Kuvassa Vantaan kaupungin perusopetuksen
johtaja Ilkka Kalo avaa Uomarinteen koululla opettajien VESO-päivän lauantaina
11.1.
Vantaan perusopetuksen AVS-happening - arvot,
visio ja stategia
Vantaalaiset opettajat osallistuvat AVS-suunnitteluun
kahtena perättäisenä lauantaina seitsemässä eri ryhmässä. Mukana on myös
vanhempien edustajia sekä koulujen oppilaskuntien edustajia.
Perusopetuksen tulevan AVS:n pohjana tulee
olemaan kaupungin yleinen visio ja arvot.
Vantaan visio ilmaisee tulevaisuuden
tahtotilan vuonna 2025:
Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän
kasvun keskus, jossa kaupunkia ja pal- velujen laatua kehitetään yhdessä
asukkaiden kanssa. Vantaa on asukkaille turvallinen kotikaupunki, yrityksille
Suomen paras kumppani ja työntekijöille maan parhaiten johdettu kaupunki.
Vantaan arvot:
Innovatiivisuus
Innovatiivisuus on kykyä tuottaa Vantaalle
uusia hyödyllisiä muutoksia ja toimia suunnannäyttäjänä sekä rohkeutta etsiä
uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi.
Kestävä kehitys
Kestävä kehitys on hyvien elinmahdollisuuksien
turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja
päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä
pidetään talous tasapainossa.
Yhteisöllisyys
Yhteisöllisyys on osallisuutta ja
aktiivisuutta sekä vastuullisuutta yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Vantaalainen yhteisöllisyys on yhteishengen luomista sekä kumppanuutta
yritysten ja kuntalaisten kanssa.
Enkeliporsas:
On pakko kommentoida kaupungin visiota. Elämme
vuotta 2014, vuoteen 2025 on vain kymmenisen vuotta aikaa. Visio tuntuu
yltiöoptimistiselta, kun todetaan, että Vantaan kaupunki olisi v. 2025 vakavarainen
ja maan parhaiten johdettu kaupunki.
Nyt olemme velkaa miljarditolkulla, säästöpaniikki
ohjaa päätöksentekoa.
En odottanut etukäteen VESO-päivältä suuria,
mutta AVS-suunnittelu oli kiehtovaa. Koulutusta veti Juuriharja Consulting group. Koulujen
johtoryhmät olivat tehneet etukäteen työtä kehittelemällä arvoehdokkaita sekä
viisi visioehdokasta.
Jakauduttiin 24 ryhmään. Ensin keskusteltiin arvoista ja valitsimme arvoehdokaslistasta kaksi
mielestämme sopivaa arvoa. Ihmettelin, kun listasta puuttui esim. perinteinen
kouluun liittyvä arvo ahkeruus.
Ryhmämme valitsi arvoiksi oppimisen ilon
sekä yhteisöllisyyden. Oppimisen ilo sai laajaa kannatusta monessa
muussakin ryhmässä.
Tauon jälkeen valittiin oma visioehdokas
viiden ehdokkaan joukosta. Päädyimme seuraavaan visioon:
Kasvatamme onnellisia, osaavia ja osallistuvia
ihmisiä.
Visio on selkeä ja riittävän lyhyt niin, että sen
muistaa. Sanat kasvatus ja ihminen tekivät vaikutuksen. Onnellisuus, osaavuus
ja osallistuvuus ovat hienoja päämääriä. Valitsemamme visio nousi ykköseksi.
Lounaan jälkeen menimme samoissa ryhmissä luokkiin
pohtimaan tulevan opetussuunnitelman arvoperustaa. Keskustelimme opetusneuvos
Irmeli Halisen videopuheenvuoron pohjalta. Meille näytettiin videoilta myös muutamien
kouluttajien, tutkijoiden ja alan ammattilaisten luomia
tulevaisuudenskenaarioita.
Pohdinta oli hyvin vaikeaa, koska
tulevaisuutta on lähes mahdotonta ennustaa. Asiantuntijoiden skenaariot
pikemminkin häiritsivät pohdintaa kuin auttoivat sitä.
Kaikki asiantuntijat uskoivat suoraviivaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Uskottiin tekniikkaan ja yhteisöllisyyteen. En ole varma siitä, tuleeko tekniikka ratkaisemaan tulevaisuuden yhteiskunnalliset ongelmat.
Voi olla, että tekniikka tulee olemaan niin kallista, että osa syrjäytyy siitä. Tekniikka voi myös eristää pikemminkin kuin yhdistää. Oletetaan, että tulevaisuudessa automaatio kehittyy siihen pisteeseen, että työvoimaa ei tarvita edes sen vertaa kuin nyt. Tekniikka voikin silloin olla monelle toimettomalle ihmiselle pakotie todellisuudesta.
Pitäisikö meidän jollakin tavalla varustaa oppilaat kestämään myös pettymyksiä ja vastoinkäymisiä? Hyväkään koulutus ei välttämättä tule takamaan kaikille työpaikkaa ja riittävää elintasoa.
