lauantai 11. tammikuuta 2014

Vantaan perusopetuksen AVS-happening

Kuvassa Vantaan kaupungin perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo avaa Uomarinteen koululla opettajien VESO-päivän lauantaina 11.1.


Vantaan perusopetuksen AVS-happening - arvot, visio ja stategia 

Vantaalaiset opettajat osallistuvat AVS-suunnitteluun kahtena perättäisenä lauantaina seitsemässä eri ryhmässä. Mukana on myös vanhempien edustajia sekä koulujen oppilaskuntien edustajia.

Perusopetuksen tulevan AVS:n pohjana tulee olemaan kaupungin yleinen visio ja arvot.


Vantaan visio ilmaisee tulevaisuuden tahtotilan vuonna 2025:

Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa kaupunkia ja pal- velujen laatua kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Vantaa on asukkaille turvallinen kotikaupunki, yrityksille Suomen paras kumppani ja työntekijöille maan parhaiten johdettu kaupunki.


Vantaan arvot:

Innovatiivisuus

Innovatiivisuus on kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia ja toimia suunnannäyttäjänä sekä rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi.

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa.

Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys on osallisuutta ja aktiivisuutta sekä vastuullisuutta yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Vantaalainen yhteisöllisyys on yhteishengen luomista sekä kumppanuutta yritysten ja kuntalaisten kanssa.


Enkeliporsas:

On pakko kommentoida kaupungin visiota. Elämme vuotta 2014, vuoteen 2025 on vain kymmenisen vuotta aikaa. Visio tuntuu yltiöoptimistiselta, kun todetaan, että Vantaan kaupunki olisi v. 2025 vakavarainen ja maan parhaiten johdettu kaupunki. 

Nyt olemme velkaa miljarditolkulla, säästöpaniikki ohjaa päätöksentekoa.


En odottanut etukäteen VESO-päivältä suuria, mutta AVS-suunnittelu oli kiehtovaa. Koulutusta veti Juuriharja Consulting group. Koulujen johtoryhmät olivat tehneet etukäteen työtä kehittelemällä arvoehdokkaita sekä viisi visioehdokasta.

Jakauduttiin 24 ryhmään. Ensin keskusteltiin arvoista ja valitsimme arvoehdokaslistasta kaksi mielestämme sopivaa arvoa. Ihmettelin, kun listasta puuttui esim. perinteinen kouluun liittyvä arvo ahkeruus.

Ryhmämme valitsi arvoiksi oppimisen ilon sekä yhteisöllisyyden. Oppimisen ilo sai laajaa kannatusta monessa muussakin ryhmässä.

Tauon jälkeen valittiin oma visioehdokas viiden ehdokkaan joukosta. Päädyimme seuraavaan visioon:

Kasvatamme onnellisia, osaavia ja osallistuvia ihmisiä.

Visio on selkeä ja riittävän lyhyt niin, että sen muistaa. Sanat kasvatus ja ihminen tekivät vaikutuksen. Onnellisuus, osaavuus ja osallistuvuus ovat hienoja päämääriä. Valitsemamme visio nousi ykköseksi.

Lounaan jälkeen menimme samoissa ryhmissä luokkiin pohtimaan tulevan opetussuunnitelman arvoperustaa. Keskustelimme opetusneuvos Irmeli Halisen videopuheenvuoron pohjalta. Meille näytettiin videoilta myös muutamien kouluttajien, tutkijoiden ja alan ammattilaisten luomia tulevaisuudenskenaarioita.

Pohdinta oli hyvin vaikeaa, koska tulevaisuutta on lähes mahdotonta ennustaa. Asiantuntijoiden skenaariot pikemminkin häiritsivät pohdintaa kuin auttoivat sitä.

Kaikki asiantuntijat uskoivat suoraviivaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Uskottiin tekniikkaan ja yhteisöllisyyteen. En ole varma siitä, tuleeko tekniikka ratkaisemaan tulevaisuuden yhteiskunnalliset ongelmat. 

Voi olla, että tekniikka tulee olemaan niin kallista, että osa syrjäytyy siitä. Tekniikka voi myös eristää pikemminkin kuin yhdistää. Oletetaan, että tulevaisuudessa automaatio kehittyy siihen pisteeseen, että työvoimaa ei tarvita edes sen vertaa kuin nyt. Tekniikka voikin silloin olla monelle toimettomalle ihmiselle pakotie todellisuudesta.

Pitäisikö meidän jollakin tavalla varustaa oppilaat kestämään myös pettymyksiä ja vastoinkäymisiä? Hyväkään koulutus ei välttämättä tule takamaan kaikille työpaikkaa ja riittävää elintasoa. 

7 kommenttia:

