sunnuntai 4. lokakuuta 2020

Uutta oppimisympäristöä etsimässä 3. - Pähkinärinteen koulu

Pähkinärinteen kouluni on minun kouluni, sillä tein työtä siellä 32 vuotta ja sijaistan siellä silloin tällöin vieläkin. Koulurakennus valmistui v. 1981, tulin kouluun Hiekkaharjun koulusta v. 1982. 


Hiekkaharjun koulu eli Hiekkis valmistui v. 1971 ja se edusti 1970-luvun koulurakentamisen ihannetta solurakenteineen ja kokolattiamattoineen ja siirreltävine seinineen, joita ei sitten koskaan siirreltykään. Seinät olivat kevytrakenteisia, eivätkä pitäneet ääntä kunnolla. Käytävillä oli hukkatilaa valtaisasti. 

Myöhemmin Hiekkaharjun koulu remontoitiin totaalisesti, alkuperäisestä koulusta jäivät jäljelle vain seinät. Nyt koulussa on sisäilmaongelmia ja se odottaa korjausvuoroa.

On tarkkaan harkittava kannattaako edes 1970-80 -lukujen koulurakennuksia peruskorjata. Yleensä kustannukset ovat nousseet lähes uuden koulurakennusten kustannusten tasolle, eikä lopputulos ole aina ollut häävi. Usein peruskorjauksen jälkeen on jouduttu uusiin korjauksiin.

Pähkinärinteen koulun eli Pähkiksen peruskorjaus valmistui v. 2016. Koulusta tehtiin uusien oppimisympäristöjen hengen mukainen, ensimmäisten joukossa Vantaalla.


Peruskorjauksen suurin urakka oli koulun ilmastointijärjestelmän uusiminen. Katolle rakennettiin uusi, iso laajennus ilmastointikoneita varten. Jorkut ilmastointiputkien osat ovat kuin nykytaidetta kuten kuvassa.

Ilmanlaatu parani kertaheitolla,  ja ennen kaikkea ilmastointilaitteet eivät enää pidä hirmuista ääntä. Kun ennen piti mölyn yli puhua, ääni oli tiukoilla. Yksi opettajistamme opiskeli laaja-alaiseksi erityisopettajaksi jatkuvien äänihuolten takia. Pari-kolme maikkaa käytti puhetta vahvistavia laitteita.


Luokat madaltuivat rajustí ilmastointilaitteiden koteloinnin takia. Parissa luokassa kotelot ovat niin matalalla, että kaksimetrinen mies kuten minä, voi lyödä päänsä niiden nurkkiin. Mataluus ahdistaa ainakin minua.


Yhdessä luokassa kotelointi aiheutti kaikuongelmia. Sijaistin ko. luokassa kolme päivää, luokan äänimaailma ärsytti, vaikka oppilaat eivät melunneet juuri ollenkaan. Kun puhui, joutui väkisinkin nostamaan vähän äänentasoa, mikä ei tehnyt hyvää äänihuulilleni.

Kaiken kukkuraksi asentajat olivat unohtaneet laittaa kattoon akustolevyt, ne lojuvat edelleen pommarissa.

Ennen koulun peruskorjausta luokkiin oli hankittu hienot kaiuttimet, jotka häipyivät remontin aikana ties minne.


Koulu koostuu kuudesta luokka-astekohtaisesta solusta sekä muutamasta erikoisluokasta ja liikuntasalista. Kengillä ei kävellä luokkiin, vaan ne jätetään soluihin.

Vantaan tilaohjelman sekä uuden oppimisympäristön ideologian mukaan kaikki tila on oppimistilaa kuten soluaulatkin, mikä näkyy soluaulan keskellä olevana istuinrykelmänä.


Myös alakäytävä on täynnä naulakoita ja kenkäsäilytystiloja. Pähkinärinteen koulu on tupaten täynnä oppilaita.


Alakäytävän levennykseen tehty työtila

Portaiden yläpään työskentelytila

Portaiden alla oleva työskentelytila

Porrasaulassa oleva työskentelytila


Kaikki tila on valjastettu oppimisen tarpeisiin, jopa monistushuoneeessa on pieni tila, jossa oppilas voi tehdä rauhassa vaikkapa kokeensa, jos hän on ollut koepäivänä poissa koulusta.


Tietenkin ruokala toimii hyvänä oppimistilana silloin, kun ei ole ruoka-aika. Koulun jälkeen siellä toimii läksyparkki sekä kerhoja. Itse pidin siellä vuosia shakkikerhoa.


Parasta Pähkiksen uudessa oppimisympäristössä on, että  luokkien väliseiniä ei revitty auki, vaan niiden väliin tehtiin palo-ovet. Ovet saadaan auki tarvittaessa, joissain luokkapareissa ovet ovat jatkuvasti auki. Kun ovet ovat kiinni, toisesta luokasta ei kuulu ääniä. Turvallisuuden kannalta on erinomaista, että ovet saadaan nopeasti kiinni. 


Joissain kouluissa väliseinät revittiin kokonaan auki, mikä on huonoa, koska joskus on hyvä, että luokat voivat toimia erillisissä tiloissa esim. kokeiden tai hiljaisten lukuhetkien aikana. Yhdessä koulussa opettajat alkoivat heti rakentaa tilapäisiä rakennelmia melusuojaksi, nyt odotellaan, että väliin saadaan lasiseinät. 

