Näytetään tekstit, joissa on tunniste kangasniemi erkki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kangasniemi erkki. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. toukokuuta 2016

Viimeinen Kevätvaltuustoni - kiitos!

Vähän yli viikko sitten oli OAJ:n Kevätvaltuuston kokous Pasilan Akava-talossa. Talon peruskorjaus on nyt valmis, ja valtuusto kokoontui ensimmäistä kertaa uudella ja toimivalla katetulla valopihalla.

Ensimmäisen päivän odotetuin vieras oli pääministeri Juha Sipilä, jonka puhe ei tuonut esille mitään yllättävää.

Kevätvaltuuston tulikuumin aihe oli valtuuston koko, nyt valtuustossa on 150 valtuutettua. On ehdotettu valtuuston koon pienentämistä toiminnan tehostamiseksi. Tulevaisuudessa valtuuston koko voi olla vaikkapa 80 tai 100 valtuutettua. Asia päätetään ensi syksyllä.

Tietenkin kohtuullisen kokoinen valtuusto on tehokkaampi kuin nykyinen, mutta silloin alueellinen kattavuus supistuu, mikä demokratian kannalta ei välttämättä ole hyvä. Olen ajatellut niin, että 100 voisi olla hyvä koko.

En ole asiaa syksyllä päättämässä, sillä siirryn eläkkeelle 1.8. alkaen. 

Olin valtuutettuna kaksi vuotta. Pähkinärinteen koulun opettaja Tiina Pesonen on varalla ja jatkaa tästä eteen päin, onnea Tiina! 

Valtuustossa olin rivimies. Kaikki valtuutetut eivät mahdu työryhmiin tai valiokuntiin. En niihin pyrkinytkään, koska tiesin etukäteen, että valtuustokauteni jää kaksivuotiseksi.

En ole koskaan ollut mikään neuvotteleva virkamies (jotka tietenkin ovat tarpeellisia), vaan pikemminkin rautaa rajalle -tyyppi. 

Lakkosormeni on joskus ollut liiankin herkillä, mutta pitää muistaa, mistä lähtökohdista aloitin opettajanurani. Vuonna 1980 opettajien palkat olivat aivan pohjissa, sillä koko 1970-luvun ajan teimme negatiivisia sopimuksia, kun muut ammattiryhmät sen sijaan porskuttivat. Kuvio huipentuikin v. 1984 opettajalakkoon.


Kaksi ilmettä - viimeinen Kevätvaltuustoilmeeni, toisaalta naaman takana on osa OAJ:n uutta pirteää ilmettä. OAJ on saanut sanomansa hyvin esille sekä mediassa että somessa. Harva järjestöjohtaja on saanut niin paljon palstatilaa mediassa kuin Olli Luukkainen on saanut.


Ennen iltatilaisuutta minulla oli ilo ja kunnia tavata kaksi OAJ:n puheenjohtajaa, nykyinen pj Olli Luukkainen ja edellinen pj Erkki Kangasniemi. Ainoa oman aikani puheenjohtaja, joka puuttuu kuvasta, on tietenkin Voitto Ranne. Tosin kyllä Vodekin kuvasta löytyy, ks. taulu Ollin olkapään ja oikean käteni yläpuolella.

Erkki Kangasniemi osallistui kokoukseen Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n puheenjohtajan ominaisuudessa. Syksyllä minäkin kuulun Seniorijärjestöön. Eläkkeelle menevät OAJ:n jäsenet liitetään automaattisesti Senioreihin. Ensimmäinen vuosi on ilmainen, joten jäsenmaksua ei tarvitse maksaa.

Kannattaa lukea täältä, mitä etuja Seniorijärjestön jäsenyydestä saa: http://www.osj.fi.


Kevätvaltuuston herkin ja mieleenpainuvin hetki oli, kun Vantaan vahva OAJ-vaikuttaja erityisopettaja Kari Kinnunen kukitettiin, koska hän siirtyy takaisin leipätyönsä pariin eli työsuojeluvaltuutetuksi. 

Kari Kinnunen oli pitkään OAJ:n kakkosmies, OAJ:n varapuheenjohtaja. Hän on ollut myös Akavan ja JUKO:n hallitusten jäsen sekä edustanut OAJ:tä kansainvälisissä tehtävissä.

Vuoden 2010 valtuustovaaleissa Kari Kinnunen sai veret seisauttavan äänimäärän, joka oli valtakunnan kaikkien aikojen suurin.

