Taisto Martiskaisen aikoinaan paljonkin keskustelua herättänyt veistos "Kiikkujat tai Välitunti" (1964) on pystytetty Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevan Porolahden peruskoulun ala-asteen viereiselle nurmikolle.Yle-Aamulehti 13.11.
Koulupäivä saattaa pidentyä
Lasten ja nuorten koulupäivät saattavat pidentyä nykyisestä. Savon Sanomien mukaan opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) on valmis lisäämään perusopetuksen tuntimäärää. Aamulehden mukaan perusopetuksen uutta tuntijakoa valmisteleva työryhmä ottanee toukokuussa kantaa oppituntien lisäämiseen.
Opetusministeri Virkkusen ja Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen mukaan oppituntien määrää on syytä lisätä, sillä Suomen peruskoululaisilla on vähemmän oppitunteja kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Tämä taas antaa liikaa tasoitusta muille maille.
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajan Erkki Kangasniemen mukaan viikossa pitäisi olla 2 -3 oppituntia enemmän, jotta OECD-maiden keskiarvo saavutettaisiin.
Yksi vaihtoehto voisi olla aamu- ja iltapäivätoiminnan muuttaminen osaksi opetusta. Jos tuntimäärää kasvatetaan, lisätään todennäköisimmin liikunnan sekä taito- ja taideaineiden määrää.
- Lisätunteja on saatava erityisesti taito- ja taideaineisiin, Virkkunen sanoo.
Otin tähän asiaan kantaa blogissani jo marraskuussa ja varmaan monta kertaa aikaisemminkin: Koulupäivät pidemmiksi.
Yhdyn täydellisesti ajatukseen siitä, että koulupäiviä pitää pidentää kahdella tunnilla per päivä.
Virkkunen haluaa lisää taito- ja taideaineita. Alakoulussa ko. tuntien asema liikuntaa lukuunottamatta on hyvä, mutta yläkoulussa ei. Joku oppilas voi seilata yläkoulun melko lailla "taidevapaasti", koska usein taideaineet on pistetty siihen "valinnaispottiin".
Jos jaettavaa olisi vain kaksi viikkotuntia, sijoittaisin molemmat lisätunnit liikuntaan. Näin liikuntaa olisi yhteensä neljä tuntia viikossa koko peruskoulun ajan. Osa nuoristamme on nyt rapakunnossa.
Suuri ongelma on, mikä taho rahoittaisi tulevat lisätunnit. Oppitunnit maksavat. Opettajat eivät tee työtään ilmaiseksi pyhällä hengellä, vaikka moni meistä kuten minäkin, tekee opetustyötä kutsumuksesta, aatteen vuoksi.
Opetushallituksesta käsin on äärimmäisen helppo esittää vaikka minkälaisia toiveita, koska koulut ovat kuntien vastuulla.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan kuluvasta rahoituksesta ei saada kasaan kuin pikkupennosia. Tähän toimintaan osallistuu vain pikkuisia alakoululaisia. Peruskoulu on yhdeksänvuotinen. Kahdenkin viiikkotunnin lisäys merkitsee monen opettajan palkkaamista Suomen maahan ja monelle opettajalle lisätunteja.
Alakoulussa olisi nostettava kahdella tunnilla opettajien opetusvelvollisuutta. Yläkouluun olisi palkattava lisää opettajia. Kerhotoiminnastakaan ei voi tinkiä.
Opetus maksaa. Mistä rahat?
Suomalaisten lasten oppituntien määrä on kansallinen häpeä.
Lisäys Hesarin sivuilta:
Virkkusen mukaan tuntien lisäämisestä aiheutuvia kuluja ei voida sälyttää talousvaikeuksissa painiville kunnille.
"Jos lisäykseen päädytään, olisi rahoitus valtiovetoinen", Virkkunen sanoo.
Tekstit
Sekä opettajanura että lyhyt valtuustourakin takanani voin huoleti kertoa, että kunnanisillä ja poliitikoilla on yleisesti ottaen juuri sellaiset asenteet kuin saatat arvellakin. Jonnekinhan lapset on sijoitettava siksi aikaa kun ollaan töissä. Pikkulasten kanssahan nyt pystyy olemaan kuka täti tahansa. Pitäisikö vielä maksaa joutoaineiden opettajillekin?
VastaaPoistaTämän lisäksi tulee yleinen kateus opettajien pitkistä kesälomista. Monelle kunnallishärälle on jäänyt kauna hampaankoloon (konkreettinen vertaus entisajan kaurapuurosta) omista kouluajoistaan.
Lisäksi monet vanhemmat ovat joko välinpitämättömiä, laiskoja tai rähjäämishaluisia. Lämmitettävät kuutiot ovat tärkeämpiä kuin lapset. Kirjaoppi on pelkkää höpsötystä oikean elämän rinnalla. "Nokka pois kirjan välistä, mene vaikka pahantekoon, eihän sinusta muuten miestä tule!".
Yritä tässä sitten saada väkeä ymmärtämään, että koulu ja kirjasto ovat terveyskeskuksen ohella yhdyskunnan keskeisin ja kovin ydin!
""Jos lisäykseen päädytään, olisi rahoitus valtiovetoinen", Virkkunen sanoo."
VastaaPoistaAikamoista konditionaalia...onkohan asiasta päätetty hallitusessa yhdessä? Epäilen.
-elli-
Mielenkiintoinen kannanotto ministeriltä aikana, jolloin säästökohteita taas kiivaasti etsitään ja lapsia pakataan entistä suurempiin yksiköihin olemaan yhä enemmän keskenään vain omanikäistensä kanssa...
VastaaPoistaSamaa mietin itsekin ensimmäisenä tämän uutisen kohdalla: mistä rahat mahtavat tulla? Jos valtio laittaa kunnille uuden pakotteen ilman mitään muuta tukea, ei lisätunteja tule ilmestymään.
VastaaPoistaItse kannatan niitä, varsinkin taito- ja taideaineita. Liikunnasta toteaisin, että jos sitä tulee lisää, olisi hyvä lisätä liikunnanopetukseen erikoistuneita opettajiakin. Mielestäni tavallinen luokanopettajakoulutus ei vastaa tarvittavaa tietotaitoa opettaa monipuolisesti opsin tavoitteita. Luokanopettaja saa kyllä oppilaat liikkumaan, mikä lienee se tärkein tavoite.
Luokanopettajan ammattitaito riittää mainiosti lasten liikuttamiseen.
VastaaPoistaLuokanopettajat tuntevat oppilaansa paremmin kuin aineenopettajat, joilla voi olla valtaisasti oppilaita opettavanaan.
Motivointi on yhä tärkeämpää liikunnanopettamisessa, kaikenlainen kannustaminen, ja ohjaaminen. Juuri alakouluiässä lapset valitsevat lajinsa.
Motivointi ja ohjaaminen vaatii herkkää silmää, sitä luokanopettajilta löytyy.
Siinä olet oikeassa, että pitäisi saada lisää liikuntaan erikoistuneita opettajia.
Liikuntaan erikoistuvilla opettajilla ei ole tarpeeksi koulutusta opettaa liikunnallisesti herkimmässä iässä olevia lapsia monipuolisesti eri lajien pariin. Yläkouluun siirryttäessä useimmilla oppilailla on erittäin puutteeliset taidot monista lajeista! Ehdottomasti liikunnanopettajien pitäisi opettaa lapsia jo 5. ja 6. luokalla!!!
VastaaPoista