perjantai 28. maaliskuuta 2014

Enkeliporsas tulkitsee Tulevaisuuskoneen tuloksia

28.3. Yle


OAJ loi jo alkuvuodesta Tulevaisuuskone.fi-nettikyselyn, joka on tarkoitettu kaikille suomalaisille. Kysely kerää kansalaisten ajatuksia siitä, mihin suuntaan koulutusta on lähivuosina Suomessa kehitettävä.

Pitäisikö ammattikorkeakoulut ja yliopistot yhdistää, tulisiko ohjelmointi ja viestintätaidot ottaa omaksi oppiaineeksi jo esikoulusta lähtien? Myös erikoisluokat, työttömien opiskelu ja ryhmäkoko on kyselyn aiheena.

Muutamassa kuukaudessa on tullut kymmeniä tuhansia vastauksia.

– Jo nyt on tullut esille huoli budjettiriihen leikkauksista. Ryhmäkokojen suureneminen huolettaa kansalaista, paljastaa OAJ:n järjestöasiamies Kaj Raiskio.

– Myös uusi tietotekniikka on sellainen, mitä kansalaiset toivoisivat kouluissa opetettavan entistä enemmän. Nythän on sellainen tilanne, että oppilaat hallitsevat monesti uuden tekniikan paremmin kuin opettajat, kärjistää Raiskio.


Minäkin vastailin Tulevaisuuskoneen kysymyksiin. Nyt tulkitsen Tulevaisuuskoneen vastauksia Enkeliporsaan silmin.

1. Tietotekniikka oppiaineeksi

Enkeliporsas: Ilman muuta.

Nykytilanne on kestämättömän skitsofreeninen. Nyt tietotekniikka pitäisi ujuttaa muuhun opetukseen, vaikka tietotekniikassa on vaikka kuinka paljon omaa oppiainesta, opetettavaa. 

On selvää, että esim. historian opiskelu kärsii, kun oppilaille pitäisi samaan aikaan opettaa tietotekniikan perusteita. Torta på torta -opetus ei ole mistään kotoisin.

Jos tietotekniikka olisi oma oppiaineensa, esim. kymmensormijärjestelmä voitaisiin opettaa kunnolla oppilaille vaikka eka- ja tokaluokilla. 

2. Ohjelmointi omaksi oppiaineeksi esikoulusta lähtien

Enkeliporsas: Ei missään nimessä.

Peruskoulu on yleissivistävä koulu. Ohjelmointi kuuluu ammattikouluun.

Mutta ohjelmointi alakoulussa on mitä parhain kerhoaihe. Yläkoulussa ohjelmointi voisi olla valinnainen oppiaine.

Hyvin ihmeellistä on, että ohjelmointia esitetään oppiaineeksi ohi tietotekniikan. Ohjelmointi on sittenkin vain pieni osa tietotekniikkaa.

3. Erikoisluokat

Enkeliporsas: Erikoisluokat eivät sovi peruskouluun.

Lukioon ne voivat sopiakin. Ainoat erikoisluokat, jotka sopivat peruskouluun ovat musiikki- ja kuvataideluokat.

Taidetta ei pidä väheksyä. 

Taiteiden, ennen kaikkea kuvataiteen, väheksyntä näkyy esim. nyky-yhteiskuntasuunnittelussa sekä arkkitehtuurissa. Oman sukupolveni "monumentit", Helsingin Töölönlahti ja Jätkäsaari, ovat kauheita esimerkkejä sivistyksen puutteesta. 

Kuvataide kunniaan.

Sekä musiikin että kuvataiteen pitää olla kaikille pakollisia oppiaineita ekalta luokalta lukion loppuun asti. Kaikki muu on sivistyksellistä murhaa.

4. Työttömien opiskelu

Enkeliporsas: Ilman muuta työttömien on opiskeltava, jotta työtä voi saada. 

Vastikkeettomalla rahallakin on rajansa. Opiskelu kannattaa, vaikka työtä ei aina saadakaan.

5. Ryhmäkoko

Enkeliporsas: Maksimiryhmäkoko on saatava ehdottomasti lakiin.

On järjetöntä edes haaveilla kunnollisesta erityisoppilaiden integroinnista luokkiin, jos luokanopettajat jätetään yksin suuriin luokkiin painimaan normi- ja erityisoppilaiden kanssa.

Aina ei ole edes kyse oppimisesta. 

Kaikki luokanopettajat tietävät, että luokassa tapahtuu paljon muutakin kuin pelkkää akateemista oppimista. Luokka on sosiaalinen yksikkö.

Suuressa luokassa on on keskinmäärin enemmän häiriköitä ja koulukiusaajia kuin pienessä luokassa. Pienessä luokassa opettajalla on enemmän aikaa yksittäiselle oppilaalle kuin suuressa luokassa.

Säädyllinen ryhmäkoko lakiin on äärimmäisen tärkeää, koska kohta on odotettavissa suuri lomautusaalto:


Näistä hallitus leikkaa...Perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistettuja valtionavustuksia vähennetään 57 miljoonaa euroa. Valtio ei enää jatkossa osallistu oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitukseen. Säästö valtiontaloudelle nousee ensi vuoden noin 12 miljoonasta eurosta 22 miljoonaan euroon kehyskauden lopulla. (HS 26.3.)


Ei ole vaikeaa ynnäillä ja tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. 

Kun valtion luokkakokoavustuksia ei jaella, kunnilla on taivas auki, opettajia voidaan lomautella tuosta vaan. Valtio ei ole perimässä kunnilta luokkakokoavustuksia takaisin, koska niitä ei enää ole jaettukaan.

1 kommentti:

  1. Ohjelmoinnin alkeiden opetus osana tietotekniikkaa toisaalta antaisi hieman pohjaa tietokoneen toimintaperiaatteiden ymmärtämiseen (toivottavasti ainakin joistain) käytännön tekemisen kautta. Mikä on tietokoneohjelma? Miten niitä tehdään? Miten voin oppia itse vaikuttamaan tietotekniseen kotiympäristööni?

    Teknisen käsityön tunnilla oppilas ehkä rakentaa linnunpöntön, jonka voi ripustaa takapihalle. Samalla kenties oppii, että käyttöesineitä voi todella askarrella omaksi huvikseen, jolloin vaikkapa linnunpöntöstä voi tehdä juuri sellaisen kuin haluaa - ei välttämättä tarvitse ostaa kaikkea kaupasta tehdasvalmistettuna. Ohjelmointi antaa mahdollisuuden samanlaisiin elämyksiin, mutta siinä elämänpiirissä mikä tapahtuu takapihan (joita kaupunkilaisilla harvemmin on) sijasta ruutujen 'tuolla puolen'.

    Varsinainen harrasteohjelmointi, jossa olisi tarkoitus oikeasti oppia tekemään jotain jollain ohjelmointikielellä, toisaalta kuuluu sitten ehkä valinnaiseksi (teknisen käsityön lailla?) kuten ehdotit.

    VastaaPoista