Tuen toteutuminen on illuusio

Olen ottanut kantaa asian tiimoilta ennenkin:

Surullisia koulutarinoita (Properuskoulu 22.11.2016)

Timo Saloviidan kammiosta kajahtaa (Properuskoulu 4.3.2015)

"Kaikki on sen varassa, mitä minä jaksan" (Properuskoulu 8.12.2014)

Kunnat pelaavat kovaa peliä erityisoppilailla  (Properuskoulu 2.12.2014)

Koppikaniineja ja Timo Saloviita (Properuskoulu 7.3.2013)

Erityisopettajan näkökulma lähikouluperiaatteeseen (Properuskoulu 6.11.2012)

*  *  *

7.8 Vantaan Sanomat

"Tuen toteutuminen on illuusio"

Vantaan Sanomien artikkeli on laajempi kuin yllä oleva kuva. Klikkaa linkkiä, jos haluat lukea tarkemmin.

Poimintoja, kursiivi lehdestä, kommenttini seuraavat perässä:

Vantaan Sanomien haastattelemat kaksi opettajaa sanovat ajatuksen oppilaiden yhdistämisestä tuen tarpeesta riippumatta samaan luokkaan olevan teoriassa hyvä.

Kun opettajilta kysytään jotain inkluusiosta ja kolmiportaisesta tuesta, vastataan melkein aina mantranomaisesti, teoriassa hyvä. Vastaus on järjetön. Teoriassa voidaan leikitellä vaikka kuinka suurella tuella, mutta kaikki tietävät, että riittävää tukea ei tulla koskaan saamaan. 

Käytännön toteutuminen heidän mukaansa illuusio, koska valtaosin he ovat yksin luokassa lasten kanssa.

Homma toimii, jos luokassa on koko ajan kaksi aikuista. Olisi mahtavaa, jos voisimme aina työskennellä työparin kanssa, he sanovat.

Missään vaiheessa koulutukseen ei tulla sijoittamaan niin paljon rahaa, että joka luokkaan saataisiin koko ajaksi toinen aikuinen. Sitä paitsi toisen aikuisen ei pitäisi olla kukaan muu kuin erityisopettaja.

Jossain vaiheessa suomalaisen inkluusion isä Timo Saloviita totesi, että tietenkin, kun erityisoppilas inklusoidaan luokkaan, luokkaan tulee myös erityisopettaja. 

Eipä tullut.

Pitää muistaa, että myös laaja-alaisten erityisopettajien työ on täysin tukahdutettu, kun heidän vastaanotollaan käy pääasiassa erityisoppilaita ja maahanmuuttajataustaisia lapsia. Perinteiset luki- tai matematiikan häiriöistä kärsivät oppilaat eivät saakaan enää tarvitsemaansa tukea, mikä näkyy ikävällä tavalla äidinkielen ja matematiikan osaamisessa.

Ihan totta, lopetetaan nyt jo vihdoinkin kaiken maailman haihattelut, että inkluusio on teoriassa hyvä tai olisi mahtava, jos erityisopettaja olisi luokassani koko ajan tukenani. 

Toinen opettajista kertoo luokassaan olleen yli 20 oppilasta, joista neljänneksellä oli joko erityisen tai tehostetun tuen päätös.

Pääkaupunkiseudulla koulujen väliset erot alkavat olla suuria, koska alueellista eriytymistä ei ole saatu pysäytettyä. Sijaistin viime lukuvuonna pariin otteeseen ekaa luokkaa, jossa oli 21 oppilasta, joista maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli 19. Läheskään kaikkia oppilaita ei vielä tietenkään oltu keritty diagnisoida, lisäksi joukossa oli monta käytöshäiriöistä oppilasta. 

Vantaan kaupunki yrittää parhaansa mukaansa panostaa segregaation ehkäisyyn, mutta kaupungin muuttovirtoja ei voida ohjailla. Oikeastaan on vain kaksi tapaa, kaavoitus ja koulutukseen panostaminen.

Minun on pakko tehdä luokassa valintaa, kenelle monia tukea tarvitsevista annan aikani. Usein miten päädyn  päädyn rauhoittelemaan lasta, jolla on tunne-elämän ongelmia, koska hänen käytöksensä vaikuttaa muihin oppilaisiin. Näin voin auttaa mahdollisimman montaa. Muiden täytyy selviytyä tällä välin yksin.

Usein opettajan aika menee yhden tai kahden oppilaan rauhoittelemiseen. Silloin muille ei juuri aikaa jää. Sen huomasin yllä mainittua 21 oppilaan luokkaa opettaessani.

Inkluusio on johtanut aivan selkeästi julkiseen heittellejättöön, kun avun tarve ja tuki eivät enää kohtaa.

Molemmat opettajat ovat olleet alalla yli 30 vuotta ja sanovat koulumaailman muuttuneen tänä aikana paljon. Käytös- ja tunne-elämän vaikeudet näkyvät ja kuuluvat koulun käytävillä. Opettajat sanovat, että nykymeno tuo kalliin laskun.

Nyt, kun säästetään, se tulee näkymään esimerkiksi syrjäytymisenä.

Se näkyy jo nyt opettajien uupumisina. 

