Viimeinen Kevätvaltuustoni - kiitos!

Vähän yli viikko sitten oli OAJ:n Kevätvaltuuston kokous Pasilan Akava-talossa. Talon peruskorjaus on nyt valmis, ja valtuusto kokoontui ensimmäistä kertaa uudella ja toimivalla katetulla valopihalla.

Ensimmäisen päivän odotetuin vieras oli pääministeri Juha Sipilä, jonka puhe ei tuonut esille mitään yllättävää.

Kevätvaltuuston tulikuumin aihe oli valtuuston koko, nyt valtuustossa on 150 valtuutettua. On ehdotettu valtuuston koon pienentämistä toiminnan tehostamiseksi. Tulevaisuudessa valtuuston koko voi olla vaikkapa 80 tai 100 valtuutettua. Asia päätetään ensi syksyllä.

Tietenkin kohtuullisen kokoinen valtuusto on tehokkaampi kuin nykyinen, mutta silloin alueellinen kattavuus supistuu, mikä demokratian kannalta ei välttämättä ole hyvä. Olen ajatellut niin, että 100 voisi olla hyvä koko.

En ole asiaa syksyllä päättämässä, sillä siirryn eläkkeelle 1.8. alkaen. 

Olin valtuutettuna kaksi vuotta. Pähkinärinteen koulun opettaja Tiina Pesonen on varalla ja jatkaa tästä eteen päin, onnea Tiina! 

Valtuustossa olin rivimies. Kaikki valtuutetut eivät mahdu työryhmiin tai valiokuntiin. En niihin pyrkinytkään, koska tiesin etukäteen, että valtuustokauteni jää kaksivuotiseksi.

En ole koskaan ollut mikään neuvotteleva virkamies (jotka tietenkin ovat tarpeellisia), vaan pikemminkin rautaa rajalle -tyyppi. 

Lakkosormeni on joskus ollut liiankin herkillä, mutta pitää muistaa, mistä lähtökohdista aloitin opettajanurani. Vuonna 1980 opettajien palkat olivat aivan pohjissa, sillä koko 1970-luvun ajan teimme negatiivisia sopimuksia, kun muut ammattiryhmät sen sijaan porskuttivat. Kuvio huipentuikin v. 1984 opettajalakkoon.

Kaksi ilmettä - viimeinen Kevätvaltuustoilmeeni, toisaalta naaman takana on osa OAJ:n uutta pirteää ilmettä. OAJ on saanut sanomansa hyvin esille sekä mediassa että somessa. Harva järjestöjohtaja on saanut niin paljon palstatilaa mediassa kuin Olli Luukkainen on saanut.

Ennen iltatilaisuutta minulla oli ilo ja kunnia tavata kaksi OAJ:n puheenjohtajaa, nykyinen pj Olli Luukkainen ja edellinen pj Erkki Kangasniemi. Ainoa oman aikani puheenjohtaja, joka puuttuu kuvasta, on tietenkin Voitto Ranne. Tosin kyllä Vodekin kuvasta löytyy, ks. taulu Ollin olkapään ja oikean käteni yläpuolella.

Erkki Kangasniemi osallistui kokoukseen Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n puheenjohtajan ominaisuudessa. Syksyllä minäkin kuulun Seniorijärjestöön. Eläkkeelle menevät OAJ:n jäsenet liitetään automaattisesti Senioreihin. Ensimmäinen vuosi on ilmainen, joten jäsenmaksua ei tarvitse maksaa.

Kannattaa lukea täältä, mitä etuja Seniorijärjestön jäsenyydestä saa: http://www.osj.fi.

Kevätvaltuuston herkin ja mieleenpainuvin hetki oli, kun Vantaan vahva OAJ-vaikuttaja erityisopettaja Kari Kinnunen kukitettiin, koska hän siirtyy takaisin leipätyönsä pariin eli työsuojeluvaltuutetuksi. 

Kari Kinnunen oli pitkään OAJ:n kakkosmies, OAJ:n varapuheenjohtaja. Hän on ollut myös Akavan ja JUKO:n hallitusten jäsen sekä edustanut OAJ:tä kansainvälisissä tehtävissä.

Vuoden 2010 valtuustovaaleissa Kari Kinnunen sai veret seisauttavan äänimäärän, joka oli valtakunnan kaikkien aikojen suurin.

