Etäopetusoppia Vantaalta

Vantaa kyseli huoltajilta, kuinka etäopetus on sujunut. Laitoin kyselyn tiivistelmän kirjoitukseni alle, koska vastauksilla on yleistä mielenkiintoa.

Vantaa hankki peruskouluihin v. 2015 ensin 12 500 tablettia. Pari vuotta myöhemmin hankittiin 13 800 Chromebookia. Nyt jokaisella peruskoululaisella on tietokone käytössään, pienimmillä tabletit, muilla Chromebookit. Koneisiin upotetut rahasummat olivat suuria, mikä herätti kovaa kritiikkiä, kun usein tietokone oli esim. oppikirjan vaihtoehto ja jouduttiin tyytymään vanhoihin risoihin kirjoihin.

Minäkin ihmettelin, kun niin paljon rahaa laitettiin tietotekniikkaan. Koronakriisi opetti minua, että suuri investointi tietotekniikkaan kannatti. Kun etäopetukseen siirryttiin, Vantaa oli valmis ja iskussa.

Chromet ovat käteviä, koska ne ovat edullisia ja Googlen sovellukset ovat käyttöjärjestelmässä, joka hyödyntää myös pilvitallennustilaa. Nyt koronakriisin aikana reaaliaikainen Meet-videopalaveriohjelma nousi arvoon arvaamattomaan. 

Vantaan kouluissa oli keritty hioa oppilaiden tieto- ja viestintäteknologista osaamista suurin harppauksin ennen koronaa. Joskus homma näin kiertävältä sijaisopettajalta (En ole malttanut jättää koulua, vaikka olenkin eläkkeellä, sillä opettaminen on kivaa.) tuntui jopa puuduttavalta, kun oppilaat tekivät töitä pitkiä toveja tietokoneidensa ääressä.

Etäopetus sujui Vantaalla pääosin hyvin. Sekä opettajat että oppilaat olivat etukäteen hyvässä valmiudessa. Hämmästyttävää oli huomata, kuinka nopeasti ja ketterästi opettajat saivat homman toimimaan. Nyt olisi ollut hauskaa olla vielä vakituisesti töissä ja kokeilla etäopetusta lasten kanssa. Etäopetuksessakaan ei mielikuvituksella ole rajoja.

Selvää on, että etäopetus ei voi normitilanteessa olla mikään jatkuva käytäntö, koska etätyöskentely sittenkin on vain yksi työtapa. Välitön yhdessäolo kuuluu kouluun, sosiaalistuminen ja yhdessä tekeminen.

Eniten minua huoletti oppiaineet kuten musiikki ja kuvataide, liikunta ja käsityöt. Näissä oppiaineissa etäopetus ei voi millään korvata koulussa paikalla suoritettua opetusta.

Selvää on myös, kuten Vantaan kyselyn tulokset osoittavat, että etätyössä yksilölliset erot revähtävät entisestään. Etätyöskentely on vaativaa, koska työskentely vaatii oppilaan omaa ohjausta sekä itsekuria. Vaikka normitilanteessakin opettajat koulussa motivoivat, ohjaavat ja valvovat, silti voi olla oppilaita, jotka menevät siitä, missä aita on matalin. Voidaan leikkiä koneella heti, kun opettajan valvova silmä välttää. Kotona etätyöskennellessä ei paikalla ole ammattitaitoista ohjaajaa, silloin tietenkin osa oppilaista putoaa kyydistä. 

Hienoa oli lehdistä lukea, että kiusatut sekä aistiyliherkät lapset hyötyivät etätyöskentelystä. Kaverini Ari Leppä Vantaan Ylästön koulusta jakoi oppilaansa neljään eri etäkouluryhmään, koska hän huomasi, että isossa koko luokan ryhmässä läheskään kaikki oppilaat eivät päässeet koko päivän aikana ääneen. Yksi ryhmä oli hiljaisille oppilaille, jotka koulussa eivät tunneilla juuri koskaan puhua pukahtaneetkaan. Parhaiten edistyi joka tasolla juuri tämä hiljaisten kuuden oppilaan ryhmä, oppilaat uskalsivat aktivoitua, kysellä ja keskustella aivan oma-aloitteisesti.

Ihmeellistä on, kuinka harva vantaalainen oppilas lintsasi etätunneilta. On hauskaa huomata, että oppimisen halu voittaa lähes aina. Kasvatusoptimistinen kollegani totesi muinoin, että oppimista ei voi mikään estää.

Suomessa syystä tai toisesta kotikoulua käy noin 400 peruskoululaista. Yleensä kotikouluoppilaiden opetus jää vanhempien vastuulle. 

Miksei kotikoulua voitaisi järjestää kaikille neljälle sadalle vaikka etänä? Opetushallituksen talo on valtaisa, kyllä siellä huoneita riittää. Voitaisiin aivan hyvin palkata koulullinen etäopettajia pitämään etäkotikoulua. Oppilaille etätunteja voisi olla vaikkapa neljä tuntia per päivä, loppu jäisi vanhempien vastuulle.  

Laitan oheen Vantaan digitaalisen oppimisen seurantatutkimuksen 2015-2018.  

Toivottavasti paluu kouluihin ylihuomenna sujuu hyvin.