Vantaallakin moni opettaja on luopunut leikistä ja muuttanut muualle. Olisi hyvä, että vaikka Wilmassa olisi kysely, johon pois lähtevät opettajat voisivat anonyymisti merkitä syyt, miksi he lähtevät pois.

*  *  *  

7.8. Vantaan Sanomat

Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo: Kaupunki on tilannut oman selvityksen

Tiedän, että kehitettävää on, mutta se yllätti, niin monelta suunnalta nousi esille tarve suuremmalle tuelle kuin, mitä nykyisin on saatavilla, Kalo sanoo.

Tähän on todettava, että vähäisen tuen puute oli jo etukäteen täysin selvää. Jo kolmiportaisen tuen suunnitteluvaiheessa huoli tuotiin aivan selvästi esiin esim. vanhempien ja paikallisen ammattiyhdistyksen toimesta.

Vantaan kaupunki on tilannut selvityksen muun muassa kolmiportaisen tuen toimivuudesta perusopetuksessa Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskukselta. Elokuussa pyydetään vastauksia opettajilta ja lokakuun aikana kuullaan huoltajia sekä oppilaita. Selvityksen loppuraportin on tarkoitus valmistua huhtikuun loppuun mennessä.

Hyvä, että edes nyt tehdään, vaikka prosessi on hyvin hidas ja jälkijättöinen.

Kalo sanoo, että Vantaalla on jo resurssoitu paljon, jotta kolmiportainen tuki toteutuu mahdollisimman hyvin. Kalon mukaan esimerkiksi 500 lapsen koulussa 
on tällä hetkellä keskinmäärin yhteensä kuusi erityis- ja erityisluokanopettajaa sekä lisäksi avustavaa henkilökuntaa.

Vantaalla erityisopettajien määrä on suurin piirtein sama kuin ennenkin. Kun erityiskouluja lopetettiin, erityisopettajat jaettiin ympäri kaupungin kouluja. Kun erityisopetuksen osaamiskeskukset lopetettiin, erityisopetuksen teho laski odotetusti.

Saimme juuri valtiolta lisäresursseja koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin yli 2,5 miljoonaa euroa. Rahalla palkataan perusopetukseen muun muassa laaja-alaisia erityisopettajia niihin kouluihin, joissa on suurin tarve, hän selvittää.

Hyvä, että valtiolta tulee rahoja. 

Mutta pitää muistaa, että samalla, kun valtio antaa, se toisella kädellä ottaa pois. Hälyttävintä on, että vastaanottoluokat on lopetettu. Nyt maahanmuuttaja tulee sukkana normiluokkaan. Kyllä siinä luokanopettajalla on ihmettelemistä, kun luokkaan tulee oppilas, joka ei osaa sanaakaan suomea. 

Kaupunki antaa tukirahan kouluille, jotka itsenäisesti päättävät mihin raha käytetään. Nyt on ensisijaisen tärkeää, että tuki kohdistuu oikein.

Kaikki ymmärtävät, että rahallisen tuen määrä ei ole koskaan riittävä. Koulu joutuu aina tekemään valintaa, mihin raha laitetaan. Silloin joku saa, joku ei.

Hän toivoo opettajien puhuvan avoimesti, jos tarvitsevat lisäapua luokkaan.

Niin toivon minäkin. 

Toivon myös, että opettajat puhuvat avoimesti ja reilusti kolmiportaisen tuen ongelmista, ongelmista ylipäätään.

Uuteen oppimisympäristöön tutustumassa

Kolmen opetusryhmän yhteisopetustila

Olin viime viikolla pari päivää sijaistamassa Vantaan Hämeenkylän koulussa, joka toimii väistötiloissa Sanomalassa Vantaankoskella. Toisena päivänä sijaistin äidinkielen opettajaa, toisena teknisen käsityön opettajaa.

Tänään olin mukana koulun esittelykierroksella, jota veti koulun rehtori Pasi Majasaari. Mukana olivat Opetushallituksesta pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Ulla Laine. Vantaan kaupungin sivistystoimesta paikalla olivat sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo, opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus ja läntisen alueen aluepäällikkö Kirsi Kolu.

Vuoden kouluksi valitun Hämeenkylän koulun päärakennus purettiin viime vuonna sisäilmaongelmien takia. Viime lukuvuonna koulu sijaitsi useassa opetuspisteessä, mikä luonnollisesti heikensi koulun vahvaa yhteisöllisyyttä. Täksi lukuvuodeksi koulu sai asialliset opetustilat Sanoma Oy:ltä vapautuneista tiloista, joissa opiskellaan, kunnes uusi koulu otetaan käyttöön elokuussa 2020.

Sanomalan tilat suunniteltiin uuden oppimisympäristökäsityksen mukaisesti niin hyvin kuin se oli vanhaan toimistorakennukseen mahdollista rakentaa. Aineluokat saatiin ajoissa rakennettua, mutta teknisen opetuksen tila on vielä pahasti keskeneräinen. Liikuntatiloja ei koululla vielä ole, ne valmistunevat vielä syyslukukauden aikana. Nyt sisäliikuntaa harrastetaan Vantaan Jalkapalloseuran lähellä olevassa jalkapallohallissa.

