tiistai 26. tammikuuta 2010

"Milloin me saadaan ruokaa?"

Iltalehti 26.1.

Oppilaat jäivät ilmaan ruokaa Riihimäellä

Kuudesluokkalaiset saivat lounaaksi vain näkkileipää ja omenapaloja riihimäkeläisellä ala-asteella.

Riihimäkeläisen Kati Ravanttin 12-vuotias tytär saapui tiistaina koulusta kotiin nälkäisenä. Äiti ihmetteli, eikö tytär ollut syönyt koulussa.

- Tytär kertoi, että ruoka oli loppunut kesken, hämmästynyt Ravantti kertoo.

Tyttären mukaan osa jonon viimeisenä olleista kuudesluokkalaisista oli jäänyt ilman lämmintä ruokaa. Heille tarjottiin vain näkkileipää, ruisleipää ja omenapaloja. Lounaana olisi pitänyt olla nakkikeittoa.

Riihimäen ruokapalvelupäällikkö Ritva Pitkänen myöntää, että osa Peltosaaren ala-asteen oppilasta jäi ilman lämmintä ruokaa. Hänen mukaansa tapaus on harvinainen.

- Ruuan menekkiä on vaikea arvioida. Johtuiko sitten pakkaspäivästä vai mistä, että moni kävi syömässä. Joka päivä ei ruoka tee yhtä hyvin kauppansa, Pitkänen sanoo.

Ilmainen ja monipuolinen kouluruokailu on meille itsestään selvyys. Silloin luonnollisesti nousee haloo, jos ruokaa ei jostain syystä saada tai, jos ruoka ei vastaa oppilaiden (tai opettajien) makutottumuksia. Pitää aina muistaa, että kouluruokailu ei ole pelkkää vatsantäytettä, vaan tavoitteena on kasvattaa lapset monipuolisiin ruokailutottumuksiin.

Hyvin harvoin lapset jäävät ilman ruokaa, Riihimäellä oli tapahtunut sekaannus ruuan määrän suhteen. Inhimillisiä erehdyksiä sattuu, kouluruokailunkin suhteen. Joskus on vaikea arvioida etukäteen ruuan menekkiä.

Minulle on jäänyt pysyvästi mieleen joku amerikkalainen tutkimus jostain 1990-luvun alusta, muistaakseni tutkittiin, miksi Suomessa ja Ruotsissa hyvinvointi on jakautunut lähes kaikille. (Pitää muistaa, että tutkimuksen ajankohta oli 1990-luvun alku, meilläkin tuloerot ovat kasvaneet ja joukossamme on monia oikeita köyhiä.)

Oleellista kuitenkin oli, muistan hyvin järjestyksen, että amerikkalaisten kolmen kärki oli seuraava:

1. Kouluruokailu
2. Julkinen terveydenhoito
3. Peruskoulu

Silloin ajattelin, että siitä puhe, mistä puute. Nuo asiat eivät nyt Yhdysvalloissa mallillaan ole, Obama yrittää kovasti saada kuntoon kohta kakkosen.

Yllätys minulle oli, että kouluruokailu oli ykkönen. Amerikkalaiset perustelivat kärkisijaa loogisesti, että tyhjällä vatsalla ihminen ei jaksa käydä koulua. Minua jurppi peruskoulun kolmossija.

Suomessa kouluruokailuun kiinnitettiin huomio jo 1900-luvun alkupuolella, kun haluttiin parannusta koululaisten ravitsemisessa. Perustettiin Koulukeitttoyhdistys ry, joka lakkautettiin myöhemmin, kun koulutoimi siirtyi valtiolle ja kunnille, ja alettiin järjestää kouluruokailua kaikille.

Aina aika ajoin julkisuuteen pulpahtelee liberalistisia ehdotuksia, että kouluruokailusta luovuttaisiin. Lapset toisivat eväänsä kouluun tai kouluruokailu olisi maksullista tai sitten pidettäisiin taukoa, jolloin lapset menisivät kotiin syömään. Ruokailu jäisi kokonaan perheiden vastuulle.

Käytännön kouluihmiset tietävät, että ehdotukset ovat järjettömiä. Eväiden kanssa ei pitkälle pötkitä, kaikille ei riitä rahaa maksulliseen ruokailuun ja eipä juuri niitä vanhempia kotona keskellä päivää näy.