Väliverhot ovat osoittautuneet huonoiksi ratkaisuiksi, ne eivät eristä ääntä riittävästi ja niissä roikutaan.

Opettajan kannalta hienoa on, että luokkiin tuli isot älynäytöt, jonka avulla voi nyt näyttää kunnolla tietokoneen kuvaa. 

Opettajien pöydät ovat jokaisessa uuden oppimisympäristön mukaisessa koulussa surkean pieniä. Samaan aikaan pöydälle pitäisi mahtua läppäri sekä heitin ja sen edessä tilaa näytettävälle kirjalle tms. Melkein kaikissa luokissa opettajien pöydille on kasattu järkyttävän paljon tavaraa, kun kunnollisia säilytystiloja opettajien pöytien yhteydessä ei ole. Voi surkeutta. Yleensä heittimetkin ovat surkeita ja niiden johdon ovat niin lyhyitä, että hyvä, kun heittimet ylipäätään pysyvät pöydillä.

Pari vuotta ennen remonttia Pähkiksen oli hankittu fantastiset opettajien pöydät säilytystiloineen. Niissä heittimet olivat kunnollisia ja tietokoneille oli kunnon tilat. Niitä pöytiä ei enää Pähkiksessä näy.


Näin opettajia kidutetaan. Heittimen johdot ovat niin lyhyitä, että itse heitin ei mahdu pöytään kokonaisuudessaan.


En ole vieläkään ymmärtänyt, miksi ei kehitetty uusien oppimisympäristöjen mukaisia pulpetteja. Valkoiset salmiakkipöydät ovat aivan onnettomia, hyvä kun niiden päälle mahtuu A 3 paperi, vesivärivehkeiden kanssa tekeekin jo tiukkaa. 

Ärsyttävintä on, että pöydissä ei ole säilytyslaatikoita. Oppilaat ravaavat jatkuvasti lokerikolleen, mikä lisää asiaankuulumatonta hälyä ja liikettä.

Pähkiksen kalusteet ovat Martelasta. Kun mainitsin esittelytilaisuudessa näistä surkeista oppilaiden pöydistä, esittelijä ei pystynyt vastaamaan mitään. Kait Matelan tarkoitus oli myydä kouluihin niin paljon kamaa kuin mahdollista. Yhtenä vuonna Martela olikin suurin kotimainen pörssinousija.


Erilaiset istuintyynyt ovat kivoja. Lattialle voidaan tehdä rinkejä vaikkapa pienen satuhetken ajaksi.


Luokissa on sohvia, joissa esim. maata, kun luetaan romaaneja. En siedä normiluokissa huopaisia eristyssellejä enkä sellejä muutenkaan. Inhoan, kun ei ole näköyhteyttä oppilaaseen. 

Näköjään uuteen oppimisympäristön kuuluuvat myös kuulosuojaimet. Inhoa niitäkin, kyllä opetus ja oppiminen on kokonaisvaltaista sosiaalista kanssakäymistä, eristäytymisellä ei pitäisi olla sijaa.

Ekan kerran, kun näin Pähkiksen koulu opettajienhuoneessa karmean kasan kuulosuojainlaatikoita, ärähdin ja totesin, että teknisessä luokassa on aivan riittävästi kuulosuojaimia. Joku totesi, että niitä tarvitaankin ekoissa luokissa. Olin kuin puulla päähän lyöty, en ymmärtänyt, mistä on kyse.


Jotkut opettajat säilyttivät vanhoista luokista melko uudet kirjahyllynsä, joissa oli myös lokerikkoja. Pädejä tai Chromebookeja varten luokkien nurkista löytyy asialliset säilytyskaapit, enää koneet eivät loju sikin sokin siellä täällä. 


Pienluokassa pöydät ovat perinteisessä järjestyksessä kuten pienluokassa pitääkin olla. Kuvan valkotaulu on tussitaulu, uudemmissa kouluissa on jo älyvalkotaulut. Ja kyllä nuo salmiakkipöydät ovat törkeän pieniä!


Valaistus parani kertaheitolla, se on silmille miellyttävä. Katossa näkyy akustolevyt, nyt luokkien äänimaailma on hyvä sitä yhtä luokkaa lukuunottamatta, siihen kaikuluokkaan ei vieläkään levyjä ole asennettu.


Koulun yhdistetty kirjasto- ja tietokoneluokka on nyt yhdistetty kirjasto- ja musiikkiluokka, kun erillisiä tietokoneluokkia ei enää tarvita. Vantaalla joka oppilaalla on henkilökohtainen tietokone.


Luokassa on myös isoja pöytiä muuhunkin opetukseen kuin musiikinopetukseen. On hyvä, että musiikinluokka saatiin, ei tarvitse enää rahtailla soittimia tai muita vehkeitä ympäri koulua.


Kirjasto on enää kirjavarasto, kirjat haetaan hyllyistä ja luetaan luokissa.


Kuten muissakin uusien oppimisympäristöjen mukaisissa kouluissa, tiloja käytetään joustavasti. Pähkiksen merkintätapa on klassisen varma, sinitarralappu.