* * *

Vantaan kaupunki

Tiedote 12.5.2020

Etäopetus on toteutunut Vantaalla huoltajien mukaan pääosin hyvin

Huoltajilta huhtikuun lopussa kerätty palautekysely Vantaan perusopetuksen poikkeusolojen etäopetuksesta keräsi tietoa etäopetusjakson onnistumisesta. Saimme kyselyyn 2729 vastausta. Huoltajat edustivat tasaisesti kaikkia kouluja ja luokka-asteita. Vastausten avulla kehitetään opetuksen digitalisaatiota ja arvioidaan etäyhteyksillä toteutettujen opetusmenetelmien hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Valtaosa (76%) kyselyyn vastanneista, oli sitä mieltä, että etäopiskeluun siirtyminen sujui poikkeusolojen alussa hyvin tai erittäin hyvin. Huoltajista vain pieni osa (4%) koki, että etäopiskeluun siirtyminen sujui heikosti.

Kiitämme huoltajia vastauksista!

* * *

Sopivat tehtävät, eroja oppilaiden keskinäisessä yhteistyössä

Valtaosa huoltajista (79 %) kokee, että etäkoulutehtäviä on ollut sopivasti ja että etäkoulutehtävien vaikeustaso on ollut sopiva (80%) oppilaan tasoon nähden. Opettajan ja oppilaan välinen keskusteluyhteys on toteutunut hyvin. Oppilaista 65% on ollut vähintään kerran päivässä tai jopa useammin yhteydessä opettajaan. Live- tai keskusteluyhteys opettajan kanssa on ollut kolme kertaa viikossa tai sitä harvemmin joka kolmannella oppilaalla. 

Oppilaiden keskinäisessä yhteistyössä verkon välityksellä on ollut eroja. Yläkouluikäiset tekevät enemmän yhdessä koulutöitä verkon välityksellä, kuin pienet oppilaat. Oppilaista 17% tekee yhdessä koulutöitä verkkoyhteyksiä hyödyntäen jokaisella oppitunnilla tai useamman kerran päivässä, 27% päivittäin, 13% kolme kertaa viikossa ja 43 % tätä harvemmin.

Koulun aikuiset hyvin tukena etäopetuksessa, mutta myös vanhempien tukea on tarvittu

Koulun aikuisilta toivottu tuki on toteutunut etäopetusaikana pääosin hyvin. Huoltajista 12 % kuitenkin kokee, että koulusta saatu tuki ei ole ollut riittävää. Hieman yli puolet oppilaista on pystynyt opiskelemaan opettajien antamien ohjeiden ja ohjauksen avulla eivätkä ole tarvinneet koulun taholta erikseen tukea. Koulun aikuisista eniten apua tai tukea on saatu oman opettajan lisäksi laaja-alaiselta erityisopettajalta tai S2-opettajalta.

Etäopiskelun onnistumiseksi on tarvittu vanhempien apua. Kolmasosan huoltajista mielestä apua on annettu sopivasti, mutta saman verran huoltajista ajattelee, että etäkoulun pitäminen on vaatinut liian paljon heidän apuaan. Noin joka kymmenennessä perheessä vanhempien apua ei ole tarvittu lainkaan. Vanhemmilta tarvittu apu etäopiskelussa korostuu 1.-2.-luokkalaisten osalta ja on vähäisin yläkoululaisten osalta.

Oppilaiden tietotekniset taidot ovat pääosin (60 %) olleet vanhempien mielestä hyvät ja riittävät etäopetuksen aikaisten oppimistehtävien suorittamiseen. Etäopetuksessa eniten käytetyt sovellukset ovat olleet Wilma sekä Googlen eri työkalut. Vain yhdellä kymmenestä perheestä on ollut toistuvia haasteita laitteen, verkon tai sovelluksen/ohjelman toimivuudessa.

Suuret yksilölliset erot oppilaiden välillä

Avoimista vastauksista nousee selkeästi esiin oppilaiden yksilölliset erot etäopetukseen siirtymisessä ja sopeutumisessa. Osalla oppilaista aikuisen ohjauksen tarve on suurempi, osalle taas itsenäinen työskentely kotona on sopinut jopa ryhmässä opiskelua paremmin. Huoltajat ovat nähneet lapsensa koulutyöskentelyä aivan uudesta näkökulmasta, uusin silmin.

Kyselyn vastaukset jaetaan kouluille kokonaisuudessaan, jotta koulut voivat kehittää niiden avulla toimintaansa jatkossa.

Lisätietoja: 

opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus

viestintäpäällikkö Kaisu Tolvanen

Pekka Peuran kanssa studiossa - olimmeko jäljillä?

Studiossa, sama rotsi edelleen käytössä, oik. toimittaja Miia Krause

Podcast about kymmenen vuoden takaa, olin Pekka Peuran kanssa Puheen iltapäivässä keskustelemassa oppimisesta.

Mihin suuntaan peruskoulu on nytkähtänyt vuodesta 2013? Olimmeko jäljillä?