Yllä oleva kuva on äidinkielen luokasta, jossa opiskeli kerrallaan kolme opetusryhmää yhdessä, noin 70 oppilasta. (AI ja MA = kolme ryhmää, HI, BG ja kielet = kaksi ryhmää, FY, KE, KU, TE ja KT = yksi ryhmä) Luokassa oli myös erillinen tila, jossa erityisopettaja pystyi rauhassa opettamaan oppilaitaan. Luokan reunoilla oli tiloja oppilaille, jotka halusivat tehdä töitä yksin, pareittain tai ryhmissä. Pitkin koulua löytyy myös erillisiä ryhmätiloja.

Paikalla oli kolme äidinkielen opettajaa ja yksi erityisopettaja. Opetustuokion ja ohjeiden antamisen jälkeen oppilaat ryhtyivät töihin. Kaikilla oli äidinkielen kirjat, jotkut kirjoittivat vihkoonsa, jotkut läppärillä.

Huomionarvoista oli, että työrauha oli kohtuullisen hyvä, vaikka oppilaita oli paljon. Pääosa oppilaista keskittyi työhönsä ja he saivat aikaan sen, mitä pitikin. Opettajat kiertelivät luokassa ja antoivat tarvittaessa apua.

Tänään esittelykierroksella rehtori totesi, kun uutta, pysyvää oppimisympäristöä rakennetaan, olisi hyvä erottaa isot luokat esim. lasiseinillä toisistaan. Aivan kaikki oppilaat eivät totu työskentelyn tuomiin ääniin. Hän sanoi, että hänen kokemuksiensa perusteella ei kannata suunnitella yhtä suurta ja avointa tilaa.

Erikoisluokat kuten kotitalous- tai fysiikan ja kemian luokat oli erotettu lasiseinin. Rehtori kertoi, että on erittäin mieluisaa kulkea ohi luokkien ja nähdä, kuinka hyvin opiskelu uusissa tiloissa sujuu.

Erityisesti hän painotti yhteisopettajuuden merkitystä. 

Alkuvaikeuksien jälkeen yhteisopettajuus toimii jopa niinkin hyvin, että suurin osa opettajista ei enää halua takaisin vanhaan järjestelmään, yksi opettaja per opetusryhmä. Ilmeisesti jaettu taakka on helpompi kantaa, sitä en tiedä, kuinka paljon aikaa yhteissuunnitteluun kuluu.

Kokemukseni sijaistamisen sekä tämänpäiväisen parin tunnin mittaisen esittelyn perusteella avoimesta oppimisympäristöstä ovat myönteisiä. Koulussa oli vahvaa työnteon makua. Vaikuttaa siltä, että avoin oppimisympäristö lisää myös opettajien keskinäistä avoimuutta.

Jos jossain päin Suomea suunnitellaan uuden oppimisympäristön mukaisia kouluja, kannattaa ehdottomasti käydä vierailuilla Sanomalassa, ettei hurmoksissa tehdä liian avointa tilaa. Kyllä oppilaat tarvitsevat yhä vieläkin myös rauhallista tilaa, jossa voi aivan rauhassa tehdä töitä.

Ison perusluokan perällä olisi hyvä olla toinenkin pienehkö opetustila. Toisessa toimisi esim. erityisopettaja, ja toisessa voisi vaikka rauhoitella yhtä, kahta oppilasta, jos tarve niin vaatisi.

Rehtori totesi, että jako erityisopettajiin ja laaja-alaisiin erityisopettajiin ei tällaisessa mallissa oikein toimi. Pitäisi olla pelkästään erityisopettajia. Itse ajattelen niin, että erityisopettajia on auttamattoman vähän, lisää pitäisi saada. Vantaalla moni iso koulu on hyvin maahanmuuttovaltainen, niihin pitäisi saada lisää myös sekä luokan- että aineenopettajia.

Pikkusorvi

Toisena päivänä sijaistin teknisen käsityön opettajaa. Sääliksi käy, sillä itse luokka oli vielä täysin keskeneräinen. Koneita ei ollut, ei juuri työkalujakaan. 

Mutta viisaasti opettaja oli tilannut luokkaan elektronisia rakennussarjoja. Yhdestä paketista voidaan rakentaa esim. pikkusorvia, -poria tai -lehtisahoja. Yhdestä sarjasta saa koottua ja purettua peräti kymmenen konetta. Toiminta on hyvin itseohjattua, kokoamisohjeet ovat selkeät. Oppilaat keskittyivät tiukasti ohjeiden lukemiseen ja kasaamiseen. Kun valmista konetta pääsi käyttämään, ilo oli suuri.

Kuvassa sorvataan kynän holkkeja.

Kenkäteline

Koska melun ehkäisyyn sekä siisteyteen on kiinnitetty paljon huomiota, koulussa liikutaan sukkasillaan tai crockseilla. Melua on pyritty vähentämään mm. uudentyyppisillä kokolattiamatoilla.

On täysin varmaa, kun uutta Hämistä suunnitellaan, myös rakenteellinen melunehkäisy on yksi prioriteeteista.

Kouluista autonomisia taloudellisia yksikköjä

Vantaan kaupungin uuden ilmeen mukainen logo

Yle 10.3.

