Koulujen homeongelmissa on hyvin tyypillistä vähättely
tai jopa kieltäminen. Yksittäistä sairastunutta opettajaa voidaan syyttää
luulosairaaksi, karmeinta on, että sisäilmasta sairastuneita painostetaan usein
psyykkisiin tutkimuksiin, olet hullu. Toisaalta voidaan kieltää asiasta
puhuminen salassapitorikkeeseen vedoten, voidaan jopa uhata irtisanomisella.
Rehtori tai virasto suojelee koulun tai kunnan mainetta.
Hyvä, että Katariina Aaltonen tuli esille omalla
nimellään. Kaikki opettajat eivät uskalla. Homeenkin suhteen kuten monen
muunkin asian suhteen kouluissa vallitsee pelon ilmapiiri. Pelon ilmapiiri on
tuotu vaivihkaa kouluihin kuten muillekin työpaikoille.
Lapset eivät tajua edes valittaa. Usein oireilua
aletaan tutkia vasta pitkällisten poissaolojaksojen jälkeen.
Onneksi lapset pääsevät joskus koulusta pois.
Opettajat pääsevät koulusta pois vasta eläkkeelle lähdettyään, elleivät he sitä
ennen joudu työkyvyttömyyseläkkeelle sisäilmaongelmien takia. Onneksi opettajat
sentään voivat parannella hengityselimistöjään kesälomillaan.
Syitä koulujen sisäongelmiin voi olla useita:
1. Rakennetaan väärin
2. Säästetään peruskorjauksissa
3. Korjataan hutiloiden
- tiedän kouluja, jotka ovat olleet terveitä ennen peruskorjausta, mutta home on tullut korjausten jälkeen
4. Säästetään energiaa
- koulujen ilmastointilaitteet ovat
sammutettuina koko vuoden aikana 83 % ajasta
- käytännössä laitteet ovat päällä vain koulutuntien
ajan ja vähän päälle
5. Ilmastolaitteita ei huolleta tai puhdisteta
- ilman epäpuhtaudet siirtyvät
koulurakennuksessa paikasta toiseen
- vrt. teknisen luokan pölyt
6. Siivotaan huonosti
- annetaan pölyjen olla
- siivous on säästösyistä ulkoistettu, mikä on
merkinnyt siivojien määrän romahtamista
- siivoojien vaihtuvuus on suurta liian laajojen
siivousalueiden takia
Oikeastaan kaikkia syitä yhdistää säästäminen.
Hyvä, että media on alkanut tarttua koulujen
homeongelmiin kunnolla kuten Hesari tänään, sillä opettajia ei aina uskota.
Koulujen korjaaminen on niin kallista, että yksittäisten kuntien rahkeet eivät
aina riitä. Koulujen sisäongelmat on koko Suomen ongelma.
Tarvitaan kansallinen koulujen homehätäohjelma:
1. Korjaaminen edistää yritystoimintaa
2. Työllisyys lisääntyy
3. Korjaaminen on mitä parhainta
talouselvytystä
7.8. Yle
Elvytyksellä ei käännetä talouden suuntaa, pääministeri
muistuttaa. Hän painottaa, että nyt on keskityttävä rakenteellisiin
uudistuksiin.
Enkeliporsas:
Sanasta miestä pääministeri Katainen!
10.3. HS
Lokakuussa julkistetun kansainvälisen
tutkimuksen mukaan suomalaiset 6–12-vuotiaat koululaiset oireilevat selvästi
enemmän kuin espanjalais- ja hollantilaislapset. Suomesta tutkimukseen
osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Sisäilmaongelmaisten suomalaiskoulujen
oppilailla oli 50 prosenttia enemmän hengitysoireista johtuvia poissaoloja kuin
niillä, joiden kouluissa ongelmia ei ollut.
"Meillä ei ole vielä tietoa, mistä erot
tarkkaan ottaen johtuvat. Teemme aiheeseen liittyvää jatkotutkimusta", kertoo
THL:n tutkija Martin Täubel.