Kuuntele tästä:

https://areena.yle.fi/1-2068789?autoplay=true&fbclid=IwAR1U7QcIBL0yG1pA8FKR4kGD_CIFk2UI8qR0I34mDEx_nsDrvrHOqRwc-FM

Luettavaa käsialaa, ei harakanvarpaita

HS 13.2.2020 

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Harmaan torpan pojat ja tyttäret

Matti Mäkelä 1951-2019

”On aivan realistista ajatella, että minusta olisi tullut metsän reunoja kulkeva, puunaisia veistävä pöljä, jos Suomessa ei olisi ollut ilmaista koululaitosta, johon saattoi myös harmaan torpan poika mennä opiskelemaan. (kirjailija Matti Mäkelä)

Vaikka Matti Mäkelä kävi kansa- ja oppikoulun, hän tuli tokaisseeksi myös peruskoulun kantavan idean. Ajasta huolimatta harmaan torpan poikia ja tyttäriä on aina.

Tietenkin opettajat painivat arjen haasteissa, mutta silloin tällöin kannattaa vilkaista myös Perusopetuslakia.

Pykälä 2 

Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.

Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.

Kyllä on kauniisti kirjoitettu.

Hesarin Kirjaston tämän viikon kirja on Matti Mäkelän muistelmateos Pitelemätön.

* * *

8.6. HS

Kun Matti Mäkelä kuuli kuolevansa, hän kirjoitti muistelmiensa alun uusiksi: Kirjailijan elämä on kuin koko Suomen tarina torpasta sivistykseen

Maalaispojasta tohtoriksi nousseen Matti Mäkelän enimmäkseen hauska kirja muuttui yllättäen testamentiksi.

Simonkylään uusi sisäympäristöpaviljonki

Kuva: Vantaan Sanomat

Vihdoinkin Vantaalle saadaan ensimmäinen sisäympäristöpalviljonki huonosta sisäilmasta kärsiville oppilaille ja opettajille. Paviljonki rakennetaan vuoden myöhässä sovitusta, mutta parempi nyt kuin ei milloinkaan.

Sijainti ei ole paras mahdollinen, koska paviljonki ei sijaitse Kehäradan välittömässä läheisyydessä. Paras paikka olisi ollut Hiekkaharjun aseman tienoo.

Simonkylän koululle on aikamoinen kävely Leinelän asemalta. Matka Länsi-Vantaalta Simonkylään on ainakin pienille oppilaille pitkä.

Vantaalle pitäisi hankkia toinen sisäympäristöpaviljonki Myyrmäkeen. 

Tilan alustava kustannusarvio on 85 000–110 000 euroa per vuosi viiden vuoden vuokrasopimuksella.

* * *

4.1. Vantaan Sanomat

Simonkylän koulupaviljongin puhdasta ilmaa vaalitaan tarkasti: Uuteen rakennukseen tullaan aamusuihkun kautta, kynääkään ei tuoda muista kouluista

Simonkylän koulun kentälle on noussut viime viikkoina uusi rakennus. Vantaan kaupunki kutsuu rakennusta sisäympäristöpaviljongiksi, jonka tarkoituksena on olla sisäilmaltaan sellainen, että siellä pystyvät opiskelemaan ne oppilaat, jotka eivät ole löytäneet sisäilmaoireiluiden vuoksi sopivaa koulua Vantaalta. Aiemmin kaupunki käytti nimitystä puhdastila.

– Lähtökohta on, että sisäympäristöpaviljonki on oppilaalle viimeinen vaihtoehto, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo korostaa.

Kalo sanoo, että sisäilmasta oireilevien lasten tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Rakennuksessa on paikka 50 oppilaalle, mutta oppilaskohtaisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Yhden oppilaan osalta valmistelu oli vireillä ennen joululomaa. Ensimmäinen askel on Kalon mukaan yhteydenotto omaan kouluterveydenhoitajaan. 

Oppilaspaikasta päättävät Vantaan perusopetuksen aluepäälliköt.

HOAY - Stadin tulevaisuus

Helsingin opettajien ammattiyhdistys eli HOAY on tehnyt erinomaisen musiikkivideon nykykoulusta. Video kertoo nykykoulun tilasta hyvin kouriintuntuvasti. Koulun asiantuntijoita eli opettajia kannattaa kuunnella. 

Katsele ja kuuntele:  HOAY – Stadin tulevaisuus

Videon ja musiikin tuotanto: Antti Vuori | www.anttivuori.com Miksaus ja masterointi: Henrik Sirelä | Loiste Productions Värimäärittely: Sarrah Wilkman | Grade One

Rooleissa: Mareena Soininen, Leo Kröhan, Solja Sulkunen, Tuomo Laakso, Johanna Rauhala, Valtteri Koskela & helsinkiläisiä koululaisia Koreografi: Titta Tunkkari Kuvausavustaja: Kirsi Ihalainen

Tuottaja: Hannaleena Maarianvaara | HOAY

hoay.fi 

helvary.fi

Video on muuten erinomainen, mutta kannattaa pikkuhiljaa lopettaa mantranomaiset hokemat kuten ”inkluusio on periaatteessa hyvä, mutta…läp läp lää”.

Inkluusio näyttää olevan lähes joka suhteessa susi, mikä oli tiedossa jo ennen kuin inkluusioon siirryttiin.

Muuten musiikkivideo on täydellinen.