Vantaa siirsi koulujen laskut rehtoreiden syyniin – kymmenien tuhansien säästöt parissa kuukaudessa

 Jo parissa kuukaudessa on huomattu, että kymmeniä tuhansia on maksettu turhaan. Vantaan perusopetuksen johtajan Ilkka Kalon mukaan koulujen laskujen puutteissa on ollut kyse esimerkiksi noin 70 000 euron virheistä.

–  Perusopetus maksaa koululaisten aterioista seitsemän miljoonaa vuodessa. Jos nyt on havaittu, että laskuissa on ollut 70 000 euron virhe, onhan se iso raha, mutta seitsemässä miljoonassa se ei ole iso raha,  Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo.

– Tämä on seuraava askel siinä, että saadaan kustannukset läpinäkyväksi.  Tällä yritetään parantaa sitä, että tiedämme paremmin mistä ostamme ja mistä maksamme, Ilkka Kalo sanoo.

Hyvin mielenkiintoinen uutinen Vantaalta - onko tämä ensimmäinen askel kohti koulujen taloudellista autonomiaa?

Koulut eivät oikeastaan pysty tarkaan laskemaan, kuinka paljon rahaa itse opetukseen uppoaa. Jonain vuonna opettajat sairastelevat enemmän kuin jonain toisena vuonna, joskus loppuvuodesta on tiukempaa. Myös äitiyslomat vaikuttavat.

Jos koulu on säästäväinen, pitää säästetyt rahat panna hätäisesti esim. seuraavan vuoden materiaalihankintoihin. Jokainen rehtori ja opettaja tuskailee siitä, että koulun talous laitetaan poikki kesken lukukauden, kun uusi vuosi alkaa. 

Olen monesti miettinyt, olisiko helpompaa, jos koulut voisivat pitkäjänteisemmin suunnitella omaa talouttaan yli kalenterivuoden? Säästetyt rahat jäisivät koulun omaan käyttöön.

Jos pelkästään laskujen tarkemmalla syynillä saadaan näinkin rohkaiseva säästö, miksei voitaisi ajatella, että taloudellista valtaa siirrettäisiin rohkeammin kouluille. Raha voitaisiin tiukemmin suunnata itse opetukseen.

Minkälaista tulosta syntyisi, jos kaikki koulun pyörittämiseen tarvittava raha annettaisiinkin kouluille?

- palkkarahat

      - opettajat

      - oppilashuoltohenkilökunta

      - keittiöhenkilökunta

      - siivoushenkilökunta

      - koulusihteeri

      - vahtimestari ja talonmies

- ruokarahat

- oppikirjarahat

- opetusvälinerahat

- materiaalirahat

- tietokoneet

- jne.

Koulu palkkaisikin itse myös muun koulun henkilökunnan. Silloin koko henkilökunta sitoutuisi paremmin kouluun ja sen kasvatustavoitteisiin. Kaikki olisivat myös kasvattajia. Nyt tuntuu siltä, että esim. kouluisännistä, keittiön työntekijöistä ja laitoshuoltajista on tehty hyppyheikkejä. Joskus esim. siivoojaat vaihtuvat alvariinsa.

Koulu hoitaisi itse myös ostot. 

Vahtimestarista voitaisiin tehdä laitoshuoltajien esimies, emäntä olisi tietenkin keittiön esimies.

Silloin, kun ihmiset saavat itse aktiivisemmin päättää työpaikkansa asioista, motivaatio nousee varmasti. Samalla voidaan vähentää byrokratiaa ja kouluviraston henkilökuntaa, saadaan lisää tehoja itse perustoimintaan, opetukseen.

Jos kouluista tulisi autonomisia taloudellisia yksikköjä, säästettäisiin myös kuntalaisten verorahoja.

Olen myös aikaisemmin esittänyt, että peruskoulu voitaisiin laittaa valtion kustannettavaksi, koska kaikilla kunnilla ei ole rahkeita pitää yllä säädyllistä peruskoulua. Valtio ohittaisi kunnallisen byrokratian lähes kokonaan, kunnille jäisi paikallinen pedagoginen johtaminen, ideointi. Rahat siirtyisivät pääosin suoraan koulujen budjetteihin.

Koska opetuksen ja kasvatuksen varsinaiset asiantuntijat tekevät työtä kouluissa, miksei heille voitaisi antaa taloudellinenkin valta.

Peruskoulu valtion harteille 3. (Properuskoulu 30.5.2104)

Vantaan perusopetuksen AVS-happening

Kuvassa Vantaan kaupungin perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo avaa Uomarinteen koululla opettajien VESO-päivän lauantaina 11.1.

Vantaan perusopetuksen AVS-happening - arvot, visio ja stategia 

Vantaalaiset opettajat osallistuvat AVS-suunnitteluun kahtena perättäisenä lauantaina seitsemässä eri ryhmässä. Mukana on myös vanhempien edustajia sekä koulujen oppilaskuntien edustajia.

Perusopetuksen tulevan AVS:n pohjana tulee olemaan kaupungin yleinen visio ja arvot.

Vantaan visio ilmaisee tulevaisuuden tahtotilan vuonna 2025:

Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa kaupunkia ja pal- velujen laatua kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Vantaa on asukkaille turvallinen kotikaupunki, yrityksille Suomen paras kumppani ja työntekijöille maan parhaiten johdettu kaupunki.

