Lisää liksaa luokanopettajille

11.5. OAJ

OAJ:n Luukkainen vaatii ohjelmaa opettajien palkkojen nostamiseksi

Opetus-, kasvatus- ja tutkimusalan peruspalkkoja pitää korottaa sadoilla euroilla. Näin vaatii OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, jonka mielestä alan palkkaus ei vastaa läheskään työn vaativuutta eikä opettajien korkeaa koulutustasoa.

Ensi syksynä uusista sopimuksista neuvotellaan näillä näkymin liittokohtaisesti. Julkinen

sektori ja sen suurena ryhmänä opettajat ja lastentarhanopettajat lähtevät turvaamaan palkkakehitystä takamatkalta.

– Palkankorotukset ovat olleet pyöreä nolla, lomarahoja on leikattu, eikä paikallinen sopiminen tuo todellisuudessa mitään lisää, toisin kuin yksityisellä sektorilla. Kenelläkään maisteritason tutkinnon suorittaneella ei edes lähtöpalkka saisi olla alle 3 000 euroa.

* * *

11.5. OAJ

Tavoitteena roima palkankorotus

Oletko valtuutettuna valmis työtaistelutoimiin? Onko kenttä valmis työtaistelutoimiin? Puheenjohtaja Olli Luukkainen vaati kevätvaltuuston avauspuheessaan opetus-, kasvatus- ja tutkimusaloille satojen eurojen korotusta peruspalkkoihin.

* * *

Luokanopettajan palkkaperusliuku (Properuskoulu 20.8.2016)

Täysinpalvelleen luokanopettajan palkkakehityksestä (Properuskoulu  20.5.2016)

Suomalaiset maikat ovat hännänhuippuja (Properuskoulu 20.2.2016)

OAJ:n ylin päättävä elin, valtuusto, aloitti tänään kevätkokouksensa OAJ:n Valopihalla Pasilassa. Minut valittiin OAJ:n valtuustoon kaudelle 2014-2018. Jäin eläkkeelle viime keväänä, joten valtuustokauteni jäi puoleen väliin. Pähkinärinteen koulun opettaja Tiina Pesonen jatkaa tilallani.

Kaksivuotiskauteni oli OAJ:n historian vaisuin. Hyvin mieleenpainuva oli puheenjohtaja Olli Luukkaisen puhe ensimmäisessä valtuuston kokouksessani. Hän totesi jotenkin näin, että en voi luvata teille seuraavan neljän vuoden aikana mitään muuta kuin verta, hikeä ja kyyneleitä. Talouden madonluvut olivat silloin sellaiset. 

Kahden vuoden aikana ei valtuustosalissa juuri palkoista puhuttu. Puhuttiin paljon yhteisestä opettajuudesta. 

Nyt talous on nousussa. Kun talous on nousussa, voidaan puhua opettajien palkoistakin. Lausutaan ääneen jopa maaginen yhdyssana työtaistelu.

Luukkainen totesi tänään, että alan palkkaus ei vastaa läheskään työn vaativuutta eikä opettajien korkeaa koulutustasoa.

Näin on, mutta vääjäämätön tosiasia on, että luokanopettajien palkat ovat jääneet jälkeen muiden paitsi lastentarhanopettajien palkkoihin nähden. Alkupalkka ei ole riittävä pääkaupunkiseudulla asumiseen ja elämiseen.

Luokanopettajan peruspalkka 20-vuotisen työrupeaman jälkeen on vajaat 3400 euroa. Suomalaisen opettajan urakehitystä ei rahalla palkita kuten monissa muissa Suomen verrokkimaissa tehdään.

Luokanopettajien työn vaatimustaso on viime vuosien aikana noussut kohisten. Luokanopettajat yrittävät kasvattaa esim. inkluusio-oppilaista yläkoulukelpoisia. Luokanopettajat ottavat ensimmäisenä vastaan maahanmuuttajaoppilaat, joita tietyillä alueilla on paljon. Missään muussa koulutusputken vaiheessa opetusryhmät eivät ole niin heterogeenisiä kuin alakoulussa.

Aloitetaan opettajien palkkaremontti ensin tasaamalla eri opettajaryhmien palkkaeroja, sitten vasta on opettajien palkkojen yleisten tasokorotusten vuoro. Peruskoulunopettajien palkka on nostettava lukion opettajien tasolle. 

Parasta yhteisopettajuutta on opettajien palkkojen tasavertaisuus. Milloin viimeeksi olet kuullut opettajien keskuudessa puhuttavan solidaarisesta palkkauksesta?

Oletko valmis työtaistelutoimiin?

Sugar Baby Love

Sijaistaessa kierrellessä eri kouluja silloin tällöin näkee pedagogisia helmiä. Tänään bongasin Kaivokselan koulun yläaulasta loistavan tavan havainnollistaa, kuinka paljon sokeria eri juomat sisältävät.

Sokeria on paljon.