Pahimmat kiusaajat ohjattava poliisille

Näin sen pitääkin olla. Ei koulun tehtävä ole selvitellä varsinaisia rikoksia, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että koulun kurinpitovastuu ei säilyisi.

Ainakin Vantaalla on korostettu, että pahimmat väkivalta- ja koulukiusaamistapaukset on ohjattava poliisin hoteisiin. Nopein keino on, että uhrin vanhemmat tekevät rikosilmoituksen. Vantaan turvallisuusasiantuntija on kierrellyt myös kouluissa kertomassa, kuinka pitää toimia.

Kaiken lisäksi on harmaita alueita kuten vapaa-ajalla tehty nettikiusaaminen, joka ei enää kuulu suoraan koulun kurinpitopalettiin. Ennaltaehkäisy onkin sitten eri asia.

Kannattaa lukea Ylen artikkeli kokonaisuudessaan.

* * *

Yle 28.8.

Koulut ottivat kovat keinot käyttöön – pahimmat kiusaajat ohjataan nyt poliisille: "Näitä on selvitelty aivan liikaa koulun sisällä"

Rikosta käsitellään rikoksena

Uutta mallia on sorvattu laajalla rintamalla Etelä-Karjalassa. Mukana on ollut koulujen, poliisin, sosiaali- ja terveyspiirin sekä kuntien edustajia. Lakia selkeästi rikkovissa kiusaamistapauksista maakunnassa ei enää haluta edes käyttää koulukiusaus-nimitystä.

– Kiusaamis-nimitys vähättelee tekoa. Ne ovat vain lainvastaisia tekoja, uuden toimintamallin sorvanneen työryhmän vetäjä rehtori Jyrki Auronen korostaa.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan Etelä-Karjalan malli ei ole Suomessa yleisessä käytössä. Koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen katsoo, että samanlainen suhtautumistapa pitäisi ottaa laajemminkin käyttöön. 

– Hieno malli, kun kysymys on tällaisista vakavammista kiusaustapauksista, sanoo Lahtinen. 

Aurosen mukaan eräässä etelä-karjalaisessa koulussa vakavat kiusaamistapaukset saatiin hyvin kuriin, kun asiat siirrettiin poliisille. 

Koulun kurinpitovastuu säilyy 

Jyrki Auronen korostaa, että koulu ei ole siirtämässä lain edellyttämää kurinpitovalvollisuuttaan poliisille.

– Lasten ja nuorten normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluu, että koulussa tapahtuu nahinoita ja kahinoita. Se on tavallista ja koulu puuttuu näihin omilla keinoillaan.

Auronen kuitenkin korostaa, että tehtävänjakoa muiden viranomaisten kanssa on tarkoitus selkeyttää. Vakavampia lainrikkomuksia ei enää käsitellä koulun sisällä ”kiusaamisena”.

– Koululla on ehkä ollut perinteitä, että vakavampiakin asioita on selvitetty koulussa omin voimin. Nyt tämä muuttuu, Auronen sanoo.

Peruskoulun päättöarvioinnin uudet kriteerit

Odotettu uutinen kolahti postilaatikkooni.

Kaikki tietävät, että tavoite lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta on hyvä. Hyvä, että arvosanoille 5, 7 ja 9 laaditaan selkeät kriteerit. 

Olen oppilailleni kuudennen luokan keväällä aina todennut, että muistakaa sitten, että ysiluokan kevättodistus ei sitten ole enää mitään vessapaperia, sillä haetaan lukioon tai ammattikouluun.

Muistan hyvin, kun Vantaalla tehtiin alueellista opetussuunnitelmaa, silloin määriteltiin kriteerit numeroille 5 ja 8. Olin fysiikan ja kemian ryhmässä. Eniten keskustelua syntyi numerosta 5. Kysyimme mentorilta, joka oli alueen toisen yläkoulun rehtori, että mitä tehdään, jos oppilas ei tavoita numeron 5 kriteereitä. Annettiin vahvasti ymmärtää, että numeron 5 kriteereiden on oltava sellaisia, että kaikki pääsevät läpi.

Kun mentori lähti huoneesta pois, naureskelimme hetken ja teimme työtä käskettyä, mahdollisimman väljätulkinnalliset numeron 5 kriteerit. Käytimme paljon sanapareja on tutustunut, on kokeillut jne. Varsinaisesta osaamisesta ei vitosen suhteen tullut yhtään mainintaa.

Nykyisen opetussuunnitelman kriteerit ovat vielä väljemmät, kun osaamistaso on määritelty vain numerolle 8. 

Toivottavasti nyt onnistutaan. Hienoa, että perusnumero 7 rehabilitoidaan. Hyvin mielenkiintoista on, millaiset kriteerit numerolle 5 luodaan. Nyt oppilas voidaan päästää läpi, vaikka hän ei jossain oppiaineessa osaa juuri mitään.

Oleellinen kysymys on: Mitä tehdään, jos oppilas ei saavuta numeron 5 kriteerejä? 

Kihelmöivän mielenkiintoista, odotan laajaa keskustelua. Juuri mikään ei opettajien mielestä ole niin seksikästä ja intohimoja herättävää kuin oppilasarviointi.