Pähkiken tiloista saatiin viihtyisiä, opettajienhuoneestakin, johon on saatu mahdutettua sohvanurkkaus keittiöineen. Keskellä on iso oleskelualue mukavine istuimineen. Pitkänomaisen tilan molemmista päistä löytyy työskentelyalueet.

Kokonaisuudessaan Pähkiksen remontti vanhasta oppimisympäristöstä uuteen onnistui melko hyvin.  Annan numeroksi 8.

Olen sitä mieltä, että Hiekkaharjun, Martinlaakson ja Pähkinärinteen kouluja ei olisi kannattanut peruskorjata, vaan purkaa ja rakentaa uudet koulut kuten Hämeenkylän koululle tehtiin. Hiekkaharjun ja Martinlakson koulujen remontit olivat niin kalliita, että remontin hinnalla olisi saatu uudet koulut. Eikä Pähkinärinteen koulun remontin hinta kovin kaukana ollut uuden koulun hinnasta.

Kaikissa kolmessa koulussa on ilmennyt peruskorjauksen jälkeisiä sisäilmaongelmia. Pähkinärinteenkin koulu kärsi vesivahingosta vuosi peruskorjauksen jälkeen.

Ei ole mitään järkeä siinä, että peruskorjauksen jälkeen joudutaan uuteen korjauskierteeseen.

perjantai 2. lokakuuta 2020

Uutta oppimisympäristöä etsimässä 2. - pinnat

Kun kävelen Lounais-Vantaan uusilla kouluilla, Hämeenkylän tai Rajatorpan kouluilla, sisällä tai ulkona, katseeni haahuilee erilaisilla pinnoilla. Sisällä on pyritty viihtyisyyteen, mutta myös akustiikan parantamiseen. Ulkona on panostettu leikkipaikkojen monipuolisuuteen ja turvallisuuteen.

Pähkinärinteen koulu peruskorjattiin pari vuotta ennen kuin Hämeenkylän tai Rajatorpan koulut. Remontti tehtiin uuden oppimisympäristön ehdoilla. Kaikki kolme koulua ovat ns. sukkakouluja eli kengät jätetään eteiseen, hiekkapöly ei lennä kaikkialle.

Pähkiksen vanhat kovat linoleum-laatat vaihdettiin pehmeämpiin linoleum-mattoihin. Kouluun ei asennettu kokolattiamattoja. Kestävyyden ja ehkä myös siivouksen kannalta ratkaisu oli hyvä, mutta ei akustiikan. Joissain tiloissa kaiku häiritsee.

Hämiksen paljon kulutusta vaativat lattiat kuten aulojen tai opettajienhuoneen lattiat on päällystetty punotuilla muovimatoilla. Ratkaisu on erinomainen, kestävyys, siivottavuus sekä hyvä akustiikka.


Hämiksen luokissa on harmaat kankaiset kokolattiamatot, jotka ovat akustisesti todella hyviä. Kokolattiamatot koostuvat paloista, joten niitä voi tarpeen mukaan vaihtaa.


Rajiksessa luokissa on ainakin kahdenvärisiä kankaisia kokolattiamattoja. Akustiikka toimii hyvin. Oranssi matto on käytävämatto, kestävää punottua muovimattoa. 

Jos suunnittelisin koulua, asentaisin luokkiin sekä käytäville eri värisiä punottuja muovimattoja. Ne toimivat akustisesti hyvin ja ovat kestäviä sekä helposti siivottavia.


Molemmissa kouluissa on jätetty esille jonkin verran betonia. Molemmissa kouluissa tolpat on jätetty betonille, Rajiksessa myös ikkunaseinät. Hämiksen ratkaisu on onnistunut. Mielestäni Rajiksen kokonaiset betoniseinät tekevät luokat hieman kolkoiksi. 

Rajiksen betoniseinät ovat kyllä jotenkin elävän näköisiä, eivät tylsiä. Seiniin on jäänyt rakentajien  lyijykynillä tehtyjä merkintöjä. Tulee mieleen vanhat puiset purkutalot, joista voi löytyä koukeroisilla numeroilla tehty rakentajien laskelmia.

Rajiksessa ikkunanpuitteet ovat valkoiseksi maalattua puuta, Hämiksessä lakattua puuta eli väri on puunväri.


Kuvassa on Rajiksen aulan portaat. Hämiksen ja Rajiksen liikuntasalit on suunniteltu vain liikuntaa varten. Molemmissa kouluissa on iso ruokala, joissa on iso näyttämö. Isot ja leveät portaat kulkevat toiseen kerrokseen. Portailla on kankaiset kokolattiamatot istuskelua varten. Juhlat pidetään siis ruokasalissa, ja portaatkin toimivat katsomoina.

Ratkaisu on hyvin toimiva. Näyttämöä voidaan käyttää milloin vain, eikä esiintymiset tai juhlien treenit haittaa liikunnanopetusta tai urheiluseurojen liikuntakäyttöä. Esim. omassa koulussani Pähkiksessä liikunnanopetus ja iltakäyttö piti lopettaa joskus turhankin aikaisin, koska ennen juhlia saliin piti rahdata näyttämö ja äänentoistolaitteet. Liikunta pidettiin silloin ulkona kuten varmaan myös moni urheiluseura niin teki.