Samaan aikaan kanssani sokerin määrää ihmetteli eri-ikäisten lasten muodostama oppilasryhmä. Ihmetys ja epäusko oli suuri. Moni lapsista totesi, että sokeroitujen juomien nauttiminen loppuu.

Kivimäen koulun mosaiikit

Lounais-Vantaan lähikoulukierroksen satoa

On hauskaa toimia "virkaheittoeläkeläissijaisena".  Kun sijaistaa, näkee erilaisia lähikouluja vähän eri kantilta kuin naapurikoulun opettajana. Paljon tuttuja maikkoja, monia erilaisia käytänteitä.

Tänä aamuna lueskelin sijaisohjeita Kivimäen koulun tietokoneluokassa, kun heti silmääni iskivät seinälle ripustettuihin kauniisiin klassisiin mosaiikkitöihin. Koulun oppilaat olivat joskus viime vuosituhannella tehneet komeita tauluja kivipalasista. On selvää, että töitä aikoinaan teettänyt opettaja oli täysiverinen opetuksen ammattilainen, niin hienoja työt ovat.

Mosaiikkityöt tehneet lapset ovat jo aikuisia. Toivottavasti joku heistää näkee nyt omat työnsä tätä kautta. Kurkkasin taulujen taustoihin, tekijöiden nimiä ei valitettavasti löydy.

Mosaiikkityö toimii aina. Nyt kaikki maikat mosaiikkipaloja tilailemaan!

Kielioppi hukassa opettajiksi opiskelevilla

Verkkokielioppi

30.1. HS

Huono opetus periytyy helposti – luokanopettaja ei välttämättä osaa jäsentää lausetta korkeakoulun jälkeenkään

Ongelmat kiertävät pahimmillaan kehää: tuleva opettaja on saanut peruskoulussa ja lukiossa pirstaleista ja pinnallista tietoa kieliopista, ei ehdi paikata puutteitaan opettajankoulutuksen aikana ja päätyy opettamaan lapsia tai nuoria vajavaisesti tai virheellisesti.

Kun aikuista pyytää vuosien tauon jälkeen nimeämään kylmiltään esimerkkilauseesta sanaluokat ja lauseenjäsenet, on melko inhimillistä, jos vastaus on ”ei pysty”.

Huolestuttavampaa on, kun näin vastaa luokanopettajaksi opiskeleva.

Tammikuussa kasvatustieteiden tohtoriksi väitellyt Kaisu Rättyä huomasi Helsingin luokanopettajaopiskelijoita testatessaan, että lauseen subjektin tunnisti 21 prosenttia ja objektin vain 9 prosenttia. Osa ei muistanut, mitä eroa on sanaluokilla ja lauseenjäsenillä.

Hämmästyttävää! Ainakin minulle tohtori Kaisu Rättyän väitöksen tulos on shokki.

Luokanopettajaksi opiskelevat kuuluvat akateemisesti ajatellen suomalaisten nuorten parhaimmistoon. Karsinta opettajienkoulutukseen on kovaa.

Esimerkki (vuodelta 2014): Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen pyrki 2371 hakijaa, joista kokeeseen osallistui 1649 hakijaa. Heistä 146 (8,9 %) sai haluamansa opiskelupaikan.

On vaikea uskoa, että vain joka viides opiskelija tunnistaa lauseesta subjektin. Kaiken kukkuraksi osa opiskelijoista sekoittaa sanaluokat ja lauseenjäsenet.

Uskottava on. 

Sanaluokkia ja peruslauseenjäsennystä opiskellaan kovasti alakoulun yläluokilla. Yläkouluun siirryttäessä suurin osa oppilaista hallitsee ko. asiat.

En tiedä, kuinka paljon peruskielioppia kerrataan yläkoulussa tai lukiossa, mutta tulosten mukaan liian vähän. Olisiko syytä lisätä opinto-ohjelmiin pari pakollista kurssia suomen kielen peruskielioppia?

Myös opettajienkoulutuksessa on syytä palata perusasioiden pariin.

Kertaus on opintojen äiti.

Lisäys:

Oikaisu 30.1. klo 19.50: Helsinkiläisten luokanopettajaopiskelijoiden kykyä tunnistaa kieliopin käsitteitä teksteistä ovat tutkineet Liisa Tainio, Sara Routarinne ja Jenni Marjokorpi eikä Kaisu Rättyä, joka vain viittasi tuloksiin tuoreessa väitöskirjassaan. (HS)

Käytöksestä viitonen

 

29.1. Vantaan Sanomat

Koululaisten käytöstavat kateissa

Aulis Pitkälän mukaan yksi syy käytöstapojen rapautumiseen on opettajien auktoriteetin murtuminen. Monissa maissa opettajia teititellään, ja ulkomaiset vieraat ihmettelevät, kun Suomessa opettajia sinutellaan.