* * *

Perusopetuksen arvioinnin uudistaminen etenee 

Tiedote. Julkaistu: 15.05.2019, 09:31

Opetushallitus

Opetushallitus valmistelee perusopetuksen päättöarvioinnin uusia kriteerejä ja arvioinnin linjausten täsmennyksiä yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tarkempien kriteerien tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta. Arvioinnin tasa-arvoisuus on herättänyt huolta sekä opetusalan ammattilaisissa että perheissä. Kriteerityön ohella selkiytetään arvioinnin kansallisia linjauksia, sillä ne on koettu nykyisessä opetussuunnitelmassa liian tulkinnanvaraisiksi.

Nyt laaditaan arvioinnin kriteereitä arvosanoille 5, 7 ja 9. Niissä määritellään, mitä peruskoulunsa päättävän oppilaan on osattava kyseisen arvosanan saadakseen.

─ Tällä hetkellä osaamistaso on määritelty vain arvosanalle 8. Arvioinnin linjauksia täsmentämällä saadaan koko maahan yhtenäisemmät arvioinnin periaatteet tueksi kouluille ja opettajille arvioinnin toteuttamisessa, toteaa opetusneuvos Erja Vitikka Opetushallituksesta.

Valmistelu tehdään yhdessä opettajien, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa

Arvioinnin kriteerien valmistelutyötä ja linjausten selkiyttämistä tehdään yhdessä opettajien sekä didaktiikan asiantuntijoiden kanssa. Työtä ohjaa Opetushallituksen nimeämä ohjausryhmä, jossa ovat mukana keskeiset sidosryhmät. Työn tukena toimii lisäksi asiantuntijaryhmä, johon kuuluu päättöarviointiin perehtyneitä tutkijoita.

Arvioinnin kehittämistyön päämääränä on päättöarvioinnin yhdenmukaistaminen ja sen myötä peruskoulun tasa-arvoisuuden vahvistaminen. Tavoitteena ovat sellaiset kriteerit ja ohjeet, jotka palvelevat kouluja arvioinnin toteuttamisessa mahdollisimman hyvin. Valmistelutyössä on otettu huomioon opettajien toive siitä, että kriteerit saadaan käyttöön nopeasti. Samalla pyritään kuitenkin varmistamaan lopputuloksen laatu kommentointi- ja lausuntokierroksilla sekä käytettävyyden varmistamisella, mikä vaatii oman aikansa. Tästä syystä kriteerien laatimisen aikataulua on täsmennetty.

─ On tärkeää, että opetuksen järjestäjille ja kouluille varataan riittävästi aikaa sekä arviointilinjausten että kriteerien paikalliseen prosessointiin ja perehtymiseen, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

Ensin tarkennetaan koko peruskoulua koskevat arvioinnin linjaukset

Työ on aikataulutettu niin, että ensimmäisenä saadaan selkiytettyä peruskoulua koskevan arvioinnin linjaukset ja tarkennettua arvioinnin toteutukseen liittyvää ohjeistusta. Tämä koskee kaikkia vuosiluokkia ja muun muassa sitä, missä vaiheessa numeroarviointien tekeminen aloitetaan.

Työtä tehdään kevään ja kesän kuluessa, ja arvioinnin linjausten luonnos saadaan kommentoitavaksi verkkoon 16.9.─18.10.2019. Viimeistely tehdään saadun palautteen pohjalta marras-joulukuussa ja uudet linjaukset julkaistaan 31.12. Paikallinen opetussuunnitelmatyö ja suunnitelmien käyttöönotto tapahtuu kevään 2020 aikana ja linjaukset tulevat voimaan uuden lukuvuoden alusta 1.8.2020.

Uusien kriteerien mukaiset päättöarvosanat annetaan kaikissa oppiaineissa keväällä 2022

Päättöarvioinnin kriteereitä valmistellaan kuluvan kevään ja alkusyksyn aikana työpajoissa oppiaineryhmittäin. Oppiaineryhmissä on mukana kaikkien oppiaineiden opettajia sekä tutkijoita. Työpajatyöskentelyssä syntyneiden kriteeriehdotusten toimivuutta arvioidaan Opetushallituksen, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä toteuttamassa käytettävyystestauksessa loppuvuodesta 2019. Samalla varmistetaan se, että kriteerit ovat linjassa arviointiin liittyvän tutkimustiedon kanssa. 

Päättöarvioinnin kriteerien laajempi kommentointi verkossa ja lausuntojen kerääminen toteutetaan syksyllä 2020. Kriteerit viimeistellään palautteen pohjalta siten, että ne julkaistaan 31.12.2020. Paikallinen käyttöönotto tapahtuu keväällä 2021. Kriteerit tulevat voimaan 1.8.2021 ja niiden mukaisia päättöarvosanoja päästään antamaan kaikissa oppiaineissa ja koko ikäluokalle keväällä 2022.

─ OAJ pitää opettajien arviointityötä ja arvioinnin yhdenvertaisuutta paremmin tukevien arviointikriteerien laatimista erittäin tärkeänä. On hienoa, että työtä tehdään eri tahojen vuorovaikutuksessa ja yhteisellä prosessilla. On myös erittäin hyvä, että tälle työlle otetaan nyt huolellisen valmistelun vaatima aika, jotta myös kriteerien käytettävyys voidaan varmistaa. Päätetty etenemisjärjestys on oikea: liikkeelle on lähdettävä arvioinnin yleisten linjausten täsmentämisestä, toteaa kehittämispäällikkö Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä.