Vantaan arvot:

Innovatiivisuus

Innovatiivisuus on kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia ja toimia suunnannäyttäjänä sekä rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi.

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa.

Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys on osallisuutta ja aktiivisuutta sekä vastuullisuutta yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Vantaalainen yhteisöllisyys on yhteishengen luomista sekä kumppanuutta yritysten ja kuntalaisten kanssa.

Enkeliporsas:

On pakko kommentoida kaupungin visiota. Elämme vuotta 2014, vuoteen 2025 on vain kymmenisen vuotta aikaa. Visio tuntuu yltiöoptimistiselta, kun todetaan, että Vantaan kaupunki olisi v. 2025 vakavarainen ja maan parhaiten johdettu kaupunki. 

Nyt olemme velkaa miljarditolkulla, säästöpaniikki ohjaa päätöksentekoa.

En odottanut etukäteen VESO-päivältä suuria, mutta AVS-suunnittelu oli kiehtovaa. Koulutusta veti Juuriharja Consulting group. Koulujen johtoryhmät olivat tehneet etukäteen työtä kehittelemällä arvoehdokkaita sekä viisi visioehdokasta.

Jakauduttiin 24 ryhmään. Ensin keskusteltiin arvoista ja valitsimme arvoehdokaslistasta kaksi mielestämme sopivaa arvoa. Ihmettelin, kun listasta puuttui esim. perinteinen kouluun liittyvä arvo ahkeruus.

Ryhmämme valitsi arvoiksi oppimisen ilon sekä yhteisöllisyyden. Oppimisen ilo sai laajaa kannatusta monessa muussakin ryhmässä.

Tauon jälkeen valittiin oma visioehdokas viiden ehdokkaan joukosta. Päädyimme seuraavaan visioon:

Kasvatamme onnellisia, osaavia ja osallistuvia ihmisiä.

Visio on selkeä ja riittävän lyhyt niin, että sen muistaa. Sanat kasvatus ja ihminen tekivät vaikutuksen. Onnellisuus, osaavuus ja osallistuvuus ovat hienoja päämääriä. Valitsemamme visio nousi ykköseksi.

Lounaan jälkeen menimme samoissa ryhmissä luokkiin pohtimaan tulevan opetussuunnitelman arvoperustaa. Keskustelimme opetusneuvos Irmeli Halisen videopuheenvuoron pohjalta. Meille näytettiin videoilta myös muutamien kouluttajien, tutkijoiden ja alan ammattilaisten luomia tulevaisuudenskenaarioita.

Pohdinta oli hyvin vaikeaa, koska tulevaisuutta on lähes mahdotonta ennustaa. Asiantuntijoiden skenaariot pikemminkin häiritsivät pohdintaa kuin auttoivat sitä.

Kaikki asiantuntijat uskoivat suoraviivaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Uskottiin tekniikkaan ja yhteisöllisyyteen. En ole varma siitä, tuleeko tekniikka ratkaisemaan tulevaisuuden yhteiskunnalliset ongelmat. 

Voi olla, että tekniikka tulee olemaan niin kallista, että osa syrjäytyy siitä. Tekniikka voi myös eristää pikemminkin kuin yhdistää. Oletetaan, että tulevaisuudessa automaatio kehittyy siihen pisteeseen, että työvoimaa ei tarvita edes sen vertaa kuin nyt. Tekniikka voikin silloin olla monelle toimettomalle ihmiselle pakotie todellisuudesta.

Pitäisikö meidän jollakin tavalla varustaa oppilaat kestämään myös pettymyksiä ja vastoinkäymisiä? Hyväkään koulutus ei välttämättä tule takamaan kaikille työpaikkaa ja riittävää elintasoa. 

Vantaan politiikan todelliset karvat

Vantaan kaupunginvaltuusto 2013-2016

1.10. HS

Koulusäästöille kannatusta Vantaan poliitikoilta

Lak­kau­tus­lis­tal­la ole­vat kou­lut saa­vat men­nä, esit­tää suu­rim­man puo­lueen val­tuus­to­ryh­män ve­tä­jä Sirkka-Liisa Kähärä (sd). Sdp:n 18 val­tuu­te­tun ryh­mä on Kä­hä­rän mu­kaan sil­lä kan­nal­la, et­tä on sääs­tet­tä­vä sei­nis­tä.

"Ei ole löy­ty­nyt mui­ta näin iso­ja sääs­tö­jä. Ve­lan kak­kua ei pi­dä jät­tää jäl­ki­pol­vil­le."

Enkeliporsas:

Jos velan maksua ei haluta jättää jälkipolville, aletaan maksaa nyt velkaa pois. Kun nostetaan veroa yhden prosenttiyksikön verran, voidaan maksaa velkaa yli 40 miljoonaa euroa.

Kun säästetään lasten koulutuksesta, maksu jälkipolville on säästöä suurempi.

Vielä syk­syn 2012 kun­ta­vaa­lien al­la 80 pro­sent­tia ny­ky­val­tuu­te­tuis­ta vas­tus­ti kou­lu­sääs­tö­jä.

HS:n vaa­li­ko­nees­sa ky­syt­tiin, pi­tää­kö ha­kea sääs­tö­jä muual­ta kuin kou­luis­ta. Val­tuu­te­tuis­ta 52 vas­ta­si kyl­lä ja kym­me­nen ei.