10.3. HS
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan
sisäilmaevakossa on jopa tuhansia opettajia.
OAJ teki asiasta toissa vuonna rehtoreille,
työsuojeluvaltuutetuille ja päiväkotien johtajille kyselyn. Sen mukaan neljä
prosenttia opettajista on joutunut kahden viime vuoden aikana vaihtamaan
työtilaa sisäilmaoireiden vuoksi. Tämä tarkoittaa noin 4 000:ta opettajaa.
"Joukko on iso, ja oikeusturva on
ajoittain katastrofaalisessa tilassa. Moni on pitkilläkin sairauslomilla, mutta
ammattitautidiagnoosia tai kuntoutus- ja eläkepäätöstä on hyvin vaikea saada,
koska diagnostiikka laahaa jäljessä", sanoo OAJ:n työelämäasiamies Riina
Länsikallio.
"Vähättelyynkin törmää."
10.3. HS
Tekstit
Ongelmallista homeoireiluissa on, että sairautta ja sen syitä ei käsittääkseni tunneta vielä täsmällisen tarkasti siinä mielessä että voitaisiin viedä potilas laboratoriokokeeseen ja saada numeerinen tulos reagoivatko potilaan hengityselimet johonkin ja kuinka vahvasti. Jotain ilmanlaatututkimuksia ja viljelyitä tms ehkä jo osataan tehdä sen selvittämiseksi paljonko ilmassa itiöitä ja myrkkyjä? Korjatkaa jos olen väärässä.
VastaaPoistaJoka tapauksessa, joku homeoireileva saattaa olla lumesairas samassa mielessä kuin jotkut ovat sähköyliherkkiä tai demonien riivaamia (joilla monilla on ihan oikeita oireita - niiden aiheuttaja ei vain välttämättä ole se mikä on potilaan päähän fiksaantunut tai kyse on lume-efektistä). Koska tällainen mahdollisuus (vaikkakin pieni) edes ylipäätään on, sitä on sitten työnantajan helppo väärinkäyttää jokaisen homeoirehtivan leimaamiseen.
Muutamia vuosia sitten oli pulaa koulutiloista ja sain sellaisen käsityksen, että sekä lapset että opettajat viihtyivät parakeissa paremmin kuin varsinaisissa koulurakennuksissa. Ne olivat hiljaisia, helposti lämmitettäviä ja niin halpoja, että jo pienen kivitaloremontin hinnalla parakin voisi tuikata tuleen ja ostaa monta uutta tilalle. Valitettavasti en muista lähdettä, mutta siinä oli ihmetelty, miksi uusi koulu pitää sitten ylipäänsä rakentaa, ja vastaus oli jotain luokkaa näin on päätetty.
VastaaPoista"6. Siivotaan huonosti"
VastaaPoistaTähän voinen kertoa omakohtaisen kokemuksena että kun säästösyistä vähennetään pesuaineen määrää siivouksessa, se korvataan pelkällä vedellä lotraamalla.
Ja sitten ihmetellään kun sitä kosteutta kertyy kun ilmastointi ei iltaisin/öisin toimi ja vie kosteutta ulos.
Parakit eivät ole halpoja niiden tarjoamaan tilaan nähden. Kun 200 oppilaan koulun vuokra on 250.000 vuodessa, niin sama oppilasmäärä sijoitettuna vuokraparakkeihin maksaa saman kuukaudessa. Lisäksi energiankulutus on erillisissä parakeissa korkeampi, kuin kunnon kiinteässä rakennuksessa. Remontit ovat tietysti kalliita, mutta onnistuessaan ne pudottavat käyttökustannukset hyvin siedettävälle tasolle. Juuri näistä syistä olen ihmetellyt Vantaan ajatusmallia, jossa terveitä koulurakennuksia suljetaan ja tarvittaessa otetaan parakkeja käyttöön.
VastaaPoistaVille Hurmalainen