Opetushallitus tukee arvioinnin linjausten ja päättöarvioinnin kriteerien toimeenpanoa muun muassa koulutuksella, ohjauksella ja muulla tuella. Tavoitteena on, että kouluissa on riittävästi aikaa perehtyä linjauksiin ja kriteereihin sekä valmistautua niiden käyttöön ennen lukuvuoden 2021─2022 alkua.

Hälytyskellot soivat luokanopettajille!

Tästä Matti Helimon twiitistä ei voi tykätä, vaikka sisältö on täyttä asiaa. 

Minään suurena yllätyksenä ei tule tieto, että yksi suosituimmista koulutusohjelmista ei pian enää vedä. Moni nuori luokanopettaja miettii paraikaa alan vaihtamista, mihin nykyinen tutkinto antaa täydet mahdollisuudet.

1. Palkka

Varsinkaan pääkaupunkiseudulla luokanopettajan palkan käteen jäävästä osasta jää hyvin vähän jäljelle, kun asunnon vuokra tai omistusasunnon velan kuukausittainen maksu on hoidettu. Jo 1980-luvulla OAJ:ssa yritettiin kymmenen suurimman kaupungin ryhmällä vaikuttaa siihen, että palkka riittäisi kohtuulliseen elämiseen myös suurissa kaupungeissa.

Lisää liksaa luokanopettajille (Properuskoulu 11.5.2017)

Luokanopettajan palkkaperusliuku (Properuskoulu 20.8.2016)

Täysinpalvelleen luokanopettajan palkkakehityksestä (Properuskoulu  20.5.2016)

Suomalaiset maikat ovat hännänhuippuja (Properuskoulu 20.2.2016)

Palkkauksen pienuus on vaikuttanut osaltaan siihen, että moni luokanopettaja pian valmistumisen jälkeen siirtyy muihin hommiin. Miehet ovat pääosin jo luovuttaneet, pian miesluokanopettajia ei näy kouluissa mailla halmeilla.

2. Työn kuormittavuuden ja vaativuuden lisääntyminen

Kuten Helimo twiitissään toteaa, Kuntakymppi-tutkimuksessa luokanopettajat ovat kuormittunein ryhmä. Ennen luokanopettajat eivät juuri uupuneet, nyt uupuvat.

Opettajat työskentelevät sietokykynsä rajoilla – lapset eivät kunnioita ja paperityöt painavat. Lasten kunnioitus auktoriteetteja kohtaan on vähentynyt. Pienillä paikkakunnilla on hiukan toinen tilanne. (Satakunta 14.10.2017)

Kuormittavuutta ja vaativuutta ovat lisänneet ainakin:

- toimimaton inkluusio

- kolmiportainen tuki, jossa tuen määrä ei lisäänny portaittain kuten pitäisi

- erityisopetuksen pilkkominen

- uusi oppimiskäsitys

- liian suuret luokkakoot

- maahanmuuttajataustaisten lasten lisääntyminen tietyillä alueilla
- arvoinnin jatkuva poukkoilu

On tuntunut siltä, että luokanopettajia kyykytetään, kun erilaisia tehtäviä sysätään koko ajan lisää harteille. Opettajienkokoukset ovat tehtävänantotilaisuuksia, kun ei ole kovinkaan kauaa siitä, kun opettajienkokoukset olivat todellisia kokouksia, joissa opettajillakin oli sananvaltaa käytännön koulutyön suunnittelun suhteen. Nyt rehtorit sanelevat, mitä virastot määräävät.

Vaikka juhlapuheissa kuinka toitotetaan sitä, että luokanopettajat ovat asiantuntijoita, heidän asiantuntijuuteensa ei luoteta, vaikka he ovat alansa maistereita. Karrikoidusti voidaan ajatella, että maisterit kyykyttävät hierarkisesti toisiaan. Edes rehtorin ammatilla ei ole samanlaista vetoa kuin ennen, kun rehtoreista on tehty kyykyttämisen välikappaleita.

Mitä voidaan tehdä, jotta asiat saataisiin paremmalle tolalle?

On vain kaksi tahoa, jotka voivat ajaa voimalla luokanopettajien etua: OAJ ja Suomen Luokanopettajat ry.

OAJ on tasan niin vahva kuin yksittäinen opettaja on. Loimaan kassoilla ei pitkälle pötkitä. Jos et ole tyytyväinen OAJ:n toimintaan, mene toimintaan mukaan, vain sillä tavalla saadaan asiat oikealle tolalle. Kaikki muu on silkkaa rintamakarkuruutta.

Toisin kuin muut opettajaryhmät, läheskään kaikki luokanopettajat eivät koe liittymistä omaan pedagogiseen järjestöönsä tarpeellisena. Väärin. Suomen Luokanopettajat on ainoa järjestö vain luokanopettajille.