  1. Jokainen kunta, jokainen koulu erikseen keksii, peukuttaa, valitsee annetuista, keskustelee itselleen "arvot." Silti elämme samassa ajassa, samassa todellisuudessa, samassa yhteiskunnassa. En tiedä mikä on, mutta tässä toimintamallissa kyllä minulla jokin kalskahtaa. En tarkoita suoraan että opettajille tulisi antaa arvot jostakin ylhäältä, kun mitään yläkertaa näissä asioissa ei ole. Mutta voisiko silti ajatella että Opetushallitus tekisi nimensä mukaista työtä ja johtaisi koko maan koulupolitiikkaa? Nyt Ala-Hikiän Kökkölän kylän alakoulun kaksi opettajaa, Aune ja Yrjö, heitetään alleviivaamaan itselleen sopivat arvot arvolistasta jossa on kaikkea kivaa mihin tulevaisuutta silmällä pitäen voisi opetuksen perustaa. Ne esitellään sitten vanhemmille "että tässä nyt sitten olisi nää meiän arvot." Ymmärrän kyllä että tässä tosiasiallisesti arvoliberaalissa nykyhteiskunnassa kukaan ei uskalla ottaa vastuuta arvolatauksista. Ne laitetaan suunnitelmaan mukaan kun niiden pitää siellä olla. Parempi että ne kuvataan sanoilla jotka eivät tarkoita mitään. Kukaan ei närkästy. Arvot oikeasti ovatkin sitten paljon kovempaa tavaraa, mutta moraalifilosofian ydinasioista ei voi nykyään käydä keskustelua kuin pehmennetyillä turvasanoilla. Relativismi jyrää , jopa tavallinen vanha kunnon pluralisti on tänä päivänä liian ahdasmielinen.


    Jorma

    VastaaPoista
  2. Vielä: Juuriharja Consulting Group miettimässä arvoja kanssanne? Was that some kind of joke?

    Jorma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jorma...syy Juurrharjan käyttöön voi olla aika yksinkertainen. Kouluvirastossa ei ole enää paljokaan henkilökuntaa. Vantaan maikat vesoilevat kahtena lauantaina seitsemässä eri ryhmässä.

      Poista
  3. Minusta olisi mielenkiintoista jos sivistystoimi pohtisi rehellisesti ja avoimesti niitä arvoja joiden pohjalta se on toiminut lähiaikoina ja aikoo toimia esimerkiksi seuraavat viisi vuotta. Silloin tässä keskustelussa olisi jonkinlainen suunta. En toki kiellä sitä, etteikö olisi mukava miettiä sitä millaisia tulevaisuudessa olemme, mutta jos mietin esimerkiksi omaa elämääni, niin kyllä ne toimintaa ohjaavat suunnitelmat määräytyvät hyvin pitkälle sen mukaan millaisia valintoja olen tehnyt lähiaikoina, sanotaan 5-7 vuoden jaksoissa. Lähitulevaisuuden toimintaympäristön tarkastelu on jotenkin mielekkäämpää ja tarkoituksenmukaisempaa kuin pistää kiikarit kaus.

    Tietenkin Opetushallituksessa ja muualla joudutaan miettimään pitkän tähtäyksen asioita, ja hyvä että sellaista tehdään, mutta nuo asiat joita itse olitte pohtineet, tuntuvat paljon maanläheisimmiltä.

    Niin kauan kuin ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, niissä toisten kohtaamiseen, sosiaalistamiseen ja vastuun opettamiseen liittyvissä perusasioissakin riittää ihan kylliksi miettimistä. Toki tiedon arvioimisen, välittämisen ja tuottamisen metodiikkaakin pitää pohtia.

    Mielestäni ihmisen / yhteisön arvoperusta on siinä tavassa, jolla se toimii. Ajattelu tulisi kohdistaa hyvin konkreettisesti tähän, vasta silloin voidaan visioida tulevaisuuden arvopohjaa. Arvosta toiseen ei noin vain hypätä, ikään kuin ajatuksella että "sitten kun olosuhteet ovat sellaiset ja sellaiset, niin on suotuisaa käyttäytyä siten ja siten, ehkä entistä paremmin", vaan nykyhetken arvot rakentavat tulevaisuuden.

    Olisi kiinnostavaa pohtia, millaiset arvot esimerkiksi Vantaalla tällä hetkellä reaalisesti ohjaavat päätöksentekoa ja missä suhteessa ne ovat niihin lausumiin, joita esitetään ja niihin toimiin joilla erilaisten tekojen ja julistusten välisiä aukkoja paikataan. Luulisi, että johtoa kiinnostaisi mitä esimerkiksi opettajat ajattelevat "arvotilanteesta", jossa he päivittäin käytännössä toimivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesa...kait säästäminenkin jonkinlainen arvo on. Säästöt edellä kiivetään puuhun, mitä ilmaisee myös kaupungin vision ensimmäinen sana, vakavarainen.

      Poista
  4. Säästäväisyys ja rahankäytön pohdinta ovat hyviä asioita, käytännössä erittäin tärkeä osa jokaisen elämää; "vakavaraisuus" on kelpo tavoite, se on selvää.

    Voidaan kuitenkin kysyä, mihin säästäminen perustuu, millaisia säästöjä ja investointeja tehdään ja mikä on niitä koskevien toimien arvojärjestys, millaista hyvinvointia ne potentiaalisesti tuottavat nyt ja tulevaisuudessa.

    En minä toki sitä sano, että tällaisten asioiden mietiskely olisi turhaa saati helppoa. Jotenkin vaan tuntuu sellaiselta tragikoomiselta kevennykseltä, kun pyydetään oikein konsultitkin mukaan... Olen ollut muutamissa sellaisissa tilanteissa ja silloin on ollut jo paljon ja kauan todella hukassa... Toki tuo hukassa olo voi sekin olla hedelmällistä, kukapa tietää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesa...koko suomalainen koulutussuunnittelu on hukassa. Tuntuu siltä kuin kukaan ei johtaisi sitä. Opetushallitus on hiljaa. Poliitikot puhuvat peruskouluremontista, mutta he eivät saa aikaiseksi edes homekoulukorjauksia.

      Nyt ratkaisun avaimina pidetään äärimmäistä valinnanvapautta ja tekniikkaa. Oletan, että tätä rataa oppimisen tulokset tulevat laskemaan entisestään.

      Poista