Enkeliporsas:

Nopeasti ovat mielet muuttuneet. Vantaan massiivinen velka oli kaikille tiedossa vuosi sitten.

Maa­nan­tai­na HS:n soit­to­kier­rok­sel­la va­kain kan­ta sääs­töi­hin oli Sdp:l­lä. Vaa­li­ko­nees­sa Kä­hä­rä oli jok­seen­kin si­tä miel­tä, et­tei kou­luis­ta tu­le sääs­tää.

"Säästö sei­nis­tä" tar­koit­tai­si, et­tä Tuo­me­lan ja He­vos­haan kou­lut lak­kau­tet­tai­siin vuo­teen 2016 men­nes­sä. Ku­lo­mäen ja Vier­to­lan kou­luis­ta sul­jet­tai­siin kol­me pa­vil­jon­kia.

En­nen ko­kous­ta kou­lu­ak­ti­vis­tit luo­vut­ti­vat ad­res­sin­sa ope­tus­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­jal­le. Tuo­me­lan kou­lun puo­les­ta pu­hui Markus Lyyra.

"O­lem­me jär­kyt­ty­nei­tä ja vi­hai­sia. Meis­tä tun­tuu, et­tä kau­pun­kia ei­vät joh­da po­lii­ti­kot vaan vir­ka­mie­het. Ar­vo­pää­tök­siä ei saa ul­kois­taa", Lyy­ra sa­noi.

Enkeliporsas:

Poliitikot päättävät - virkamiehet toteuttavat, he tekevät mitä käsketään. Näin menee nytkin.

Lau­ta­kun­nan va­ra­ve­tä­jän Jari Sainion (sd) kan­ta on epä­sel­vä. Hän pe­rus­te­li sääs­tö­jä näin: "Sääs­tö­jä on et­sit­tä­vä toi­saal­ta, sil­lä ope­tuk­ses­ta sääs­tä­mi­nen on tu­le­vai­suu­den 'syö­mis­tä' nyt."

Suurin ryh­mit­ty­mä por­va­ril­li­set eli ko­koo­mus ja Rkp ei­vät ve­tä­jän­sä Lauri Kairan mu­kaan ole yh­tä tiuk­koi­na kuin Sdp.

Ko­koo­muk­sen si­säl­lä on epäi­ly­jä, et­tei­vät vir­ka­mie­het ole osan­neet ar­vioi­da tu­le­via sääs­tö­jä oi­kein (HS 26. 9.).

"Mut­ta vaih­to­eh­dot ovat ra­jal­li­set, ja olem­me si­tou­tu­neet vel­ka­oh­jel­man nou­dat­ta­mi­seen."

Enkeliporsas:

Odotan mielenkiinnolla, mitä muita säästöjä koulusäästöjen tilalle tullaan esittämään.

Muissa ryh­mis­sä is­tuu 29 Van­taan 67 val­tuu­te­tus­ta. Pe­rus­suo­ma­lai­set ei­vät hy­väk­sy sääs­tö­jä.

"Ne tun­tu­vat pie­nil­tä ver­rat­tui­na hait­toi­hin", sa­noo ryh­män­ve­tä­jä Jaakko Niinistö (ps).

Vih­reät ovat ve­tä­jän Riikka Åstrandin mu­kaan sääs­tö­jä vas­taan: "En­nen ei ole lo­pe­tet­tu kou­lu­ja ti­lan­tees­sa, jos­sa op­pi­las­mää­rät kas­va­vat."

Va­sem­mis­to­lii­ton val­tuu­tet­tu Jussi Saramo on si­tä miel­tä, et­tä esi­te­tyt sääs­töt ovat har­haan­joh­ta­via: "On hur­jaa luo­vuut­ta, et­tä He­vos­haan tont­ti­tu­lot oli­si­vat si­vis­tys­toi­men sääs­tö­jä."

Enkeliporsas:

On pakko yhtyä Saramon toteamukseen.

Yksi ta­pa vält­tyä leik­kauk­sil­ta oli­si ko­rot­taa ve­ro­pro­sent­tia 19:s­ta. Ko­ro­tus­ta vas­taan ovat Sdp, ko­koo­mus, Rkp, pe­rus­suo­ma­lai­set, kes­kus­ta ja kris­til­lis­de­mo­kraa­tit eli 54 val­tuu­tet­tua.

Puo­len pro­sent­ti­yk­si­kön nos­toa kan­nat­tai­si­vat vih­reät ja va­sem­mis­to­liit­to eli 13 val­tuu­tet­tua. Nos­to tuot­tai­si run­saat 20 mil­joo­naa eu­roa.

Enkeliporsas:

Veronkorotus on ainoa demokraattinen tapa maksaa velkaa, koska veronkorotus koskee kaikkia veronmaksajia yhtälailla. 

Kaupungin lapset eivät voi olla säästökohde.


Tänään Ylen aamuohjelmassa olivat Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo ja OAJ:n kehityspäällikkö Nina Lahtinen:

Kuntien säästöt uhkaavat taas kouluja – mistä säästetään tällä kertaa? (Yle 1.10)


Yhteiskuntaopin pikakertausta: Miten kaupunkilainen voi vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon?