OAJ:n sisällä opettajaryhmät huolimatta siitä, että puhutaan paljon yhteisestä opettajuudesta, ajavat myös omaa agendaansa. Ennen eläkkeelle lähtöäni, tein pätkävisiitin OAJ:n valtuustossa, parin vuoden aikana ei luokanopettajan asemasta, saatikka palkkauksesta, ei juuri keskusteltu. Ajat olivat sellaiset, mutta ne ajat olivat sellaisia koko opettajanurani ajan vuodesta 1980 alkaen loppuun asti vuoteen 2016. 

Vaikka monille luokanopettajan ammatti on vahva kutsumusammatti kuten se minullekin oli, kyllä joku arvo pitää luokanopettajallakin olla. Ei luokanopettajan ammatti voi mikään heittosäkki olla.

Mitä vahvempi Suomen Luokanopettajat on, sitä parempi. Jos et kuulu liittoon, liity. Jäsenmaksu on vain kuusikymppiä vuodessa, et sinä siihen summaan kuole:

Liity jäseneksi!

Vinkkaa jäseneksi liittymisestä myös luokanopettajakavereillesi. Turha sitä yksin on vinkua, kun voidaan yhdessäkin tehdä jotain. 

Lapsia liikuttanut WAU ry konkursissa

Paljon on pidetty tyhjiä hölö- ja juhlapuheita koulun ja lasten liikunnan yhdistämisestä. Nyt WAY ry on mennyt konkursiin. Ainakin Vantaalla WAU-toiminta on ollut aktiivista.

Oman kouluni WAU-ohjaaja Johanna Takala on ollut erittäin inspiroiva esimerkki kannustavasta tavasta ohjata lasten liikuntaa. Kokenut ja osaava Takala on kehittänyt monia ei-kilpailullisia tapoja motivoida lapsia liikkumaan koulupäivien jälkeen. Liikunnan ilo on loistanut lasten kasvoilta, jotkut lapset olivat niin innoissaan, että tulivat valmistautumaan tuntia ennen WAU-kerhon alkua.

WAU on ollut oikeastaan ainoa yhdistys, joka on valtakunnallisesti pyrkinyt liikuttamaan kouluissa vähävaraisia tai sellaisia lapsia, jotka eivät ole halunneet osallistua urheiluseurojen järjestämään liikuntaan.

Muutenkin koulujen kerhotoiminta vaikuttaa olevan hiipumassa. Onko niin, että opettajat ovat niin rättiväsyneitä koulupäivien jälkeen, että kerhoja ei enää jakseta vetää? Vai pidetäänkö koulupäivien jälkeen niin paljon erilaisia palavereita tai kokouksia, ettei kerhoja

keritä enää pitää?

Itse vedin erilaisia kerhoja läpi opettajanurani, lähinnä liikunta-, kuvis- ja tietokonekerhoja, mutta eritoten shakkikerhoa. Vantaalla oli kymmeniä koulujen shakkikerhoja, kun aloitin kerhon pitämisen joskus 1980-puolivälissä. Pelailitiin ja kisattiin. Vantaan mestaruuskisat olivat isoja kisoja, paikalla vierailivat jopa shakin maailmanmestarit Anatoli Karpov sekä Garri Kasparov.

Lopuksi kisoja ei enää järjestetty, koska kouluni kerho oli ainoa koko kaupungissa. Kerran kaupungin kisat olivat enää koulun sisäiset, sen jälkeen kaupungin koulujen shakkiaktiivin, Sotungin koulun opettaja  Markku Kososen kanssa sovittiin, ettei kisoja ei enää kannata järjestää.

Toivon hartaasti, että esim. Opetusministeriö alkaisi rahoittaa WAU-kerhojen toimintaa. Toivon myös, että koulujen kerhoaate elpyisi.

* * *

18.4. Yle

Tuhansien lasten ilmaiset liikuntakerhot loppuvat ympäri maata

Lapsia liikuttanut WAU ry menetti rahoittajia ja joutui hakeutumaan konkurssiin.

– Tämä on antanut mahdollisuuden niillekin lapsille, joiden vanhemmat eivät pääse kuljettamaan lapsia harrastuksiin, tai jotka ovat etäällä kaikista harrastuksista. Tämä on mahdollistanut kaikille lapsille tasapuolisesti liikuntaharrastuksen, mikä on lapsille tärkeää, rovaniemeläinen isä Ossi Saniola kertoo

Valtakunnallisesti toimiva Wau ry on järjestänyt lasten liikuntakerhoja lähellä lapsia, mahdollisuuksien mukaan koulujen liikuntasaleissa tai ulkoliikuntapaikoilla. Kerhoja on järjestetty iltapäivien lisäksi myös aamuisin. Tämä on ollut Saniolan mukaan hyvä.

– Monesti on niin, että lapsi jää yksin kotiin odottamaan koulun alkua. Tämä on paljon parempi, kun saa olla täällä ohjatussa, ammattimaisesti vedetyssä kivassa harrastuksessa, Saniola sanoo.

Rahoittaja lopetti tukemisen

Kiirastorstaina nämä ilmaiset liikuntakerhot loppuivat tuhansilta lapsilta eri puolella Suomea WAU ry:n konkurssin vuoksi. Toiminta loppui, koska useampi merkittävä rahoittaja lopetti yhdistyksen tukemisen kesken rahoituskauden.