- Opettajien asema on heikentynyt. Opettaja ei voi olla kaveri eikä häntä saa puhutella kuin kaveria, Pitkälä sanoo, vaikkei kannatakaan paluuta teitittelyyn.

Pitkälä arvioi, että huonoissa käytöstavoissa ja koulukiusaamisessa heijastuvat myös kotien ongelmat, kun vanhemmilla ei ole voimia tukea lasten kasvamista.

- Suomalaisten käytöstavat ovat muutenkin huonoja.

Huonot käytöstavat näkyvät kouluissa rauhattomuutena ja opettajien väsymisenä.


Laitoin otsikon niin, että kaikki ymmärtävät, mistä on kyse. Kuva on leike vanhasta todistuksesta.

Käyttäytymisen arviointi (Pähkinärinteen koulu)

Huolellisuuden ja käyttäytymisen kriteerit (Utajärven koulu)

Käytösnumerot ovat aina herättäneet jonkinlaisia intohimoja.

Käydessäni oppikoulua käytännössä kaikilla oppilailla oli käytöksestä kymppi. Käytöksen alennus oli vakava paikka, usein se merkitsi koulun vaihtoa. Oikeastaan silloin käytöksen numero ei kuvannut juuri mitään, koska kaikki sen kympin yhtä tai kahta poikkeusta lukuunottamatta saivat.

Nykyään käytöksen tyyppinumeroiksi voidaan ajatella kasia tai ysiä. Kymppi ansaitaan, pitää olla kohtelias, auttaa muita ja olla yhteistyökykyinen. Arviointikeskustelut ovat hieno lisä myös käytöksen arviointiin.


Aulis Pitkälä on entinen Opetushallituksen pääjohtaja. Hän on toiminut sekä Vantaan että Espoon kaupunkien sivistystoimen johdossa, nyt hän teki paluun Espooseen.

Aulis Pitkälä puuttuu vakavaan asiaan ja on oikeassa. Opettajien auktoriteettiasema on murtunut.

Opettaja ei saa olla oppilaan frendi.

Opettaja ei voi olla kaveri eikä häntä saa puhutella kuin kaveria, Pitkälä sanoo, vaikkei kannatakaan paluuta teitittelyyn. (VS)

Martti Haavion auktoriteetin määritelmä on ylevä ja kaunis:

Opettajan auktoriteetilla tarkoitamme siis sitä henkistä voimaa, joka hänestä säteilee koululuokkaan, niin että hän voi ulkonaisesti ja sisäisesti johtaa sitä. Hänen katseensa ja sanansa saavat luokassa aikaan toivotun vaikutuksen.
(Haavio, Martti 1948: Opettajapersoonallisuus, s. 28)

Ei voida sanoa, että koululaisten käytöstavat olisivat yleisesti heikentyneet. Suuri osa lapsista käyttäytyy yhä edelleen hyvin.

Mutta huonosti käyttäytyvien lasten osuus on selvästi kasvanut muutamina viime vuosina. Uutta ovat lähes täysin holtittomasti käyttäytyvät pienet oppilaat. Huudellaan estottomasti mitä vain, oppilas voi jopa käydä opettajaan kiinni, mikä aikaisemmin oli täysin ennenkuulumatonta.

Syy voi olla opettajien auktoriteetin mureneminen kuten Pitkälä toteaa. Samalla tavalla muutkin auktoriteetit ovat murentuneet kuten esim. kirkko. Kodeissa kaikki lapset eivät enää tottele omia vanhempiaan. Kaikki perheet eivät voi hyvin.

Todennäköisesti huonon käytöksen lisääntyminen kouluissa on seurausta yhteiskunnan yleisestä polarisoitumisesta. Yleinen luulo on, että koulu pystyy ratkomaan lähes kaikki yhteiskunnalliset ongelmat. Näin ei ole.

Olen miettinyt usein omaa auktoriteettiani opettajana kuten varmaan muutkin opettajat. Harva meistä on syntymäauktoriteetti, jolle auktoriteetti on luontaista. Suurimmalle osalle meistä auktoriteetti on tullut iän myötä oppimalla.

Onko opetusalan naisistuminen vaikuttanut opettajien auktoriteetin murtumiseen? 

Sekä Aulis Pitkälä että minä olemme vaatineet kouluihin lisää miesopettajia. Kun asiaan puuttuu, yleensä tulee turpiin.

Mieskiintiöt takaisin opettajienkoulutukseen (Properuskoulu 9.3.2014)
Miehiä kouluihin (Properuskoulu 6.1.2010)

Inkluusio on vaikuttanut koulujen työrauhaan, kun erityisoppilaat integroitiin normiluokkiin. Kaikki eivät sopeutuneet, ja osalla heistä on käytösongelmia.

Sijaisena olen kierrellyt useissa kouluissa ja monissa luokissa. Olen huomannut, että luokissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, on selkeästi enemmän käytöshäiriöitä kuin muissa luokissa.