Hämiksen sali

Rajiksen sali

Molempien salien lattiat ovat pehmeähköä muovia, liikuntatunneilla ne ovat mukavia ja turvallisia, eivät kovia ja liukkaita. Kentällä voidaan huoleta pelata salibandyakin, kilpakorikseen puulattiat ovat parempia, mutta juniorikorikseen ja treeneihin sopivat pehmeät muovimatot sopivat hyvin.

Rajiksen sali on liian pieni, puolikkaat salit ovat pieniä liikunnanopetuksessa. Hämiksen sali on fantastisen iso, teen salista myöhemmin erillisen kuvaesittelyn.


Molempien koulujen pihat ovat aivan upeasti suunniteltu, välituntunneilla liikutaan paljon ja liikkumisvaihtoehtoja on paljon. Teen jokaisen kolmen koulun pihasta oman tarinansa.

Rajiksen pihalla on iso sekoitemassalla päällystetty pehmomonttu, kuopan pohjalla on turvallista puuhaketta.


Hämiksen pihan leikkipaikoilla on käytetty pehmomassoja, puuhaketta ja hiekkaa. Asfalttiakin löytyy.


Rajiksessa on laajahko asfalttialue, jossa on punaisella asfaltilla tehtyjä leikkialueita.


Hämiksen ja Rajiksen kouluihin on rakennettu komeat jalkapallohäkit, Pähkikseen ei. Futishäkkien pinnat ovat tekonurmea, Hämiksessä pelialustana on hiekkanurmi, Rajiksessa rouhemuovinurmi, molemmat toimivat hyvin.

Hämiksen ja Rajiksen korishäkkien alustoina on asfaltti, jostain syystä Pähkikseen ei tehty kunnollista ulkokoriskenttää ollenkaan.

Uusien koulujen pihat ja kentät toimivat alueidensa lähiliikuntapaikkona, kun koulut ovat kiinni. Ajatus on loistava.

maanantai 28. syyskuuta 2020

Uutta oppimisympäristöä etsimässä 1.


Aloitan sarjan, jossa kerron kerron Lounais-Vantaan uusista kouluratkaisuista. Teen tarinaa kuvien avulla, näkökulma on kokeneen luokanopettajan. Opetuskokemusta on 40 vuotta.

Valitsin uutta oppimisympäristöä kuvaamaan kokolattiamaton, koska melkein kaikkiin uusien oppimisympäristöjen mukaisiin uusiin kouluihin asennetaan kokolattiamattoja.  Julistan ne uuden oppimisympäristöjen symboliksi.

Lähtökohta

Kuten valistuneet lukijani tietävät, olen ollut eläkkeellä viidettä vuotta. Koska en malta päivisin kotona löhöillä, kiertelen säännöllisesti sijaisena lähikouluissa keskinmäärin neljä päivää per viikko. Koulujen on sijaittava polkupyörämatkan päässä. Kouluissa kiertely on ollut hyvin avartavaa. On ollut hyvin hauskaa tutustua lähikouluihin ja niiden opettajiin. 

Olen sijaistanut luokanopettajia, laaja-alaisia erityisopettajia, erityisluokanopettajia, valmistavien luokkien opettajia, kieli- ja musiikkiluokkien opettajia sekä yläkoulun aineenopettajia kuten äidinkieli, kielet, historia ja yhteiskuntaoppi, biologia- ja maantieto, kuvataide, käsityö, liikunta- ja terveysoppi ja oppilaanohjaus. Erityisen hauskaa on ollut valmistavilla luokilla, sillä niissä homma on sitä ehtaa, opetetaan ja painitaan perusasioiden parissa, opitaan puolin ja toisin kaiken maailman asioita.

Lounais-Vantaalla (= Myyrmäen suuralue), missä asun, on koulurakennuksia purettu ja rakennettu uusia tilalle tai sitten on peruskorjattu vanhoja koulurakennuksia. Monen vantaalaiskoulun tie on tullut elinkaarensa päähän. 1970-80 -luvuilla rakennettiin vauhdilla kouluja, kun Vantaa kasvoi rajusti. Muistan hyvin, kun silloin todettiin, että silloisten uusien koulurakennusten eliniäksi ajateltiin noin 40 vuotta.

Lounais-Vantaan koulurakennuksia, joita on purettu lähinnä homeen takia ovat Hämeenkylän, Laajavuoren, Myllymäen, Variston ja Rajatorpan koulut sekä Uomarinteen koulun pikkukoulu. Pian puretaan Vantaankosken koulu ja Myyrmäen Varia, iso ammattioppilaitos, joka siirtyy Kehäradan Vehkalan aseman viereen. Homekouluprosessit ovat olleet ikäviä ja joissakin tapauksissa pitkiä. Homeen takia moni alueen tuttu opettaja on joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle, ja oma poikani joutui muutaman kuukauden ajaksi sänkypotilaaksi homeen takia.

Uusia koulurakennuksia ovat siis Hämeenkylän ja Rajatorpan koulut sekä Uomarinteen koulun laajennusosa. Purettavan Myyrmäen Varian tontille tullaan rakentamaan uusi Ojahaan peruskoulu, koska sekä Kaivokselan että Uomarinteen koulut ovat jo täynnä oppilaita.