Welcome back, Kari!

torstai 26. marraskuuta 2015

OAJ:n valtuuston syyskokous, ensimmäinen päivä

Päivän kohokohta oli, kun pj Oli Luukkainen nimitti OAJ:n ensimäiset kunniajäsenet: Voitto Ranne, Erkki Kangasniei ja Antti Henttonen. Vode Ranne piti hauskan lyhyen esitelmän OAJ:n perustamisesta ja sen alkuvaiheista. "Lakkoon on helppo mennä, mutta siitä on vaikea irroittautua." (vrt. vuoden 1984 lakko, on muistissa minullakin)

OAJ - aina voi oppia enemmän - pj Olli Luukkainen avaa valtuustopäivät.

OAJ:n valtuuston syyskokous pidetään tällä kertaa rouhealla kotikentälläni Vantaan Aviapoliksesssa kongressihotellissa.

Teen valtuustopäivistä yksinkertaisia OneNote-muistiinpanoja, joista selviää suurinpiirtein, mistä asioista valtuustopäivillä keskustellaan. Ammattiyhdistystoiminta on sittenkin demokratiaa, vaikka on kovinkin muodikasta toisin väittää.

Luukkainen työmarkkinatilanteesta
- Työmarkkinaosapuolten mandaattia tullaan kaventamaan selvästi, vrt. pakkolait
- Pakkolait nyt lausunnoilla, huhtikuussa deadline, siihen asti neuvotellaan
- Hallitus ei tule hyväksymään, ellei työaikaa jollain tavalla pidennetä
- Nolla palkankorotusta haetaan, SAK hakenut itse ko. ratkaisua
2018 Ruotsin mallin mukaan, vientiteollisuus määrittelisi tason, mitä OAJ ei halua hyväksyä
- Julkisen sektorin palkansaajajärjestöt hyvin yhtenäisiä
- Lomien lyhentäminen, työnantaja esittää vähennystä vähemmän kuin kaksi päivää
- Pekkaspäivät eivät ole keskustelussa ollenkaan
- Nykyään yksityisellä loma plus 12 pekkaspäivää
- Arkipyhät, kuten loppiainen, lomien pituus, työaika ylipäätään
- Työnantajamaksujen alentaminen yksityisellä sektorilla, EK, mikä parantaa yksityisen sektorin kilpailukykyä sote-palvelujen suhteen
- Kuntasektori ajaa samoja maksuja sekä yksityiselle että julkiselle
- Postilakon merkitys suuri yhteiskuntasopimuksen ratkaisun suhteen, hoidettava alta pois, mutta SAK ei ole valmis minkäänlaisiin heikennyksiin työehtojen heikennysten suhteen
Neuvottelut jatkuu, uuden keskusjärjestön rakentaminen vaikuttaa myös neuvotteluihin, virtaa STTK:sta Akavaan


Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laaksonen

Grahn-Laasonen
- Ensimmäinen huomio, kansainvälinen yhteistyö, tuli juuri Brysselistä, suomalainen 
koulutus kiinnostaa jatkuvasti, peruskoulun menestystarina
- Mikä on suomalaisen koulutuksen salaisuus, salaisuus on opettajissa, pitkä historiallinen - jatkumo, opettajan ammatti arvostettu ja haluttu, suuri karsinta, toinen syy, opettajilla kehittäjän rooli, opettaja vapaa omassa luokkahuoneessaan
- Velkaantumiskehitys ja kilpailukyky hallituksen suuret haasteet, nyt on isojen ratkaisujen aika, muuten Suomi näivettyy
- Isojen korjausliikkeiden aika, rakenteelliset uudistukset, sote, työmarkkinaratkaisut
- Menot eivät voi olla tuloja suurempia
- Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset kipeitä
- Huolestuttavat koulutustrendit 1. laskevat oppimistulokset 2. sosiaalinen nousu koulutuksen avulla pysähtynyt 3. koulutustason nousu pysähtynyt
- Aikuisten osaamisen puutteet, osa jäämässä jälkeen, tietoyhteiskunta, työelämän vaatimukset
- Koulut tukisivat luontaista uteliaisuutta ympäröivään maailmaan
- Innostuksen luominen
- Elinikäinen oppiminen
- Mahdollisuuksien tasa-arvo hyvä tavoite
- Kärkihankkeilla tavoitellaan pysyviä muutoksia kolmessa vuodessa , peruskoulussa: uusi pedagogiikka, uudet oppimisympäristöt, digitalisoituminen, mikä merkitsee kokokoulukulttuurin muutosta
- Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma, uudistettaisiin sekä peruskoulutus että täydennyskoulutus, 50 miljoonaa lisää opettajienkoulutukseen, omaa osaamistarpeeseen nähden oikeanlaista koulutusta yksilötasolla
- Digitaalista oppimista mietitään pedagogista näkökulmasta
- Työryhmää kootaan paraikaa, tiivis ammattilaisista koostuva ryhmä, OAJ:sta Luukkainen
- Ministerin mielestä peruskoulun uudistaminen hyvin innostavaa, nyt on momentum
- Kokeilukulttuuri kehittämisen avuksi koulutuspolitiikkaan, aktivoitaisiin ammattilaiset itse tekemään uudistuksia
- Varhaiskasvatus vaikein asia suurten leikkausten takia, OPH tekee ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksen perusteet, 7 miljoonaa käytössä varhaiskasvatuksen kehittämiseen, korkeakoulupaikkoja lisätty lastentarhanopettajiksi opiskeluun
- Yleinen kotiuttaminen, monikulttuurisuus, radikalisoituminen, kouluissa pitäisi olla keinoja vastata ääri-ilmiöihin
- Millaisia kieli- ja kulttuuritaitoja kehitetään, kulttuurien moninaisuus rikkaus
- Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajalapsien oppimisen kuilua kavennettava
- OAJ, vastaanottajakeskuksiin saatava opettajaresursseja
- Ministeri ei kannata lastentarhanopettajien kelpoisuuksien lieventämistä

Luukkainen ministerille
- Opettajat huolissaan koulutusjärjestelmän tilasta
- Luukkainen toivoi voimia hallitukselle koulutuksen puolustamiseen  

YSI-ryhmän kokous - peruskoulu ja lukio

YSI-ryhmä
- Ryhmäkeskustelussa puhuttiin vuosityöajasta
- Kuinka käy opetusvelvollisuuksien (ya), jos vuosiaikaan mennään?
- Kannattaa kokeilla, Vaasassa kokeillaan, 4 % kokeilukorotus palkkaan
- Kari Kinnunen ei jatka enää YSI:n puheenjohtajana, vaan keväällä valitaan uusi puheenjohtaja
- YSI esittää, että OAJ-YSI:n pj toimisi OAJ:n 1. varapuheenjohtajana
- Puheenjohtajaehdokkaiksi ilmoittautuneita ovat Arja Laulajainen, Timo Kettunen, Matti Helimo ja Petri Kääriäinen, ehdokkaita voi tulla vielä muitakin, vaalit ovat huomenna

keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Toiveajattelua?

Taisto Martiskaisen aikoinaan paljonkin keskustelua herättänyt veistos "Kiikkujat tai Välitunti" (1964) on pystytetty Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevan Porolahden peruskoulun ala-asteen viereiselle nurmikolle.

Yle-Aamulehti 13.11.

Koulupäivä saattaa pidentyä

Lasten ja nuorten koulupäivät saattavat pidentyä nykyisestä. Savon Sanomien mukaan opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) on valmis lisäämään perusopetuksen tuntimäärää. Aamulehden mukaan perusopetuksen uutta tuntijakoa valmisteleva työryhmä ottanee toukokuussa kantaa oppituntien lisäämiseen.

Opetusministeri Virkkusen ja Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen mukaan oppituntien määrää on syytä lisätä, sillä Suomen peruskoululaisilla on vähemmän oppitunteja kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Tämä taas antaa liikaa tasoitusta muille maille.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajan Erkki Kangasniemen mukaan viikossa pitäisi olla 2 -3 oppituntia enemmän, jotta OECD-maiden keskiarvo saavutettaisiin.

Yksi vaihtoehto voisi olla aamu- ja iltapäivätoiminnan muuttaminen osaksi opetusta. Jos tuntimäärää kasvatetaan, lisätään todennäköisimmin liikunnan sekä taito- ja taideaineiden määrää.
- Lisätunteja on saatava erityisesti taito- ja taideaineisiin, Virkkunen sanoo.

Otin tähän asiaan kantaa blogissani jo marraskuussa ja varmaan monta kertaa aikaisemminkin: Koulupäivät pidemmiksi.

