap­sel­le oma avus­ta­ja.

Enkeliporsas: Tämä Mäkelän lause on pohjanoteeraus. Kun lapsi on mieleltään sairas, hankitaan luokkaan koulunkäyntiavustaja? Opettaja tai koulunkäyntiavustaja ei ole lääkäri tai mielenterveyshoitaja, ei sinnepäinkään. Opettajat on koulutettu opettamaan ja koulunkäyntiavustajat tukemaan lasten koulunkäyntiä.

HS: Myös do­sent­ti Mat­ti Rim­pe­län mu­kaan käy­tös­häi­riöi­sen lap­sen siir­tä­mi­nen kou­lus­ta psy­kiat­ri­sel­le osas­tol­le on ää­rim­mäi­sen har­voin myön­tei­nen asia.

Asiantuntijat ei­vät suos­tu ve­tä­mään ra­jaa sil­le, mil­loin lap­si on kou­lu­kun­toi­nen.

Enkeliporsas: Jos asiantuntijatkaan eivät suostu vetämään koulukuntoisuuden rajaa, niin kuka sen tekee? Miksi he eivät suostu? Mitä järkeä on kouluttaa asiantuntijoita, joilla ei ole käyttöä.

HS: Eri­tyis­pe­da­go­gii­kan pro­fes­so­ri Mar­jat­ta Ta­ka­la pu­hui­si mie­luum­min kou­lun kun­nos­ta: on­ko siel­lä ko­keil­tu eri­lai­sia ope­tus­jär­jes­te­ly­jä? On­ko siel­lä mah­dol­li­suus pien­luok­kiin, eri­tyis­opet­ta­jaan ja kou­lua­vus­ta­jaan?

Enkeliporsas: Mitä sitten tehdään, kun kaikki eväät on syöty, on ollut mahdollisuus pienluokkaan, erityisopettajaan ja koulunkäyntiavustajaan? Ja sitä paitsi Takala tietää aivan hyvin, että läheskään kaikkialla ei ole tarjolla pienluokkaa, erityisopettajaa ja koulunkäyntiavustajaa.

HS: "Kou­lu on lap­sen työ­paik­ka. Töi­hin ei voi men­nä rie­hu­maan. Jos siel­lä ei pe­da­go­gi­sis­ta tu­ki­toi­mis­ta huo­li­mat­ta pys­ty ole­maan, on yh­teis­kun­nan jär­jes­tet­tä­vä muu rat­kai­su."

Enkeliporsas: Lopulta ainoa järjellinen lause tuli professori Takalalta, jos mikään koulun tukitoimi ei ole auttanut, on yhteiskunnan järjestättävä muu ratkaisu.

Mikä se muu ratkaisu voisi olla? En keksi hyvällä tahdollakaan muuta kuin, että sairaalakouluja on perustettava lisää.

Painotan ennaltaehkäisyn merkitystä.

Kaikki ylimääräinen mikä yhteiskunnalta liikenee, on kohdistettava merkittävimpään nivelkohtaan, esikouluun ja peruskoulun kolmeen ensimmäiseen luokkaan. Kun lapsi on pieni, voidaan vielä jotain tehdä.

Yhteiskuntapolitiikkamme ontuu pahasti. Jotkut perheet voivat pahoin ja kukaan ei auta. Päinvastoin, neuvolaverkostoa on supistettu.

Pikkuhiljaa alkaa kyllästyttää yleinen hissuttelu ja voivottelu. On toiminnan aika.

pro peruskoulu: Varhainen puuttuminen tuo säästöä

pro peruskoulu: Koulutus on ennaltaehkäisevää toimintaa

Lisäys:

Koska käsitteet ovat hämärtyneet joiltakin asiantuntijoilta, on selvennettävä:

Kouluissa opetetaan lapsia. Opettajat opettavat.

Sairaaloissa parannetaan ihmisiä. Lääkärit parantavat.