
sunnuntai 17. tammikuuta 2021
Hämeenkylän koulun liikuntahalli

perjantai 18. joulukuuta 2020
Uutta oppimisympäristöä etsimässä 5. - Hämeenkylän koulu

Allianssissa sopimusosapuolet vastaavat yhdessä hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta jakaen hyödyt ja riskit. Toteutusta ohjataan erilaisin kannustimin, ja tarvittaessa sanktioin, kohti laadullisia, ajallisia ja kustannustavoitteita. Vantaan kumppaneina toimivat NCC Suomi Oy sekä työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko ja Kankkunen Oy sekä Arkkitehdit Frondelius, Keppo, Salmenperä Oy. (www.sivistysvantaa.fi)
Arkena näyttämöllä on kaksi musiikkiluokkaa. Testasin näyttämön seinämän ja ovien äänen eristyskykyä ja menin ruokalaan, kun musiikkiluokassa laulettiin ja soitettiin. Hyvin toimi, juuri mitään ei musiikkiluokasta ruokalaan kuullut.
Musiikkiluokka olisi voinut olla suurempi, mutta luokan järjestys on hyvä. Kaikille soittimille on paikkansa.
Harmi, että nyt korona-aikana ei juhlia järjestetä muutoin kuin etänä. Olisin kärppänä katsomassa, kuinka nopeasti musiikkiluokan kamat saadaan näyttämöverhojen taa ja kuinka nopeasti lounasravintola saadaan rakennettua katsomotiloiksi.
Itse näyttämö on iso ja äänentoistolaitteet ovat hyviä, mutta silti kuuluvuutta ja näkyvyyttä olisi kiva juhlan aikana testailla istuskelemalla aina välillä eri puolilla keskusaulaa.
Olen monta kertaa aiemmin käynyt katsomassa Hämiksen hienoja musiikkiluokkien kevätesityksiä jo Myyrmäen yläkoulun ajoilta. Kaksi lapsistani on ollut koulun musiikkiluokilla. Pähkinärinteen koulun oppilaista noin puolet menee yläkouluun Hämikseen ja puolet Kilteriin, joten omia kuutosianikin meni aina molempiin kouluihin.
Hyvin mielenkiintoista on, että seuraavana remonttivuorossa on juuri Kilterin yläkoulu. Hämis on yhtenäiskoulu.

Alakoululaisten luokat ovat ensimmäisessä kerroksessa, heillä on oma sisäänkäyntinsä. Alakoululaisille on kaksi sisäänkäyntiä, pienille oppilaille omansa ja vähän isommille omansa. Kenkälokerikot ovat heti ulko-ovien vieressä. Naulakot ovat perinteisiä.
Mitään isoja ryysiksiä koulussa harvoin näkee, sillä ala- ja yläkoululaisilla on eri oppitunti- ja välituntiajat.
Kuvassa olevia isoja istuimia käytetään paitsi pukeutumiseen myös opiskeluun.
Vessoja koulussa löytyy lähes joka nurkalta. Jonottaa ei tarvitse ja yksityisyys on taattu.
Kuudesluokkalaiset ovat pääasiassa yläkoulun opettajien hoteissa ja kiertelevät yläkerrosten aineluokissa. Ikävää on, vaikka koulu on uusi, luokkatiloja ei ole riittävästi, niin yksi alakoulun ryhmä opiskelee aina niissä luokissa, jotka kulloinkin ovat vapaana.
Jostain syystä yhden luokka-asteen tilat aukeavat aulatilaan, mikä ei ole hyvä ratkaisu. Asia voidaan helposti ratkaista rakentamalla opiskelutilojen ja aulan väliin lasiseinä. Muutkin alakoulun luokat on eroteltu lasiseinin.
Kuvassa oleva lukusoppi on suosittu romaanien lukupaikka.
Alakoulun puolella luokka-aste muodostaa kahden luokan solun. Kummallakin luokalla on oma tilansa ja keskellä on pienopetustila. Ratkaisu on muuten toimiva, mutta luokissa olisi pitänyt olla neliömetrejä lisää.
Lasiseinä avartaa kahden luokan välistä tilaa, äänieristys toimii ja tarvittaessa seinä saadaan auki. Melkein aina lasiseiniä pidetään kiinni. Oppilaita ei naapuriluokan toiminta häiritse yhtään, vaan he keskittyvät tehtäviinsä. Varmaan opettajatkin ovat jo tottuneet läpinäkyviin seiniin.
Kahden luokkatilan välissä on pienopetustila, jossa usein opiskellaan laaja-alaisen erityisopettajan johdolla. Muutoin tilaa käytetään ryhmäopetustilana, myös hiljaista työtilaa haluavat lapset käyttävät tilaa.