Yhdyn täydellisesti ajatukseen siitä, että koulupäiviä pitää pidentää kahdella tunnilla per päivä.

Virkkunen haluaa lisää taito- ja taideaineita. Alakoulussa ko. tuntien asema liikuntaa lukuunottamatta on hyvä, mutta yläkoulussa ei. Joku oppilas voi seilata yläkoulun melko lailla "taidevapaasti", koska usein taideaineet on pistetty siihen "valinnaispottiin".

Jos jaettavaa olisi vain kaksi viikkotuntia, sijoittaisin molemmat lisätunnit liikuntaan. Näin liikuntaa olisi yhteensä neljä tuntia viikossa koko peruskoulun ajan. Osa nuoristamme on nyt rapakunnossa.

Suuri ongelma on, mikä taho rahoittaisi tulevat lisätunnit. Oppitunnit maksavat. Opettajat eivät tee työtään ilmaiseksi pyhällä hengellä, vaikka moni meistä kuten minäkin, tekee opetustyötä kutsumuksesta, aatteen vuoksi.

Opetushallituksesta käsin on äärimmäisen helppo esittää vaikka minkälaisia toiveita, koska koulut ovat kuntien vastuulla.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kuluvasta rahoituksesta ei saada kasaan kuin pikkupennosia. Tähän toimintaan osallistuu vain pikkuisia alakoululaisia. Peruskoulu on yhdeksänvuotinen. Kahdenkin viiikkotunnin lisäys merkitsee monen opettajan palkkaamista Suomen maahan ja monelle opettajalle lisätunteja.

Alakoulussa olisi nostettava kahdella tunnilla opettajien opetusvelvollisuutta. Yläkouluun olisi palkattava lisää opettajia. Kerhotoiminnastakaan ei voi tinkiä.

Opetus maksaa. Mistä rahat?

Suomalaisten lasten oppituntien määrä on kansallinen häpeä.

Lisäys Hesarin sivuilta:

Virkkusen mukaan tuntien lisäämisestä aiheutuvia kuluja ei voida sälyttää talousvaikeuksissa painiville kunnille.

"Jos lisäykseen päädytään, olisi rahoitus valtiovetoinen", Virkkunen sanoo.

tiistai 17. marraskuuta 2009

Lakko?

Hahhahah haa...mikä uutispäivä...pommi pommin perään!

Ensin Henna Virkkunen "suosittelee" kaikkille kunnille, että luokkakoot pysyisivät raamissa 20-25 oppilasta ja nyt Erkki Kangasniemi "uhkailee" lakolla.

Puheilla ei näytä olevan mitään rajaa.

Nyt en tarkkaan ottaen muista, kuinka monetta kertaa Kangasniemi "uhkaa" lakolla. Minulta on uskottavuus mennyt.

Tuuli huulia heiluttaa.

torstai 10. syyskuuta 2009

Herätkää pahvit!

Tupsupahvit

Liittyvätkö nämä kaksi Hesarin aamun uutista toisiinsa?

HS 10.9.

1. Katainen antaisi kuntien rikkoa lakia laman helpottamiseksi.

Mielenkiintoista. Ensimmäistä kertaa kuulen valtiovallan edustajan kehottavan rikkomaan lakia, asialla on vieläpä valtionvarainministeri. Lainsäätäjä kehottaa rikkomaan lakia? Järjetöntä.

2. Kuntatyönantajien etujärjestön työmarkkinajohtaja Markku Jalonen: "Näyttää siltä, että esimerkiksi opettajien lomautusten vaikutuksia pyritään minimoimaan lomauttamalla opettajat perjantaista maanantaihin."

Markku Jalonen pelaa täyttä sikaa. Hän tietää varmasti opettajien palkkauksen perusteet.

Ja miksi juuri opettajat? En ole koskaan kuullut, että muiden ammattiryhmien edustajia olisi lomautettu viikonlopuiksi.

Kuvitellaanpa tilanne, että kunnat noudattaisivat Jalosen kehotusta. Todennäköisesti OAJ laittaisi koko Suomen kiinni lastentarhoista yliopistoihin. Säästöä tulisi, mutta kärsimään joutuisivat lapset ja nuoret kautta linjan.

Onko OAJ hereillä nyt? Soiko Erkki Kangasniemen kello ollenkaan?