Tekstit
Jokainen kunta, jokainen koulu erikseen keksii, peukuttaa, valitsee annetuista, keskustelee itselleen "arvot." Silti elämme samassa ajassa, samassa todellisuudessa, samassa yhteiskunnassa. En tiedä mikä on, mutta tässä toimintamallissa kyllä minulla jokin kalskahtaa. En tarkoita suoraan että opettajille tulisi antaa arvot jostakin ylhäältä, kun mitään yläkertaa näissä asioissa ei ole. Mutta voisiko silti ajatella että Opetushallitus tekisi nimensä mukaista työtä ja johtaisi koko maan koulupolitiikkaa? Nyt Ala-Hikiän Kökkölän kylän alakoulun kaksi opettajaa, Aune ja Yrjö, heitetään alleviivaamaan itselleen sopivat arvot arvolistasta jossa on kaikkea kivaa mihin tulevaisuutta silmällä pitäen voisi opetuksen perustaa. Ne esitellään sitten vanhemmille "että tässä nyt sitten olisi nää meiän arvot." Ymmärrän kyllä että tässä tosiasiallisesti arvoliberaalissa nykyhteiskunnassa kukaan ei uskalla ottaa vastuuta arvolatauksista. Ne laitetaan suunnitelmaan mukaan kun niiden pitää siellä olla. Parempi että ne kuvataan sanoilla jotka eivät tarkoita mitään. Kukaan ei närkästy. Arvot oikeasti ovatkin sitten paljon kovempaa tavaraa, mutta moraalifilosofian ydinasioista ei voi nykyään käydä keskustelua kuin pehmennetyillä turvasanoilla. Relativismi jyrää , jopa tavallinen vanha kunnon pluralisti on tänä päivänä liian ahdasmielinen.
VastaaPoistaJorma
Vielä: Juuriharja Consulting Group miettimässä arvoja kanssanne? Was that some kind of joke?
VastaaPoistaJorma
Jorma...syy Juurrharjan käyttöön voi olla aika yksinkertainen. Kouluvirastossa ei ole enää paljokaan henkilökuntaa. Vantaan maikat vesoilevat kahtena lauantaina seitsemässä eri ryhmässä.
PoistaMinusta olisi mielenkiintoista jos sivistystoimi pohtisi rehellisesti ja avoimesti niitä arvoja joiden pohjalta se on toiminut lähiaikoina ja aikoo toimia esimerkiksi seuraavat viisi vuotta. Silloin tässä keskustelussa olisi jonkinlainen suunta. En toki kiellä sitä, etteikö olisi mukava miettiä sitä millaisia tulevaisuudessa olemme, mutta jos mietin esimerkiksi omaa elämääni, niin kyllä ne toimintaa ohjaavat suunnitelmat määräytyvät hyvin pitkälle sen mukaan millaisia valintoja olen tehnyt lähiaikoina, sanotaan 5-7 vuoden jaksoissa. Lähitulevaisuuden toimintaympäristön tarkastelu on jotenkin mielekkäämpää ja tarkoituksenmukaisempaa kuin pistää kiikarit kaus.
VastaaPoistaTietenkin Opetushallituksessa ja muualla joudutaan miettimään pitkän tähtäyksen asioita, ja hyvä että sellaista tehdään, mutta nuo asiat joita itse olitte pohtineet, tuntuvat paljon maanläheisimmiltä.
Niin kauan kuin ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, niissä toisten kohtaamiseen, sosiaalistamiseen ja vastuun opettamiseen liittyvissä perusasioissakin riittää ihan kylliksi miettimistä. Toki tiedon arvioimisen, välittämisen ja tuottamisen metodiikkaakin pitää pohtia.
Mielestäni ihmisen / yhteisön arvoperusta on siinä tavassa, jolla se toimii. Ajattelu tulisi kohdistaa hyvin konkreettisesti tähän, vasta silloin voidaan visioida tulevaisuuden arvopohjaa. Arvosta toiseen ei noin vain hypätä, ikään kuin ajatuksella että "sitten kun olosuhteet ovat sellaiset ja sellaiset, niin on suotuisaa käyttäytyä siten ja siten, ehkä entistä paremmin", vaan nykyhetken arvot rakentavat tulevaisuuden.
Olisi kiinnostavaa pohtia, millaiset arvot esimerkiksi Vantaalla tällä hetkellä reaalisesti ohjaavat päätöksentekoa ja missä suhteessa ne ovat niihin lausumiin, joita esitetään ja niihin toimiin joilla erilaisten tekojen ja julistusten välisiä aukkoja paikataan. Luulisi, että johtoa kiinnostaisi mitä esimerkiksi opettajat ajattelevat "arvotilanteesta", jossa he päivittäin käytännössä toimivat.
Vesa...kait säästäminenkin jonkinlainen arvo on. Säästöt edellä kiivetään puuhun, mitä ilmaisee myös kaupungin vision ensimmäinen sana, vakavarainen.
PoistaSäästäväisyys ja rahankäytön pohdinta ovat hyviä asioita, käytännössä erittäin tärkeä osa jokaisen elämää; "vakavaraisuus" on kelpo tavoite, se on selvää.
VastaaPoistaVoidaan kuitenkin kysyä, mihin säästäminen perustuu, millaisia säästöjä ja investointeja tehdään ja mikä on niitä koskevien toimien arvojärjestys, millaista hyvinvointia ne potentiaalisesti tuottavat nyt ja tulevaisuudessa.
En minä toki sitä sano, että tällaisten asioiden mietiskely olisi turhaa saati helppoa. Jotenkin vaan tuntuu sellaiselta tragikoomiselta kevennykseltä, kun pyydetään oikein konsultitkin mukaan... Olen ollut muutamissa sellaisissa tilanteissa ja silloin on ollut jo paljon ja kauan todella hukassa... Toki tuo hukassa olo voi sekin olla hedelmällistä, kukapa tietää...
Vesa...koko suomalainen koulutussuunnittelu on hukassa. Tuntuu siltä kuin kukaan ei johtaisi sitä. Opetushallitus on hiljaa. Poliitikot puhuvat peruskouluremontista, mutta he eivät saa aikaiseksi edes homekoulukorjauksia.
PoistaNyt ratkaisun avaimina pidetään äärimmäistä valinnanvapautta ja tekniikkaa. Oletan, että tätä rataa oppimisen tulokset tulevat laskemaan entisestään.