Isoja peruskorjauksia on tehty Martinlaakson, Uomarinteen ja Pähkinärinteen kouluissa, Vaskivuoren lukiossa sekä Rajatorpan koulun vanhassa ns. museokoulussa. Kohta tullaan peruskorjaamaan Kaivokselan, Kivimäen ja Kilterin koulut. Kaivokselan kouluun tehdään myös iso laajennusosa. Isoja osakorjauksia on tehty Askiston koulussa

Alueen koulujen yhtäkään koulukiveä ei ole jätetty kääntämättä tai lähiaikoina ei jätetä kääntämättä. Tuomelan koulu hylättiin, oppilaat siirtyivät Hämeenkylän kouluun ja koulurakennus odottaa vuokraajaansa.

Helsingin Sanomien painotalon vieressä oleva toimistotalo Sanomala on toiminut Hämeenkylän koulun väistötilana ja toimii lähitulevaisuudessa ainakin Kilterin ja Kivimäen koulujen väistötilana. Sanomalan tontille on rakennettu liikuntahalli.

Vantaa on rakentanut Hämeenkylän ja Rajatorpan koulut ns. allianssimallilla = Vantaan kaupunki + arkkitehdit + rakentaja NCC. Suunnittelun on tehnyt yhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä. Allianssin Vantaan nokkamies on ollut kokenut vantaalainen rehtori Eero Väätäinen.

Tarkoitus on ollut, että suunnittelussa kokemuksia otetaan jatkuvasti huomioon. On kuunneltu myös koulun opettajia, oppilaita ja oppilaiden vanhempia sekä alueen muita toimijoita.

Vantaan kouluissa aloitettiin muutamia vuosia sitten ns. tilaohjelma, Hevoshaan ja Tuomelan koulut lopetettiin ja oppilaat lähetettiin naapurikouluihin. Ajateltiin, että jokaisessa koulussa kaikki liikenevä tila on oppimistilaa kuten käytävät ja ruokasalit. Tavoitteena oli rahan säästäminen, mikä näkyy jonkin verran myös uusissa kouluissa. Neliömetrejä olisi voinut tulla uusiin kouluihin lisää, Hämeenkylän kouluun jäi rakentamatta koulun haluama kuntosali.

Kun uusia kouluja alettiin rakentaa, tavoitteena oli aito uusi oppimisympäristö. 

Tavallaan oli onni, kun vanha Hämeenkylän yläkoulun rakennus homehtui ja lanattiin maan tasalle. Hämeenkylän koulun väistökoulu Sanomala toimi ikään kuin koelaboratoriona. Saadut opit hyödynnettiin uutta Hämeenkylän koulua suunniteltaessa, opettajat olivat todella ahkerasti mukana suunnittelutalkoissa.

tiistai 12. toukokuuta 2020

Etäopetusoppia Vantaalta


Vantaa kyseli huoltajilta, kuinka etäopetus on sujunut. Laitoin kyselyn tiivistelmän kirjoitukseni alle, koska vastauksilla on yleistä mielenkiintoa.

Vantaa hankki peruskouluihin v. 2015 ensin 12 500 tablettia. Pari vuotta myöhemmin hankittiin 13 800 Chromebookia. Nyt jokaisella peruskoululaisella on tietokone käytössään, pienimmillä tabletit, muilla Chromebookit. Koneisiin upotetut rahasummat olivat suuria, mikä herätti kovaa kritiikkiä, kun usein tietokone oli esim. oppikirjan vaihtoehto ja jouduttiin tyytymään vanhoihin risoihin kirjoihin.

Minäkin ihmettelin, kun niin paljon rahaa laitettiin tietotekniikkaan. Koronakriisi opetti minua, että suuri investointi tietotekniikkaan kannatti. Kun etäopetukseen siirryttiin, Vantaa oli valmis ja iskussa.

Chromet ovat käteviä, koska ne ovat edullisia ja Googlen sovellukset ovat käyttöjärjestelmässä, joka hyödyntää myös pilvitallennustilaa. Nyt koronakriisin aikana reaaliaikainen Meet-videopalaveriohjelma nousi arvoon arvaamattomaan. 

Vantaan kouluissa oli keritty hioa oppilaiden tieto- ja viestintäteknologista osaamista suurin harppauksin ennen koronaa. Joskus homma näin kiertävältä sijaisopettajalta (En ole malttanut jättää koulua, vaikka olenkin eläkkeellä, sillä opettaminen on kivaa.) tuntui jopa puuduttavalta, kun oppilaat tekivät töitä pitkiä toveja tietokoneidensa ääressä.

Etäopetus sujui Vantaalla pääosin hyvin. Sekä opettajat että oppilaat olivat etukäteen hyvässä valmiudessa. Hämmästyttävää oli huomata, kuinka nopeasti ja ketterästi opettajat saivat homman toimimaan. Nyt olisi ollut hauskaa olla vielä vakituisesti töissä ja kokeilla etäopetusta lasten kanssa. Etäopetuksessakaan ei mielikuvituksella ole rajoja.