Uusia rahoituslähteitä ei löydetty joten WAU ry jätti konkurssihakemuksen huhtikuun alussa.

Yhdistys on vuosien aikana järjestänyt liikuntakerhoja lapsille ja nuorille yli 40 paikkakunnalla eri puolella Suomea.

– WAU ajetaan koko valtakunnassa alas. Sen vuoksi noin 10 000 lapselta lähtee viikottainen ilmainen harrastus alta pois, Tuomas Kosunen kertoo.

Voi rehtoria

The ideal qualities of an effective school principal (schoolvoice.com)

MOT:n eilinen kiusaamisartikkeli herätti ihmiset miettimään koulukiusaamista, mutta keskustelu lähti myös aivan toisille urille Sysmän yhtenäiskoulun rehtori Tuula Vuorisen huolimattomasta lausahduksesta, että pukeutuminen voi olla hutsahtavaa.

Nettikeskustelut kärjistyvät usein liiaksi. Niin nytkin, kuorossa huudetaan Tuula Vuorisen eroa. Julkisuus on kovaa. Epäonnistuneella haastattelulla tai edes yhdellä harkitsemattomalla lauseella ei ole palautusoikeutta. Rehtorit eivät ole julkisuuden henkilöitä, he eivät ole tottuneita antamaan haastatteluita tai esiintymään kameran edessä.

Vuorista haastateltiin myös videolla, jossa Vuorisen puhe oli asiallista ja järkeenkäypää. Hän tunnusti rehellisesti tosiasiat, ei kierrellyt ja kaarrellut, vaan kertoi suoraan, että koulussa tapahtuu kiusaamista. Hän mielellään kuulisi kokemuksia kouluista, joissa kiusaaminen on saatu kitkettyä minimiin.

Rehtorin asema joskus on hyvin raaka. Rehtorit joutuvat sompaamaan oppilaiden, opettajien, vanhempien, viraston ja muiden tahojen muodostamassa nilassa. Muutenkin rehtoreiden työmäärä on kasvanut viime vuosikymmeninä kovasti, kun kouluvirastot ovat tupanneet tehtäviään rehtoreille. Opettajienkokouksetkaan eivät välttämättä enää ole opettajienkokouksia, vaan tiedotustilaisuuksia, rehtorit toimivat viestipoikina- ja tyttöinä, kun he välittävät virastotietoa opettajille. 

Rehtorin työ ei enää välttämättä houkuta. Varsinaiseen pedagogiseen johtamiseen jää enää vähän aikaa. Opettajat ongelmineen jäävät helposti yksin.

Opetushallitus OPH:n sivuilla rehtoreiden ehdottomat kelpoisuusvaatimukset ovat loppujen lopuksi melko väljät:

- ylempi korkeakoulututkinto

- asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus

- riittävä työkokemus opettajana

- oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito

- Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

- Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Käytännössä rehtorin kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin opettajilla yleensä. Aika moni opiskelija suorittaa opetushallinnon opinnot jo perusopintojen yhteydessä. Riittävä työkokemus tulee kaikille opettajan hommia paiskiessa.

Usein rehtorit kouluttautuvat tehtäväänsä oman työnsä ohessa, mikä on aina raskasta, joskus tehotonta. Onko malli paras mahdollinen? Olisiko rehtoreiden koulutusta syytä kehittää?

Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat erilliset opinnot kestävät 1,5 vuotta, 60 op. Koulunjohtamiseen pätevöityy kevyemmin, 25 op. 

Olen vahvasti sitä mieltä, että rehtoreiden koulutukseen hakijoilta on vaadittava hyvän opetuskielen ja kirjallisen taidon lisäksi vahvoja nykyajan vaatimia viestinnän valmiuksia. Koulutuksessa viestinnän hallinnan osuutta on lisättävä radikaalisti.

Myös ihmissuhdetaitoihin koulutuksessa olisi syytä kiinnittää huomio. Mieleeni on jäänyt Hanna Peltokankaan väitöskirja narsistisista esimiehistä, yli joka neljäs johtaja on narsisti. En jaksa uskoa, että rehtorinarsistien prosentti olisi näin korkea, itse en ole toiminut yhdenkään narsistireksin alaisuudessa.

Kun mikrofoni työnnetään nenään eteen, aivan liian usein kuulee:

Meillä on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen, ei meidän koulussa kiusata.

Rehtori, joka sanoo noin, on täysin etääntynyt koulusta tai korostaa tarkoituksellisesti oman koulunsa erinomaisuutta muihin kouluihin nähden. Jokaisessa koulussa kiusataan enemmän tai vähemmän, toivottavasti hyvin vähän. Oman koulun ylikehuminen on epämiellyttävää. On niitä hyviä kouluja muuallakin. 

Ei meidän koulussa ole sisäongelmia, mistään ei ole löytynyt hometta.

Homeen kieltäminen on vaarallista, sillä mittausten jälkeen usein sisäilmasta niitä itiöitä löytyy. Sisäilmaonsairaiden opettajien vähättely on suorastaan sikamaista.

Paljon parempia vastauksia ovat:

En tiedä.

Asiaa tutkitaan.

Teemme parhaamme, jotta...

Olemme pahoillamme, kun...