Welcome back, Kari!

OAJ:n valtuuston syyskokous, ensimmäinen päivä

 

Päivän kohokohta oli, kun pj Oli Luukkainen nimitti OAJ:n ensimäiset kunniajäsenet: Voitto Ranne, Erkki Kangasniei ja Antti Henttonen. Vode Ranne piti hauskan lyhyen esitelmän OAJ:n perustamisesta ja sen alkuvaiheista. "Lakkoon on helppo mennä, mutta siitä on vaikea irroittautua." (vrt. vuoden 1984 lakko, on muistissa minullakin)

OAJ - aina voi oppia enemmän - pj Olli Luukkainen avaa valtuustopäivät.

OAJ:n valtuuston syyskokous pidetään tällä kertaa rouhealla kotikentälläni Vantaan Aviapoliksesssa kongressihotellissa.

Teen valtuustopäivistä yksinkertaisia OneNote-muistiinpanoja, joista selviää suurinpiirtein, mistä asioista valtuustopäivillä keskustellaan. Ammattiyhdistystoiminta on sittenkin demokratiaa, vaikka on kovinkin muodikasta toisin väittää.

Luukkainen työmarkkinatilanteesta

- Työmarkkinaosapuolten mandaattia tullaan kaventamaan selvästi, vrt. pakkolait

- Pakkolait nyt lausunnoilla, huhtikuussa deadline, siihen asti neuvotellaan

- Hallitus ei tule hyväksymään, ellei työaikaa jollain tavalla pidennetä

- Nolla palkankorotusta haetaan, SAK hakenut itse ko. ratkaisua

2018 Ruotsin mallin mukaan, vientiteollisuus määrittelisi tason, mitä OAJ ei halua hyväksyä

- Julkisen sektorin palkansaajajärjestöt hyvin yhtenäisiä

- Lomien lyhentäminen, työnantaja esittää vähennystä vähemmän kuin kaksi päivää

- Pekkaspäivät eivät ole keskustelussa ollenkaan

- Nykyään yksityisellä loma plus 12 pekkaspäivää

- Arkipyhät, kuten loppiainen, lomien pituus, työaika ylipäätään

- Työnantajamaksujen alentaminen yksityisellä sektorilla, EK, mikä parantaa yksityisen sektorin kilpailukykyä sote-palvelujen suhteen

- Kuntasektori ajaa samoja maksuja sekä yksityiselle että julkiselle

- Postilakon merkitys suuri yhteiskuntasopimuksen ratkaisun suhteen, hoidettava alta pois, mutta SAK ei ole valmis minkäänlaisiin heikennyksiin työehtojen heikennysten suhteen
- Neuvottelut jatkuu, uuden keskusjärjestön rakentaminen vaikuttaa myös neuvotteluihin, virtaa STTK:sta Akavaan

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laaksonen

Grahn-Laasonen

- Ensimmäinen huomio, kansainvälinen yhteistyö, tuli juuri Brysselistä, suomalainen 

koulutus kiinnostaa jatkuvasti, peruskoulun menestystarina

- Mikä on suomalaisen koulutuksen salaisuus, salaisuus on opettajissa, pitkä historiallinen - jatkumo, opettajan ammatti arvostettu ja haluttu, suuri karsinta, toinen syy, opettajilla kehittäjän rooli, opettaja vapaa omassa luokkahuoneessaan

- Velkaantumiskehitys ja kilpailukyky hallituksen suuret haasteet, nyt on isojen ratkaisujen aika, muuten Suomi näivettyy

- Isojen korjausliikkeiden aika, rakenteelliset uudistukset, sote, työmarkkinaratkaisut

- Menot eivät voi olla tuloja suurempia

- Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset kipeitä

- Huolestuttavat koulutustrendit 1. laskevat oppimistulokset 2. sosiaalinen nousu koulutuksen avulla pysähtynyt 3. koulutustason nousu pysähtynyt

- Aikuisten osaamisen puutteet, osa jäämässä jälkeen, tietoyhteiskunta, työelämän vaatimukset

- Koulut tukisivat luontaista uteliaisuutta ympäröivään maailmaan

- Innostuksen luominen

- Elinikäinen oppiminen

- Mahdollisuuksien tasa-arvo hyvä tavoite

- Kärkihankkeilla tavoitellaan pysyviä muutoksia kolmessa vuodessa , peruskoulussa: uusi pedagogiikka, uudet oppimisympäristöt, digitalisoituminen, mikä merkitsee kokokoulukulttuurin muutosta

- Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma, uudistettaisiin sekä peruskoulutus että täydennyskoulutus, 50 miljoonaa lisää opettajienkoulutukseen, omaa osaamistarpeeseen nähden oikeanlaista koulutusta yksilötasolla

- Digitaalista oppimista mietitään pedagogista näkökulmasta

- Työryhmää kootaan paraikaa, tiivis ammattilaisista koostuva ryhmä, OAJ:sta Luukkainen

- Ministerin mielestä peruskoulun uudistaminen hyvin innostavaa, nyt on momentum

- Kokeilukulttuuri kehittämisen avuksi koulutuspolitiikkaan, aktivoitaisiin ammattilaiset itse tekemään uudistuksia

- Varhaiskasvatus vaikein asia suurten leikkausten takia, OPH tekee ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksen perusteet, 7 miljoonaa käytössä varhaiskasvatuksen kehittämiseen, korkeakoulupaikkoja lisätty lastentarhanopettajiksi opiskeluun

- Yleinen kotiuttaminen, monikulttuurisuus, radikalisoituminen, kouluissa pitäisi olla keinoja vastata ääri-ilmiöihin

- Millaisia kieli- ja kulttuuritaitoja kehitetään, kulttuurien moninaisuus rikkaus

- Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajalapsien oppimisen kuilua kavennettava

- OAJ, vastaanottajakeskuksiin saatava opettajaresursseja

- Ministeri ei kannata lastentarhanopettajien kelpoisuuksien lieventämistä

Luukkainen ministerille

- Opettajat huolissaan koulutusjärjestelmän tilasta

- Luukkainen toivoi voimia hallitukselle koulutuksen puolustamiseen  

YSI-ryhmän kokous - peruskoulu ja lukio

YSI-ryhmä

- Ryhmäkeskustelussa puhuttiin vuosityöajasta

- Kuinka käy opetusvelvollisuuksien (ya), jos vuosiaikaan mennään?

- Kannattaa kokeilla, Vaasassa kokeillaan, 4 % kokeilukorotus palkkaan

- Kari Kinnunen ei jatka enää YSI:n puheenjohtajana, vaan keväällä valitaan uusi puheenjohtaja

- YSI esittää, että OAJ-YSI:n pj toimisi OAJ:n 1. varapuheenjohtajana
- Puheenjohtajaehdokkaiksi ilmoittautuneita ovat Arja Laulajainen, Timo Kettunen, Matti Helimo ja Petri Kääriäinen, ehdokkaita voi tulla vielä muitakin, vaalit ovat huomenna

Vantaan opettajat ovat jo nyt valmiina lakkoon

Helsingin ja Vantaan opettajat olivat lakossa huhtikuun 1984. Kaikkiaan työtaisteluun osallistui 7200 opettajaa kymmenessä kaupungissa. (Opettaja 46/2013)

22.3. Vantaan Sanomat

30 vuotta sitten:

Vantaan opettajat ovat jo nyt valmiina lakkoon

Vantaa on eräs maan lakkopaikkakunnista, jos Opettajien ammattijärjestön lakko alkaa 9. huhtikuuta. Vantaalla lakkoon menevät kaikki peruskoulunopettajat.

OAJ vaati muun muuassa tasokorotusta peruspalkkaan, työajan lyhentämistä ja oppituntien ulkopuolisen työn korvaamista. Opettajat ovat tonnilinjalla eli vaativat tuhannen markan korotusta peruspalkkaansa.

Peruskoulunopettajan lähtöpalkka on nyt hieman yli 4000 markkaa.

Vantaalainen jäsenistö on tehnyt OAJ:n johdolle selväksi, että se pysyy vaatimusten takana.

(Vantaan Seutu = Vantaan Sanomien edeltäjä 22.3.1984)

Valmistuin opettajaksi v. 1980. Järkytyin, kun sain ensimmäisen palkkakuittini käteen. Pidin palkkakuittiani vitsinä.