Selvää on, että etäopetus ei voi normitilanteessa olla mikään jatkuva käytäntö, koska etätyöskentely sittenkin on vain yksi työtapa. Välitön yhdessäolo kuuluu kouluun, sosiaalistuminen ja yhdessä tekeminen.

Eniten minua huoletti oppiaineet kuten musiikki ja kuvataide, liikunta ja käsityöt. Näissä oppiaineissa etäopetus ei voi millään korvata koulussa paikalla suoritettua opetusta.

Selvää on myös, kuten Vantaan kyselyn tulokset osoittavat, että etätyössä yksilölliset erot revähtävät entisestään. Etätyöskentely on vaativaa, koska työskentely vaatii oppilaan omaa ohjausta sekä itsekuria. Vaikka normitilanteessakin opettajat koulussa motivoivat, ohjaavat ja valvovat, silti voi olla oppilaita, jotka menevät siitä, missä aita on matalin. Voidaan leikkiä koneella heti, kun opettajan valvova silmä välttää. Kotona etätyöskennellessä ei paikalla ole ammattitaitoista ohjaajaa, silloin tietenkin osa oppilaista putoaa kyydistä. 

Hienoa oli lehdistä lukea, että kiusatut sekä aistiyliherkät lapset hyötyivät etätyöskentelystä. Kaverini Ari Leppä Vantaan Ylästön koulusta jakoi oppilaansa neljään eri etäkouluryhmään, koska hän huomasi, että isossa koko luokan ryhmässä läheskään kaikki oppilaat eivät päässeet koko päivän aikana ääneen. Yksi ryhmä oli hiljaisille oppilaille, jotka koulussa eivät tunneilla juuri koskaan puhua pukahtaneetkaan. Parhaiten edistyi joka tasolla juuri tämä hiljaisten kuuden oppilaan ryhmä, oppilaat uskalsivat aktivoitua, kysellä ja keskustella aivan oma-aloitteisesti.

Ihmeellistä on, kuinka harva vantaalainen oppilas lintsasi etätunneilta. On hauskaa huomata, että oppimisen halu voittaa lähes aina. Kasvatusoptimistinen kollegani totesi muinoin, että oppimista ei voi mikään estää.

Suomessa syystä tai toisesta kotikoulua käy noin 400 peruskoululaista. Yleensä kotikouluoppilaiden opetus jää vanhempien vastuulle. 

Miksei kotikoulua voitaisi järjestää kaikille neljälle sadalle vaikka etänä? Opetushallituksen talo on valtaisa, kyllä siellä huoneita riittää. Voitaisiin aivan hyvin palkata koulullinen etäopettajia pitämään etäkotikoulua. Oppilaille etätunteja voisi olla vaikkapa neljä tuntia per päivä, loppu jäisi vanhempien vastuulle.  


Toivottavasti paluu kouluihin ylihuomenna sujuu hyvin.

* * *

Vantaan kaupunki

Tiedote 12.5.2020

Etäopetus on toteutunut Vantaalla huoltajien mukaan pääosin hyvin

Huoltajilta huhtikuun lopussa kerätty palautekysely Vantaan perusopetuksen poikkeusolojen etäopetuksesta keräsi tietoa etäopetusjakson onnistumisesta. Saimme kyselyyn 2729 vastausta. Huoltajat edustivat tasaisesti kaikkia kouluja ja luokka-asteita. Vastausten avulla kehitetään opetuksen digitalisaatiota ja arvioidaan etäyhteyksillä toteutettujen opetusmenetelmien hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Valtaosa (76%) kyselyyn vastanneista, oli sitä mieltä, että etäopiskeluun siirtyminen sujui poikkeusolojen alussa hyvin tai erittäin hyvin. Huoltajista vain pieni osa (4%) koki, että etäopiskeluun siirtyminen sujui heikosti.

Kiitämme huoltajia vastauksista!

* * *

Sopivat tehtävät, eroja oppilaiden keskinäisessä yhteistyössä

Valtaosa huoltajista (79 %) kokee, että etäkoulutehtäviä on ollut sopivasti ja että etäkoulutehtävien vaikeustaso on ollut sopiva (80%) oppilaan tasoon nähden. Opettajan ja oppilaan välinen keskusteluyhteys on toteutunut hyvin. Oppilaista 65% on ollut vähintään kerran päivässä tai jopa useammin yhteydessä opettajaan. Live- tai keskusteluyhteys opettajan kanssa on ollut kolme kertaa viikossa tai sitä harvemmin joka kolmannella oppilaalla. 

Oppilaiden keskinäisessä yhteistyössä verkon välityksellä on ollut eroja. Yläkouluikäiset tekevät enemmän yhdessä koulutöitä verkon välityksellä, kuin pienet oppilaat. Oppilaista 17% tekee yhdessä koulutöitä verkkoyhteyksiä hyödyntäen jokaisella oppitunnilla tai useamman kerran päivässä, 27% päivittäin, 13% kolme kertaa viikossa ja 43 % tätä harvemmin.