1. Äänestämällä kunnallisvaaleissa

Noin puolet vantaalaisista vaivautui vuoden 2012 kunnallisvaalien äänestysuurnille. Äänestysprosentti oli hälyttävän pieni, vain 51 %.

Nykyinen kaupunginvaltuusto edustaa vain toista osaa vantaalaisista.

2. Ottamalla suoraan yhteyttä omaan edustajaan

Kaupunkilainen voi halutessaan muistuttaa edustajaansa esim. ennen vaaleja annetuista lupauksista.

3. Äänestämällä seuraavissa kunnallisvaaleissa toista ehdokasta ja puoluetta

Äänestämällä voi vaikuttaa, muuttaa poliittisen päätöksenteon suuntaa.


Paina kuvan alla olevaa linkkiä. Etsi oma valtuutettusi, ota yhteys häneen ja vaikuta.

Koulusäästöistä

Hevoshaan koulu

26.9. HS

Edes koulujen alasajo ei tuo tarpeeksi säästöjä Vantaalla

Kahden koulun lakkautuksesta ja kahden koulun tilojen karsimisesta ei kerry Vantaalle viiden miljoonan euron vuosisäästöjä.

Kouluista vastaava sivistystoimi esitteli elokuussa säästöaikeensa. Ne perustuivat siihen, että Tuomelan ja Hevoshaan koulujen sekä Viertolan ja Kulomäen koulujen lisärakennusten alasajosta kertyisi tarvittava säästö vuosina 2014–2016.

Kyse on velkaohjelmasta, jolla on määrä saada kuriin Vantaan miljardivelka.

Suljettavista tiloista kertyy kuitenkin enintään puolentoista miljoonan euron säästö vuokrissa, siivouksessa ja isännöinnissä.

Loput luvut perustuvat siihen, että kaksi miljoonaa säästyisi, kun oppilaat täyttäisivät koulut tiiviisti eikä uusia tarvittaisi.

Puolitoista miljoonaa euroa pitäisi saada myyntituloina esimerkiksi Tuomelan suojellun koulurakennuksen myynnistä ja Hevoshaan koulun tontista.

Kouluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth (sd) myöntää, että säästöistä on vasta valmistumassa laskelma ensi maanantaiksi.

HS:n saama karkea jaottelu pitää paikkansa, hän vahvistaa.

Valtuuston on määrä päättää säästöistä marraskuussa.

On vaikea kuvitella, mitä kaupunki oikeastaan säästää lanaamalla Tuomelan ja Hevoshaan koulut. Koulujen tonttien myynnistä saadaan kertatuotto, ei sen enempää. Tuomelan koulurakennus on suojeltu rakennus, joka on suunniteltu koulukäyttöön. Vaikea sinne asuntoja on laittaa.

Vuokra-, siivous- ja isännöinnistä saatavat säästöt ovat ns. sektorikohtaista säästöä, joka liukenee siihen, kun kaupungin tilakeskus menettää ko. tulot, lähes nollapeliä siis.

Vantaan koulutoimessa on käytetty säästöruuvia tehokkaasti jo pidemmän aikaa. Opetusta annetaan minimitunneilla, oppikirjoista ja -materiaalista ei voi enää säästää eikä kouluruuasta.

Pitää muistaa, että liian kovat koulutoimen säästöt lankeavat aina myöhemmin maksettaviksi, sosiaali- ja terveys puolen menot sen kuin kasvavat. Muutama päivä sitten Hesarissa esiteltiin Suomen kuntien menoja, yksin erikoissairaanhoito maksaa enemmän kuin Suomen peruskoulujen ja lukioiden opetus yhteensä.

Ei haluta ymmärtää, että koulutus on ennaltaehkäisevää toimintaa. Kunnolla järjestetty koulutus tuo pitkän aikavälin säästöä.

Yle kyseli pari päivää sitten kuntajohtajilta, "Miten arvioitte säästöjen vaikuttavan kuntalaisten elämään kunnassanne?"

Koulutuksen kannalta vastaukset olivat hätkähdyttäviä, niin hätkähdyttäviä, että mieleen tulee, onko nyt käynnissä jonkinlainen nykymallisen peruskoulun suunnitelmallinen alasajo? 

Koululaiset ja kipeät maksavat kuntasäästöt (Yle 24.9.)

Kunnallinen säästönokkimisjärjestys:

1. Koulujen opetusryhmiä suurennetaan,  53 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Näin tullaan esim. Vantaalla toimimaan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Jos Suomen kuntajohtajille annettaisiin täysin vapaat kädet, palattaisiin 30-40 oppilaan luokkakokoihin. 

On kaikin voimin ponnisteltava, että luokkakokojen enimmäiskoot määriteltäisiin lailla.

4.  Kouluavustajien (Oletan, että kyseessä ovat koulunkäyntiavustajat.) määrää vähennetään, 33 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Ajatus on absurdi. Samaan aikaan, kun inkluusiota, erityisoppilaiden sijoittelua ns. tavallisiin luokkiin, on alettu täysimääräisesti toteuttaa, kirkkain silmin kuntajohtajat sanovat, että luokkakokoja pitää suurentaa ja koulunkäyntiavustajia laitetaan kilometritehtaalle.