sunnuntai 13. joulukuuta 2020
Helsinki käyttää valtion tukia koulutusleikkauksiin
Maunulan kansakoulu (Grünberg Constantin 1965, www.helsinkikuvia.fi)
Rikas Helsinki tekee sen, minkä Vantaa vältti.
Koronakriisi on rokottanut Vantaata lujemmin kuin muita pääkaupunkiseudun kuntia Vantaan lentokenttäklusterin takia. Kun lentokoneet eivät ole ilmassa, Vantaan työttömyysaste nousi vuodessa lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020 kahdeksasta prosentista neljääntoista prosenttiin. Lomautettujen määrä kasvoi vieläkin rujommin.
Vantaan kaupunginvaltuusto pystyi priorisoimaan, kasvatuksen ja oppimisen toimialan menoista vähennetään murto-osa Helsingin leikkausten määrästä.
Pääosa Vantaan kasvatuksen ja oppimisen leikkauksista kohdistuu kotihoidon kuntalisän pienentämiseen, mikä on huono asia perheille, jotka haluavat pitää pienet alle puolitoistavuotiaat lapsensa kotihoidossa. Helsinki lopettaa kuntalisän yli yksivuotiailta lapsilta kokonaan. Voi olla, että leikkausten säästöt hupenevat siihen, kun loputkin perheet panevat lapsensa kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Perheiden valinnanvapaus kärsii.
Helsingin koulutusleikkaukset rokottavat peruskoulua, joka on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahva kivijalka. Jos se rakoilee, alkavat muutkin koulutuksen rakenteet horjua.
Hämmästyttävintä on, että Helsingin säästöpotin suurin summa 11,3 miljoonaa euroa otetaan suoraan opetuksesta. Vähennetään oppitunteja lähes lain vaatimaan valtakunnalliseen minimiin, vähennetään jako- ja kerhotunteja ja samanaikaisopetusta sekä kasvatetaan ryhmäkokoja.
Silloin helsinkiläinen peruskoululainen kärsii. Erityisesti oppilaat, jotka tarvitsevat yksilöllistä opetusta ja tukea koulunkäyntiinsä, kärsivät. Helsingin peruskoulun leikkaukset iskevät juuri niihin oppilaisiin, joilla on muutenkin vaikeaa eli heikoimpiin lapsiin.
Helsinki ei ole takahikiä, vaan rikas kaupunki ja Suomen dynamo, ei kaupungin lapsia tule opettaa minimitunneilla.
Säästöjen suurin riski on, että erityisen tuen ja erityisluokkapaikkojen tarve kasvaa. Silloin joudutaan ojasta allikkoon, sillä erityisopetus on huomattavasti kalliimpaa kuin perusopetus.
Näin rajut leikkaukset voivat johtaa myös lasten eriytymiseen ja syrjäytymiseen, mikä inhimillisesti katsoen on kestämätöntä. Tulevaisuuden hädän hintalappua on vaikea arvioida, mutta esim. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. (IS 22.11.2019)
"Tämä näyttää pahemmalta kuin onkaan", sanoo kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaava apulaispormestari Pakarinen. (HS 13.12.2020)
Pakarinen paljastaa karvansa, kun hän kertoo, että perusopetuksen tilannetta helpottaa huomattavasti se, että valtiolta on tulossa koronatukea ja tasa-arvorahaa vielä suurin piirtein saman verran kuin säästöt nyt vievät. (HS 13.12.2020)
Tarkoittaako lausunto sitä, että Helsinki upottaa valtiolta saamansa koronatuen ja tasa-arvorahan koulutusleikkauksiin?
Mekanismi ei ole uusi. Monissa kunnissa haetaan valtionapuja johonkin toiseen tarkoitukseen ja valtionavut upotetaan kiertoteitse johonkin aivan muuhun tarkoitukseen.
Olen ollut sitä mieltä, että valtionavut pitäisi korvamerkitä tiukasti. Jos apuja ei käytetä oikeisiin tarkoituksiin, kunnan on maksettava avut takaisin täysimääräisinä. Valtionavuilla törkeä keplotteleminen on saatava loppumaan.
Helsingin pitää olla esimerkki muille Suomen kunnille. Nyt kaupunki näyttää koulutusleikkausmallia ja keplottelee valtionavuilla.
torstai 26. marraskuuta 2020
Uutta oppimisympäristöä etsimässä 4. - Rajatorpan koulu