Koulun aikuiset hyvin tukena etäopetuksessa, mutta myös vanhempien tukea on tarvittu

Koulun aikuisilta toivottu tuki on toteutunut etäopetusaikana pääosin hyvin. Huoltajista 12 % kuitenkin kokee, että koulusta saatu tuki ei ole ollut riittävää. Hieman yli puolet oppilaista on pystynyt opiskelemaan opettajien antamien ohjeiden ja ohjauksen avulla eivätkä ole tarvinneet koulun taholta erikseen tukea. Koulun aikuisista eniten apua tai tukea on saatu oman opettajan lisäksi laaja-alaiselta erityisopettajalta tai S2-opettajalta.

Etäopiskelun onnistumiseksi on tarvittu vanhempien apua. Kolmasosan huoltajista mielestä apua on annettu sopivasti, mutta saman verran huoltajista ajattelee, että etäkoulun pitäminen on vaatinut liian paljon heidän apuaan. Noin joka kymmenennessä perheessä vanhempien apua ei ole tarvittu lainkaan. Vanhemmilta tarvittu apu etäopiskelussa korostuu 1.-2.-luokkalaisten osalta ja on vähäisin yläkoululaisten osalta.

Oppilaiden tietotekniset taidot ovat pääosin (60 %) olleet vanhempien mielestä hyvät ja riittävät etäopetuksen aikaisten oppimistehtävien suorittamiseen. Etäopetuksessa eniten käytetyt sovellukset ovat olleet Wilma sekä Googlen eri työkalut. Vain yhdellä kymmenestä perheestä on ollut toistuvia haasteita laitteen, verkon tai sovelluksen/ohjelman toimivuudessa.

Suuret yksilölliset erot oppilaiden välillä

Avoimista vastauksista nousee selkeästi esiin oppilaiden yksilölliset erot etäopetukseen siirtymisessä ja sopeutumisessa. Osalla oppilaista aikuisen ohjauksen tarve on suurempi, osalle taas itsenäinen työskentely kotona on sopinut jopa ryhmässä opiskelua paremmin. Huoltajat ovat nähneet lapsensa koulutyöskentelyä aivan uudesta näkökulmasta, uusin silmin.

Kyselyn vastaukset jaetaan kouluille kokonaisuudessaan, jotta koulut voivat kehittää niiden avulla toimintaansa jatkossa.

Lisätietoja: 

opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus

viestintäpäällikkö Kaisu Tolvanen

torstai 20. helmikuuta 2020

Pekka Peuran kanssa studiossa - olimmeko jäljillä?

Studiossa, sama rotsi edelleen käytössä, oik. toimittaja Miia Krause

Podcast about kymmenen vuoden takaa, olin Pekka Peuran kanssa Puheen iltapäivässä keskustelemassa oppimisesta.
Mihin suuntaan peruskoulu on nytkähtänyt vuodesta 2013? Olimmeko jäljillä?
Kuuntele tästä:

torstai 13. helmikuuta 2020

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Harmaan torpan pojat ja tyttäret

Matti Mäkelä 1951-2019

”On aivan realistista ajatella, että minusta olisi tullut metsän reunoja kulkeva, puunaisia veistävä pöljä, jos Suomessa ei olisi ollut ilmaista koululaitosta, johon saattoi myös harmaan torpan poika mennä opiskelemaan. (kirjailija Matti Mäkelä)

Vaikka Matti Mäkelä kävi kansa- ja oppikoulun, hän tuli tokaisseeksi myös peruskoulun kantavan idean. Ajasta huolimatta harmaan torpan poikia ja tyttäriä on aina.

Tietenkin opettajat painivat arjen haasteissa, mutta silloin tällöin kannattaa vilkaista myös Perusopetuslakia.

Pykälä 2 

Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.

Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.

Kyllä on kauniisti kirjoitettu.

Hesarin Kirjaston tämän viikon kirja on Matti Mäkelän muistelmateos Pitelemätön.

* * *

8.6. HS

Kun Matti Mäkelä kuuli kuolevansa, hän kirjoitti muistelmiensa alun uusiksi: Kirjailijan elämä on kuin koko Suomen tarina torpasta sivistykseen

Maalaispojasta tohtoriksi nousseen Matti Mäkelän enimmäkseen hauska kirja muuttui yllättäen testamentiksi.

lauantai 4. tammikuuta 2020

Simonkylään uusi sisäympäristöpaviljonki

Kuva: Vantaan Sanomat

Vihdoinkin Vantaalle saadaan ensimmäinen sisäympäristöpalviljonki huonosta sisäilmasta kärsiville oppilaille ja opettajille. Paviljonki rakennetaan vuoden myöhässä sovitusta, mutta parempi nyt kuin ei milloinkaan.

Sijainti ei ole paras mahdollinen, koska paviljonki ei sijaitse Kehäradan välittömässä läheisyydessä. Paras paikka olisi ollut Hiekkaharjun aseman tienoo.

Simonkylän koululle on aikamoinen kävely Leinelän asemalta. Matka Länsi-Vantaalta Simonkylään on ainakin pienille oppilaille pitkä.

Vantaalle pitäisi hankkia toinen sisäympäristöpaviljonki Myyrmäkeen. 

Tilan alustava kustannusarvio on 85 000–110 000 euroa per vuosi viiden vuoden vuokrasopimuksella.

