torstai 6. maaliskuuta 2014

Uusi oppilashuoltolaki - kunnat ruotuun


Ryysäsin välituntivalvonnasta ekan luokan liikuntatunnille, kiireessä toinen tossu jäi miesten pukuhuoneeseen. Alkuleikin jälkeen pyysin oppilaat luokseni, kerroin hiukan käsipallosta, jota kohta pelasimmekin. Käsipallo on jostain syystä luokan lempipeli.

"Kai-Ari, sun kengät on eriparia!"

En ole kait koskaan ennen laittanut eriparisia kenkiä jalkaani, joten kuvahan siitä oli otettava. Huomasin kännykän lasista, että varpaita ilmestyi kenkieni ympärille.

Kuva on jollakin tavalla herkkä, ison miehen rohjot kengät, joiden ympärillä on pikkuvarpaita. 


6.3. Yle

Elokuun alusta voimaantuleva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kiireellisissä tapauksissa sekä perusopetuksen että toisen asteen opiskelijoiden on päästävä kuraattorin tai psykologin puheille viimeistään seuraavana työpäivänä tuen pyytämisestä.

Lapuan kaupungin opetuspäällikkö Merja Koivisto arvioi kuntien joutuvan koville uusien vaatimusten täyttämisessä, sillä myös koulujen työrauhaa koskeva laki on juuri uusittu ja lisäksi pitäisi vielä valmistella opetussuunnitelmien uusimista.

- Viime syksynä moni arveli että oppilashuoltolain voimaantulo siirtyisi. Tämä tulee aiheuttamaan kunnille lisäkustannuksia kun psykologi- ja kuraattoripalvelut tulee laajentaa myös toisen asteen oppilaitoksiin, vaikka ne eivät ole kunnossa vielä perusasteellakaan, Koivisto sanoo. 

Valmistautumisaikaa lakimuutoksen voimaantuloon on käytännössä vain kevätlukukauden loppuun saakka. 




Ymmärrän, että joissain kunnissa tulee kiire. Lapuan opetuspäällikkö Merja Koivisto toteaa, että kaupungin psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät ole kunnossa vielä perusasteellakaan.

Olisi pitänyt olla. Sääliksi käy Lapuan lapsia.

Kaikki ymmärtävät, miksi oppilashuoltolaki on uudistettava. Jos ei olisi mitään pakkoa järjestää kunnollista oppilashuoltoa, löytyisi kuntia, jotka eivät koskaan oppilashuoltoa kuntoon laittaisikaan. 

Tulevaisuudessa valtionohjaus tulee todennäköisesti lisääntymään. Valtion rahat on suunnattava siihen tarkoitukseen, mihin ne on tarkoitettukin.

Kannattaa lukea:

Koulujen oppilashuoltoryhmät murroksessa (Martti Hellström 5.3.2013)

3 kommenttia:

  1. Kaikki kunnia ja kiitos kuraattoreille ja psykologeille mutta sen
    l i s ä k s i yli parin vuosikymmenen kokemuksella on pakko todeta, että parasta mahdollista oppilashuoltoa on aina oikean kokoinen opetusryhmä. Se mahdollistaa sen että opettajalla on aikaa olla yksi lapsen kokonaiskasvun tukija.

    Kukaan lapsi, eikä aikuinen halua opiskella, tehdä työtä juuri ja juuri hallittavissa olevassa kaoottisessa tilanteessa. Tosin ystävämme jyväskylän-dosentiikan laitoksella tätä eivät myönnä, "ratkaisu" sieltä on aina sama: on lisättävä "toiminnallisia" opetusmenetelmiä, tietotekniikkaa ja palkattava ongelmien ilmaantuessa oma sosionomi joka luokkaan sosiaalisia ongelmia setvimään, tulkitsemaan ja selittämään.

    Oma kokemus on että varsinkin ala-asteikäiset lapset arvostavat paljon järjen käyttöä. Oikean kokoisessa luokassa se on mahdollista. Tässä asiassa kunnat pitäisi saada ensin ruotuun tarkalla lainsäädännöllä.

    Jorma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jorma...

      Ryhmäkoko on saatava ehdottomasti lakiin.

      Poista
  2. Itse näen lain ongelmat hieman toisaalla.

    Minusta lain 18,19 ja 20§ ovat ongelmallisia, koska vanhemmille ei tarvitse kaikissa olosuhteissa antaa tietoja, ja heidät voidaan minusta sulkea pois käsittelystä. Minusta on ongelmallista asetelmat, että oppilas on oppilashuollossa yksin vastassa koko muu ryhmä, ja heillä on hallussaan salassa pidettävät tiedot, jota ei kuitenkaan luultavasti edes oppilas kaikissa olosuhteissa tiedä (asianosaisjulkisuus Julkisuuslain 11§ ja 24§). Ymmärrän uuden lain tarpeen ja muotoilut, mutta ihmettelen tätä otettua linjaa, että oppilas voi edustaa itseään. Se ei varmasti ole hänen etujensa mukaista kaikissa tapauksissa. Odotan myös lainsäätäjän lisähjeita vaadituista kirjauksista, se ei minulle aivan aukea.

    VastaaPoista