Järkytyin toistamiseen, kun ensimmäisen työpaikkani Hiekkaharjun koulun ammattiyhdistysaktiivi Kalevi Lohikoski esitteli meille opettajien 1970-luvun palkkakehitystä, pelkkää laskevaa käyrää. 1970-luvulla muiden ammattijärjestöjen käyrät olivat pääosin selkeän nousujohtoisia.

Opettajat ajettiin lakkoon v. 1984. 

Vantaalaisia opettajia ei paljoa tarvinnut lakkoon maanitella, koska palkka oli niin huono. Asunnot Vantaalla jo siihen aikaan olivat niin kalliita, että aloittelevalla luokanopettajalla ei ollut mitään mahdollisuutta ottaa asuntolainaa, koska sen ajan korkotaso oli niin korkea.

OAJ laski aivan oikein, että lakkoeturintamaan piti ottaa vain muutama vahva kaupunki, Helsinki, Vantaa, Vaasa ja Imatra, joissa oli täysi lakkovalmius. Vantaalla oli vain kaksi opettajaa, jotka eivät suostuneet lakkoon. Toinen löytyi omasta koulustani, puhuimme hänelle vuorotellen kollegani kanssa kuin ruuneperit parin viikon ajan niin, että hän lakkoa edeltävänä päivänä taipui mukaan. Toiselle opettajalle ammattiyhdistyksen laulumiehet lauloivat serenadeja hänen ikkunansa alla, hän taipui lakkoon vasta aivan viime tingassa lakkoa edeltävänä yönä.

Oman kouluni opettaja, joka aluksi oli lakkoa vastaan, innostui asiasta niin paljon, että hän piti kotonaan kouluni opettajille lakkoiltamankin. Ylipäätään lakko yhdisti vantaalaisia opettajia ja lujitti kovasti paikallisen Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen (VOAY) yhteenkuuluvaisuutta ja voimaa entisestään. 

Pitää ottaa myös huomioon, että Opettajien ammattijärjestö (OAJ) oli melko nuori organsaatio tuolloin. OAJ perustettiin vasta v. 1973. Muutamaa vuotta aikaisemmin Kansakoulunopettajien liitto ja Oppikoulunopettajien järjestö liittyivät yhteen, mikä oli pakko tehdä, kun siirryttiin peruskouluun.

Lakkomalli oli ennenkuulumaton, vain kaksi kaupunkia ensin lakkoon ja muut lähtisivät perässä asteittain, jos lakko ei purisi. Muut opettajat tukivat lakkoilevia opettajia lakkoavustuksella.

Asteittainen lakko jurppi Kuntatyönantajien (KT) edeltäjää Kunnallista sopimusvaltuuskuntaa (KSV) niin, että KSV melko pian julisti työsulun. KSV ajatteli, että työsulun avulla opettajat lyötäisiin melko pian polvilleen. OAJ esti työsulun.

KSV laski väärin, koska työsulku-uhan takia opettajat saivat yleisen tuen puolelleen aivan suveriinisti. Opettajat osasivat hyödyntää mediaa paljon paremmin kuin KSV. 

Tohina kesti kolmisen viikkoa. OAJ teki kohtuullisen sopimuksen, esim. luokanopettajan peruspalkkaa nostettiin hieman yli tonnilla. 

Vantaalla lakosta irtautuminen oli vaikeaa, haluttiin vieläkin enemmän. Lakon jälkeen OAJ:n silloinen puheenjohtaja "Vode" Voitto Ranne saapui voiton huumassa Tikkurilan Peltolan koulun täyteen ahdettuun auditorioon. Hän astui sisään molemmat kädet ylhäällä sormilla voitonmerkkejä näyttäen, mutta hämmentyi, kun sai vastaansa valtavan buuausmyrskyn.

VOAY:n lakkokenraali Heikki Rajamäki joutui astumaan esiin ja sanoi jyristen meille, että lakkoon on vaikea mennä, mutta siitä on vaikea irtautua. Rajamäki totesi, että parempaa sopimusta ei voitu saada aikaan, ja että tähän on nyt tyydyttävä.

Muistan onnistuneen lakon jälkeen, kuinka KSV:n johtaja Paavo J. Paavola televisiossa ääni väristen sanoi jotenkin näin, tämä otetaan vielä takaisin korkojen kera.

Kyllä otettiin.

Vuoden 1984 opettajien lakko yhdisti opettajat ja OAJ:sta tuli vakavasti otettava ammattijärjestö.