* * *

4.1. Vantaan Sanomat


Simonkylän koulun kentälle on noussut viime viikkoina uusi rakennus. Vantaan kaupunki kutsuu rakennusta sisäympäristöpaviljongiksi, jonka tarkoituksena on olla sisäilmaltaan sellainen, että siellä pystyvät opiskelemaan ne oppilaat, jotka eivät ole löytäneet sisäilmaoireiluiden vuoksi sopivaa koulua Vantaalta. Aiemmin kaupunki käytti nimitystä puhdastila.

– Lähtökohta on, että sisäympäristöpaviljonki on oppilaalle viimeinen vaihtoehto, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo korostaa.

Kalo sanoo, että sisäilmasta oireilevien lasten tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Rakennuksessa on paikka 50 oppilaalle, mutta oppilaskohtaisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Yhden oppilaan osalta valmistelu oli vireillä ennen joululomaa. Ensimmäinen askel on Kalon mukaan yhteydenotto omaan kouluterveydenhoitajaan. 

Oppilaspaikasta päättävät Vantaan perusopetuksen aluepäälliköt.

maanantai 28. lokakuuta 2019

HOAY - Stadin tulevaisuus


Helsingin opettajien ammattiyhdistys eli HOAY on tehnyt erinomaisen musiikkivideon nykykoulusta. Video kertoo nykykoulun tilasta hyvin kouriintuntuvasti. Koulun asiantuntijoita eli opettajia kannattaa kuunnella. 
Katsele ja kuuntele:  HOAY – Stadin tulevaisuus
Videon ja musiikin tuotanto: Antti Vuori | www.anttivuori.com Miksaus ja masterointi: Henrik Sirelä | Loiste Productions Värimäärittely: Sarrah Wilkman | Grade One
Rooleissa: Mareena Soininen, Leo Kröhan, Solja Sulkunen, Tuomo Laakso, Johanna Rauhala, Valtteri Koskela & helsinkiläisiä koululaisia Koreografi: Titta Tunkkari Kuvausavustaja: Kirsi Ihalainen
Tuottaja: Hannaleena Maarianvaara | HOAY
hoay.fi 
helvary.fi
Video on muuten erinomainen, mutta kannattaa pikkuhiljaa lopettaa mantranomaiset hokemat kuten ”inkluusio on periaatteessa hyvä, mutta…läp läp lää”.
Inkluusio näyttää olevan lähes joka suhteessa susi, mikä oli tiedossa jo ennen kuin inkluusioon siirryttiin.
Muuten musiikkivideo on täydellinen.

keskiviikko 28. elokuuta 2019

Pahimmat kiusaajat ohjattava poliisille


Näin sen pitääkin olla. Ei koulun tehtävä ole selvitellä varsinaisia rikoksia, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että koulun kurinpitovastuu ei säilyisi.

Ainakin Vantaalla on korostettu, että pahimmat väkivalta- ja koulukiusaamistapaukset on ohjattava poliisin hoteisiin. Nopein keino on, että uhrin vanhemmat tekevät rikosilmoituksen. Vantaan turvallisuusasiantuntija on kierrellyt myös kouluissa kertomassa, kuinka pitää toimia.

Kaiken lisäksi on harmaita alueita kuten vapaa-ajalla tehty nettikiusaaminen, joka ei enää kuulu suoraan koulun kurinpitopalettiin. Ennaltaehkäisy onkin sitten eri asia.

Kannattaa lukea Ylen artikkeli kokonaisuudessaan.

* * *

Yle 28.8.


Rikosta käsitellään rikoksena

Uutta mallia on sorvattu laajalla rintamalla Etelä-Karjalassa. Mukana on ollut koulujen, poliisin, sosiaali- ja terveyspiirin sekä kuntien edustajia. Lakia selkeästi rikkovissa kiusaamistapauksista maakunnassa ei enää haluta edes käyttää koulukiusaus-nimitystä.

– Kiusaamis-nimitys vähättelee tekoa. Ne ovat vain lainvastaisia tekoja, uuden toimintamallin sorvanneen työryhmän vetäjä rehtori Jyrki Auronen korostaa.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan Etelä-Karjalan malli ei ole Suomessa yleisessä käytössä. Koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen katsoo, että samanlainen suhtautumistapa pitäisi ottaa laajemminkin käyttöön. 

– Hieno malli, kun kysymys on tällaisista vakavammista kiusaustapauksista, sanoo Lahtinen. 

Aurosen mukaan eräässä etelä-karjalaisessa koulussa vakavat kiusaamistapaukset saatiin hyvin kuriin, kun asiat siirrettiin poliisille. 

Koulun kurinpitovastuu säilyy 

Jyrki Auronen korostaa, että koulu ei ole siirtämässä lain edellyttämää kurinpitovalvollisuuttaan poliisille.

– Lasten ja nuorten normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluu, että koulussa tapahtuu nahinoita ja kahinoita. Se on tavallista ja koulu puuttuu näihin omilla keinoillaan.
Auronen kuitenkin korostaa, että tehtävänjakoa muiden viranomaisten kanssa on tarkoitus selkeyttää. Vakavampia lainrikkomuksia ei enää käsitellä koulun sisällä ”kiusaamisena”.
– Koululla on ehkä ollut perinteitä, että vakavampiakin asioita on selvitetty koulussa omin voimin. Nyt tämä muuttuu, Auronen sanoo.