Tulevaisuudessa voi olla, että yhdellä opettajalla voi olla esim. 32 oppilaan luokka, jossa on vaikka kahdeksan erityisoppilasta ilman, että koulunkäyntiavustajaa näkyy mailla halmeilla puhumattakaan erityisopettajasta.

10. Kouluja suljetaan, 28 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

En ymmärrä, mistä niitä suljettavia kouluja enää oikein löytyy. 

Maaseutu on jo lähes tyhjennetty kyläkouluista, nyt aletaan lakkauttaa usean sadan oppilaan isoja lähiökouluja. Suunnitellaan täyttä häkää isoja alueellisia lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskouluja. 

Harvalle lakkautetulle koululle on löydetty uusiokäyttöä, suurin osa suljetuista kouluista kiinteistö- ja hoitokuluineen on jäänyt kuntien kontolle.

15. Säästöillä ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten elämään, 13 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Missä maailmassa elävät kuntajohtajat, jotka ajattelevat noin?

Ylen jutun hauska pikkufinessi on, kun Vantaan kaupungin talousjohtaja Patrik Marjamaa toteaa, "...on arvioitu, että on parempi säästää seinistä eikä opetuksesta."

Opetusalalla on muodissa aina joku mantranomainen lause, jota tyrkytetään joka paikassa. Edellinen koski luokkakokoa, "maksimista tulee minimi".

Kummassakaan mantarassa ei ole järjen häivää. Jokainen opettaja tietää, että on oppimisen ja kasvatuksen kannalta on tehokkaampaa opettaa vaikka sitä "20 oppilaan maksimikokoluokkaa" kuin yli 30 oppilaan luokkaa. 

Kaikki tietävät aivan hyvin, että kun ensin "säästetään seinistä", pian varmasti säästetään jostain muusta lisää.

Alan olla lähes varma siitä, että peruskoulujen alasajon idea ei ole ainoastaan säästäminen, vaan kyse on ideologiasta. 

Niin järjestelmällistä toiminta on, kaiken järjellisen logiikan mukaan kyse ei voi olla sattuma tai vahinko, koska peruskoulutuksen alasajo pyyhkii paraikaa systemaattisesti läpi koko maan.

En voi ymmärtää, kuinka tyynesti kansalaiset, opettajat ja lasten vanhemmat, asian ottavat.

Tämän päivän Hesarissa oli toinenkin Vantaata koskeva artikkeli, poimin artikkelista pari mielenkiintoista kysymystä:

Raivaako Vantaa tietä tuleville suurkouluille?

HS pyysi apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothilta (sd) ja perusopetuksen johtajalta Ilkka Kalolta vastaukset kiperimpiin kysymyksiin.

Vuodessa tulee 250 oppilasta lisää. Mihin ohjataan ne, jotka eivät mahdu nykykouluihin?


Kaikki mahtuvat kouluihin. Vanhemmat ovat laskeneet oppilasmääriä vuonna 2021. Väestöennusteista puuttuu se, että noin 700 oppilasta menee ruotsinkieliseen tai johonkin muuhun kouluun tai ulkomaille. Olemme huomioineet tämän.

Enkeliporsas:

Esim. Pähkinärinnettä laajennetaan lähivuosina rajusti. Uusille alueille tulee varmasti myös koululaisia. Mihin heidät tungetaan lakkautettavan Tuomelan koulun oppilaiden lisäksi?

Minä ennustan, että Vantaa tulevaisuudessa viisveisaa valtiolta saatavasta luokkakokojen pienentämiseen suunnatusta avustuksesta. Toisaalta ei ole mitään varmuuta siitä, että valtio tulee sitä enää jakamaankaan. 

Ei ole vaikea päätellä, että opettajien virkoja ja koulunkäyntiavustajien toimia tullaan lakkauttamaan. Lue, luokkakokoja tullaan suurentamaan menneiden aikojen kolmenkympin oppilaan pintaan.

Kun luokkakokoavustuksesta ei enää välitetä, on sen jälkeen helppo lomauttaa opettajia. Muualla Suomessa on meneillään kuuma opettajien lomauttamisaalto.

Milloin vuorokouluun mennään ja millainen siitä tulee?


Vähitellen 5.–9. luokkien oppilaille tulee nykyistä enemmän koulua iltapäivinä kello 14–16.

Opetus järjestetään kello 8–16. Keskipäivällä luokkia ei jaeta ryhmiin, joten tiloihin mahtuu.

Enkeliporsas:

Vuorokoulua käytiin lähinnä sodan jälkeen, kun koululaisikäluokat olivat suuria. Silloin Suomi oli oikeasti köyhä vielä maatalousvaltainen maa täynnä pientilallisia. Samaan aikaan maksettiin Neuvostoliitolle suuria sotakorvauksia. 

Onko kyse siitä, että lakkautetaan toimivia kouluja ja kootaan oppilaat suurkouluihin?


Ei ole suurkoulusuunnitelmaa. On kuitenkin etsitty tontteja kahdelle suurelle koululle.

Enkeliporsas:

Jos ei ole suurkoulusuunnitelmaa, miksi sitten on etsitty tontteja kahdelle suurelle koululle?


Kovaa keskustelua löytyy vantaanperusopetus.blogista:

Vantaa suunnittelee kouluverkon tiivistämistä