Näytetään tekstit, joissa on tunniste aaltonen katariina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aaltonen katariina. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Kansallinen koulujen homehätätila


Aamun Hesari kirjoitti ansiokkaasti koulujen sisäilmaongelmista useammankin artikkelin voimalla. Erityisen koskettava artikkeli oli Katariina Aaltosen tarina. Hän on todellinen homekiertolainen, 21 koulurakennusta seitsemän viime vuoden aikana, yksikään ei sopinut.

Koulujen homeongelmissa on hyvin tyypillistä vähättely tai jopa kieltäminen. Yksittäistä sairastunutta opettajaa voidaan syyttää luulosairaaksi, karmeinta on, että sisäilmasta sairastuneita painostetaan usein psyykkisiin tutkimuksiin, olet hullu. Toisaalta voidaan kieltää asiasta puhuminen salassapitorikkeeseen vedoten, voidaan jopa uhata irtisanomisella. Rehtori tai virasto suojelee koulun tai kunnan mainetta.

Hyvä, että Katariina Aaltonen tuli esille omalla nimellään. Kaikki opettajat eivät uskalla. Homeenkin suhteen kuten monen muunkin asian suhteen kouluissa vallitsee pelon ilmapiiri. Pelon ilmapiiri on tuotu vaivihkaa kouluihin kuten muillekin työpaikoille.

Lapset eivät tajua edes valittaa. Usein oireilua aletaan tutkia vasta pitkällisten poissaolojaksojen jälkeen.

Onneksi lapset pääsevät joskus koulusta pois. Opettajat pääsevät koulusta pois vasta eläkkeelle lähdettyään, elleivät he sitä ennen joudu työkyvyttömyyseläkkeelle sisäilmaongelmien takia. Onneksi opettajat sentään voivat parannella hengityselimistöjään kesälomillaan.

Syitä koulujen sisäongelmiin voi olla useita:

1. Rakennetaan väärin

2. Säästetään peruskorjauksissa

3. Korjataan hutiloiden
- tiedän kouluja, jotka ovat olleet terveitä ennen peruskorjausta, mutta home on tullut korjausten jälkeen

4. Säästetään energiaa
- koulujen ilmastointilaitteet ovat sammutettuina koko vuoden aikana 83 % ajasta
- käytännössä laitteet ovat päällä vain koulutuntien ajan ja vähän päälle

5. Ilmastolaitteita ei huolleta tai puhdisteta
- ilman epäpuhtaudet siirtyvät koulurakennuksessa paikasta toiseen
- vrt. teknisen luokan pölyt

6. Siivotaan huonosti
- annetaan pölyjen olla
- siivous on säästösyistä ulkoistettu, mikä on merkinnyt siivojien määrän romahtamista
- siivoojien vaihtuvuus on suurta liian laajojen siivousalueiden takia

Oikeastaan kaikkia syitä yhdistää säästäminen. 

Hyvä, että media on alkanut tarttua koulujen homeongelmiin kunnolla kuten Hesari tänään, sillä opettajia ei aina uskota.

Koulujen korjaaminen on niin kallista, että yksittäisten kuntien rahkeet eivät aina riitä. Koulujen sisäongelmat on koko Suomen ongelma. 

Tarvitaan kansallinen koulujen homehätäohjelma:

1. Korjaaminen edistää yritystoimintaa

2. Työllisyys lisääntyy

3. Korjaaminen on mitä parhainta talouselvytystä


7.8. Yle


 Elvytyksellä ei käännetä talouden suuntaa, pääministeri muistuttaa. Hän painottaa, että nyt on keskityttävä rakenteellisiin uudistuksiin.

 - Pientä helpotusta elvytyksellä on mahdollista tehdä. Esimerkiksi homekoulukorjauksia voidaan aikaistaa, Katainen antaa esimerkin.


Enkeliporsas:

Sanasta miestä pääministeri Katainen! 


10.3. HS


Lokakuussa julkistetun kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaiset 6–12-vuotiaat koululaiset oireilevat selvästi enemmän kuin espanjalais- ja hollantilaislapset. Suomesta tutkimukseen osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Sisäilmaongelmaisten suomalaiskoulujen oppilailla oli 50 prosenttia enemmän hengitysoireista johtuvia poissaoloja kuin niillä, joiden kouluissa ongelmia ei ollut.

"Meillä ei ole vielä tietoa, mistä erot tarkkaan ottaen johtuvat. Teemme aiheeseen liittyvää jatkotutkimusta", kertoo THL:n tutkija Martin Täubel.


10.3. HS


Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan sisäilmaevakossa on jopa tuhansia opettajia.

OAJ teki asiasta toissa vuonna rehtoreille, työsuojeluvaltuutetuille ja päiväkotien johtajille kyselyn. Sen mukaan neljä prosenttia opettajista on joutunut kahden viime vuoden aikana vaihtamaan työtilaa sisäilmaoireiden vuoksi. Tämä tarkoittaa noin 4 000:ta opettajaa.

"Joukko on iso, ja oikeusturva on ajoittain katastrofaalisessa tilassa. Moni on pitkilläkin sairauslomilla, mutta ammattitautidiagnoosia tai kuntoutus- ja eläkepäätöstä on hyvin vaikea saada, koska diagnostiikka laahaa jäljessä", sanoo OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.

"Vähättelyynkin törmää."


10.3. HS