Olen huomannut, että oppilaat alkavat yleensä puhua ruuasta jo noin kymmenen jälkeen. "Hei, ope, milloin me saadaan ruokaa?" Omat ekaluokkalaiseni syövät yhtenä päivänä viikossa klo 10.45 ja neljänä klo 11.45. Kaikki koulun pikkuoppilaat eivät mahtuneet ykkösvuoroon, joten halusin oman luokkani ruuhkattomampaan ja rauhallisempaan ajankohtaan. Toisaalta jokut luokkani ryhmät tulevat kouluun parina päivänä kymmeneksi, joten myöhäisempi ajankohta on perusteltu.

Vantaalla kouluruokailun kustannuksia on alennettu vuosien mittaan, aterian yksikköhinta on Suomen halvimpia. Mielestäni laatu ei ole silti laskenut, usein isolla rahalla hankitaan höttöä. Saamme ravitsevaa ja hyvää ruokaa päivittäin. Perusruoka on poikaa, lihakeitot ja pastaruuat, kyllä toimii. Mehukeittopäivät harmittaa, ne taitavat olla niitä "säästöpäiviä", samoin hernekeitttopäivät.

Lapset lähes poikkeuksetta sanovat, että koulusta saa parempaa ruokaa kuin kotona, sitä se nykykiire teettää. Mummot kuulemma tekevät sitä parasta apetta.

4 kommenttia:

  1. Kouluruokailu tulee ehdottomasti säilyttää. Totean kuitenkin, eri kouluja kiertäneenä, että kouluruoan laatu vaihtelee huomattavasti. Jossain kouluissa ruoka ei todellakaan täytä mitään vaatimuksia "monipuolisesta" saati maukkaasta ruoasta. Toisissa syödään jopa ylellisesti (verrattuna).

    Viimeksi nautin erinomaista kasvissosekeittoa ja pitsaleipää sen kanssa. Olen syönyt huonompaa ruokaa ravintolassakin. Halvalla saa hyvää, mutta ilmaiseksi ei saa mitään. Ruokaan käytettävä summa on käsittämättömän olematon, joitakin kymmeniä senttejä per oppilas. Mitä tapahtuisikaan, jos per oppilas saataisiin vaikka puolet lisää rahaa?!

    Kuinkahan kauan koulujen toiminnasta kuvitellaan voida säästettävän?

    VastaaPoista
  2. Aika suuri karhunpalvelus on tehty jo säästämällä ruokailusta keskittäen ruuanvalmistus keskuskeittiöihin. En suoranaisesti väitä, että pieni keittiö tekisi parempaa ruokaa, mutta se antaa siihen mahdollisuuden. On se aika huvittavaa, että meillekin Uuteenkaupunkiin koulujen käyttämät perunat tuodaan kuorittuna Tyrnävältä. Ei kuulemma löytynyt lähempää ketää, joka olisi koko seutukunnan tarvitsemat perunat tuottanut..
    Oliskohan keskittämisessä vähän jarrutuksen paikkaa jossain..

    VastaaPoista
  3. piano..."Kouluruokailu tulee ehdottomasti säilyttää. Totean kuitenkin, eri kouluja kiertäneenä, että kouluruoan laatu vaihtelee huomattavasti."

    Ruuan laatu vaihtelee jopa saman kunnan sisällä, vaikka ruokalista olisi sama.

    Hälyttävää tasa-arvon kannalta on, että kuntien kouluruokaan sijoittamissa rahoissa on järkyttäviä eroja.

    Luin tämän päivän Hesarista, että Kuopio on ohittanut Vantaan, Kuopiossa sijoitetaan rahaa vähemmän ruokaan kuin missään muualla.

    Se raha ei kerro kaikkea, Vantaalla on onnistuttu tekemään hyvää koulurokaa pienemmälläkin rahalla. Isoissa kunnissa seurataan ruuan laatua tarkemmin kuin pienissä. Luulen, että jossain pikkukunnassa voi olla tosi huonoakin kouluruokaa.

    VastaaPoista
  4. Meillä on kyllä hyvää kouluruokaa, pienissäkin kouluissa on omat keittiöt. Ensimmäisen kerran on kouluruuasta valitettu tänä talvena - kaksoset lukiossa kaupungissa... Eli ei varmaan ole kiinni koosta vaan myöskin ruuanlaittajien taidoista ja paneutumisesta asiaan. Asenteella halvalla ei saa hyvää ruokaa ei saa hyvää ruokaa.

    Kotikeittiöstä yhden naisen kokemuksessa kuitenkin tiedän, että halvinta ja parasta ruokaa saa tekemällä sen itse perusraaka-aineista - aika moni koulukeittiö käyttää puolivalmisteita ja suorastaan vaan lämmittää Saarioisten äitien tekemää ruokaa...

    VastaaPoista