perjantai 31. tammikuuta 2014

Riskilajien opetuksesta

28.1. Yle
Vuosi sitten nurmijärveläisessä koulussa liikuntatunnilla sattunut onnettomuus ja sen seuraukset saivat opetusalan ammattijärjestön OAJ:n varpailleen.
Järjestö pohti viime syksynä riskilajien, kuten maastojuoksun, murtomaahiihdon, suunnistuksen sekä laskettelun, opettamisen kieltämistä opettajilta. Uusia ohjeistuksia ei kuitenkaan ole opettajille tullut.
 
 
Eilen luistelin kahden opetusryhmän kanssa. Kun pääsen jäälle, ensimmäinen tehtäväni on luistella ympäriinsä katse tiukasti jäähän kiinnitettynä. Poimin erkkojen palaset, mailojen jämät ja karkkipaperit.
Samalla huomasin, että ainakin viidestä kohtaa hiekka paistoi jään läpi. Jäätä ei oltu jäädytetty viikkoon, vaikka pakkanen on paukkunut koko ajan. Vihelsin pilliin ja ohjasin pojat liikuntasaliin. Napinaahan siitä tuli, mutta selitin heille, että liikunnanopettajan on aina tarkistettava liikuntapaikka ja huolehdittava turvallisuudesta. Kun hiekka paistaa läpi, ei luistella.
Yllättävää kyllä, kenttää on tarkkailtava myös syksyllä ja keväällä. Kun pelataan jalkapalloa, on aina välillä tarkkailtava kenttää lasinsirujen takia. Jotkut rikkovat viikonloppuisin pulloja esim. maalintolppiin.
 
OAJ Kainuun alueasiamies Heikki Kallunki kertoo, ettei uusia ohjeistuksia liikuntaopetuksen osalta ole tullut. Hän uskoo tilanteen riskilajien opettamisen suhteen olevan sama kuin ennenkin.
– Varmastikin näissä riskilajeissa tilanne on edelleen se, ettei opettaja pysty jatkuvasti valvomaan kaikkia oppilaita. (Yle 28.1.)
 
Nyt puhutaan paljon oppilaiden valinnanvapaudesta. Ajatellaan, että oppilasta motivoisi, jos hän saisi valita, miten hän liikkuisi liikuntatunneilla, pelaanko sulkista, menenkö uimaan vai punttisalille, kävelenkö sauvoilla?

Alakoulussa valvonnan puutteen takia ei oppilaita voi päästää yksikseen minne tahansa. Kun esim. suunnistetaan, suunnistetaan riskillä.

Kouluni oppilaaksiottoaluetta, Pähkinärinnettä, rakennetaan koko ajan. Nytkin rakennetaan kahta suurehkoa asuinaluetta. Syksyllä suunnistusjaksolla tuli soitto rehtorin kansliaan. Oppilas oli oikaissut hyvin aidatun räjähdysalueen läpi, vaikka yksikään rasti ei sijainnut lähimaillakaan.

Talvella hiihtojaksolla takaraivossa väijyy ajatus, että joku lapsi oikoo luvatta Lammaslammen poikki. Keskellä lampea on aina pulputtava hapetuslaite, joka pitää lammen keskustan jään heikkona. Asia on joka oppilaan tiedossa ja alue on talvella merkitty.

Käsite vahinko alkaa olla vanhanaikainen. Kohta vahinkoa ei enää tunneta, vaan liikuntatunneilla tapahtuneet onnettomuudet käsitellään oikeussalien kautta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti