Miesmaikkoja kehiin

8.3. IS

Professori: Opettajankoulutukseen tarvitaan mieskiintiöt

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi pitää yhtenä ongelmana sitä, että alalle hakeutuu vain tietynlaisia ihmisiä, jotka ovat menestyneet hyvin koulussa.

– Opettajankoulutukseen hakee niin moni, että sinne valikoituvat sellaiset, joilla on koulumenestys on ollut hyvä. Oppimisvaikeuksien ymmärtäminen ei varmaan ole heille kovin tuttua ja oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen asemaan asettuminen ei välttämättä ole heille helppoa, vaikka sitä yrittääkin, Välijärvi miettii.

Opettajien ammatti on hyvin naisvaltainen. Opetushallituksen tuoreimman Opettajat Suomessa -seurantaraportin mukaan kolme neljäsosaa (73,6 %) peruskoulun opettajista on naisia. Käytännössä alalle valikoituu enemmän naisia, koska koulutukseen on niin vaikea päästä.

Välijärvi kannattaa mieskiintiöitä opettajankoulutukseen.

– Kyllä suoraan sanottuna jonkinnäköistä kiintiöintiä kaipaisin, vaikka se on todettu tasa-arvolain vastaiseksi. Koulun moninaisuuden kannalta se olisi ihan perusteltua, että sopivaa kiintiöintiä harkittaisiin.

Munalisät käyttöön? (Properuskoulu 6.8.2014)

Mieskiintiöt takaisin opettajienkoulutukseen (Properuskoulu 9.3.2014)

Miehiä kouluihin (Properuskoulu 6.1.2010)

Kertaus on opintojen äiti, ja turpaan tulee niin, että tukka lähtee. Mutta tukan lähdön uhallakin toistan taas:

Tasa-arvoa pitää tarkastella oppilaan kannalta. 

Miehiäkin tarvitaan peruskoulussa.

Miksi muka kaikkien opettajien pitäisi olla naisia? 

Suuren ikäluokan miesmaikat ovat jo pääsosin eläkkeellä. Kohta lähtee jämäikäluokan miehetkin. Sitten koulujen käytävillä saa huhuilla miesmaikkojen perään. 

Jo nyt pätevistä miesmaikoista on ankara pula. Rehtorit repivät vastavalmistuneet miesmaikat housujen lahkeista koulujen ovista sisään.

Juuri kukaan ei ole blogistaniassa eikä juuri missään käsitellyt professori Jouni Välijärven mitä tervetulleinta avausta. Hyvä, että Jyväskylän yliopiston professoripiireistä löytyy vielä rotia.

Arjen rotia.

Munalisät käyttöön?

6.8. Yle

Kunnan huono imago karkottaa pätevät opettajat

Yhä useampi opettaja selvittää ennen työsopimuksen allekirjoittamista onko kunta esimerkiksi lomauttamassa henkilökuntaa. Nuoret opettajat ja sijaiset vaihtavat herkästi koulua jos meno ei miellytä.

Opettajien Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan kunnan huono imago karkottaa pätevät hakijat. Luukkaisen mukaan varsinkin nuoret opettajat ja sijaiset äänestävät jaloillaan jos meno ei miellytä.

– Nyt tarkistetaan onko esimerkiksi lomautuksia tulossa tai että palkkaako kunta sijaisen vain varsinaisten työpäivien ajaksi, Luukkainen sanoo.

Juuri sijaisten kohtelu erottaa jyvät akanoista. Luukkaisen mukaan puskaradio toimii ällistyttävän tehokkaasti.

– Paha kello kauas kantaa. Nuoret opettajat jakavat hanakasti tietoa jos joku kunta on huono työnantaja, Luukkainen painottaa.

Luukkaisen mukaan kuntien jakautumisesta on jo merkkejä ilmassa. Huonon imagon kunnilla tulee olemaan suuria vaikeuksia värvätä päteviä opettajia.

Kunnat niittävät sitä, mitä kylvävät. Huono maine on kuin stigma, joka ei hinkkaamalla irti lähde.

On ilman muuta selvää, että vastavalmistunut opettaja, jolla ei ole vielä muita sitoumuksia, pyrkii töihin hyvään kuntaan. Rehtoreille on tuttua jokakeväinen piiri pieni pyörii leikki, kun uusia opettajia rekrytoidaan. Parhaat kuorivat kerman päältä.

Kukaan opettaja ei halua mennä töihin kuntaan, joka lomauttaa opettajiaan. Jos koulu tarjoaa sijaiselle nollapalkkaa kesäkeskeytyksen ajaksi, sanotaan no thanks, jos se suinkin on mahdollista.

Hesarin jutussa Järvenpään kaupungin perusopetusjohtaja Arja Korhonen kaipaa myös lisää miehiä luokan eteen. Vanha virsi, jolle kukaan ei tee mitään, vaikka miesopettajien huutava puute on ollut tiedossa todella pitkään.

Korhosen mukaan tilanne ei ole vielä niin paha, että kunnat kilpailisivat palkalla.

Kohta on. Viimeiset suuret miesluokanopettajaikäluokat lähtevät aivan pian eläkkeelle. 

Miten sitten suu pannaan?

Mieskiintiöistä ei näytä tulevan mitään. Pitäisikö kuntien alkaa lirkutella miesmaikkojen perään erikoispalkkaluokilla, munalisillä?

Lisäys: 

Sain juuri tietää, että Järvenpää lomauttaa työntekijöitään.

Mieskiintiöt takaisin opettajienkoulutukseen

The Chronicle of Higher Education

9.3. Savon Sanomat

Naisvalta kouluilla kasvanut

Opetushallituksen tuoreet vielä julkistamattomat tilastot osoittavat, että naisopettajien määrä on kasvanut edelleen viimeisen kahdeksan vuoden aikana kaikilla kouluasteilla.

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälästä opettajankoulutuksen sisältöä on syytä selvittää myös opettajien sukupuolijakauman näkökulmasta.

Pitkälä on puheenjohtajana opetusministeri Krista Kiurun (sd.) viikko sitten asettamassa peruskoulun tilaa selvittävässä hankkeessa, jossa etsitään syitä Pisa-tulosten heikkenemiseen sekä poikien ja tyttöjen oppimistulosten eriytymiseen. Tavoitteena on löytää oppimistuloksia ja -motivaatiota parantavia tekijöitä.

Pitkälästä poikien opiskelumotivaation lasku on vakava paikka, johon on löydettävä lääkkeet.

– Opettajankoulutusta on reivattava. Enemmän on kiinnitettävä huomiota käytännön opetustyössä tarvittaviin valmiuksiin kuten ryhmän hallintaan ja erilaisiin oppilaisiin.

Koulutuksessa painottuu Pitkälästä nyt liikaa tutkimuksellinen ote.

– Painotetaan maistereiden valmistamista enemmän kuin ammatillista puolta, työn hallintaa.

Pitkälä ei sulje pois mieskiintiöiden palauttamista opettajankoulutukseen. Asia on noussut esille useaan otteeseen, mutta vuonna 1989 poistettuihin kiintiöihin ei ole palattu.

– Nyt pääsykokeet suosivat kilttejä ja tunnollisia tyttöjä, sanoo Pitkälä.

Enkeliporsas:

Miehiä kouluihin (Properuskoulu 6.1.2010)

Naisvalta tulee kasvamaan entisestään, sillä mieskiintiöikäluokat vetelevät peruskoulussa viimeisiään.

Sohaisin lyhyesti miesopettajuutta nelisen vuotta sitten, kannattaa lukaista "Miehiä kouluihin" -kommenttiosio. Keskustelu oli rajua, osin ihmeellistä. Toivon, kun nyt keskustellaan, muistettaisiin Viides käsky.

Pitkälä toteaa, että opettajankoulutusta on reivattava käytännölliseen suuntaan. Olen samaa mieltä. Alakoulussa opettajan työ on hyvin käytännöllistä työtä. Opettajan työn ammatillista puolta ei saa unohtaa.

Pitkälä ei sulje pois mieskiintiöiden palauttamista opettajankoulutukseen. Minäkään en sulje.

Opetusneuvos Armi Mikkola opetus- ja kulttuuriministeriöstä puolestaan sanoo topakasti, ettei opettajien ammattitaito ole sidoksissa sukupuoleen.

– Hetikö syytä aletaan etsiä naisista, kun pojat olivat Pisa-tuloksissa kaikissa testeissä tyttöjä heikompia?

Ennemmin Mikkolasta pitäisi tarkastella miesten heikkoa halukkuutta hakeutua opetusalalle.

– Ilmeisesti miehet eivät koe kasvatustyötä niin arvokkaaksi kuin naiset.

Mikkola muistuttaa, ettei Suomi ole mikään poikkeus opettajien naisvaltaisuudessa. 

Asetelma on tyypillinen eurooppalaisittain ja monessa maassa naisten osuus on suurempi kuin Suomessa. (Savon Sanomat 9.3.)

Enkeliporsas:

Mikkola sanoo topakasti, ettei opettajan ammattitaito ole sidoksessa sukupuoleen. Olen samaa mieltä.

Mutta ei kait kukaan ole syyttänyt naisopettajia siitä, että Pisa-tuloksissa pojat olivat tyttöjä heikompia? 

Suomi ovat edelleen Euroopan Pisa-ykkönen. Yhtenä syynä menestykseen on pidetty korkeatasoista suomalaista opettajienkoulutusta.

Mikkola sanoo, että ilmeisesti miehet eivät koe kasvatustyötä niin arvokkaaksi kuin naiset.

Olisikohan kyse mallioppimisesta? Nuoret ammatinvalintaa pohtivat miehet eivät ole montaa miesopettajaa omana kouluaikanaan nähneet.

Pitkälästä miesopettajien lisäämisellä saattaisi olla merkitystä poikien opiskelumotivaation lisääjänä.

– Miehet ymmärtävät poikien maailmaa paremmin. Opettajan työtä tehdään persoonalla ja se nyt vaan on tosiasia, että miehet ja naiset ovat erilaisia.

Pitkälästä pojat saisivat myös paremman kuvan yhteiskunnasta, jos miesopettajia olisi enemmän.

Hänestä opettajilla pitäisi ylipäätään olla enemmän valmiuksia kohdata erilaisia oppilaita. (Savon Sanomat 9.3.)

Enkeliporsas:

Tasa-arvoa pitäisi tarkastella oppilaan kannalta. Miesopettajia tarvitaan.

Miksi muka kaikkien opettajien pitäisi olla naisia? 

– Palkkaus on ihan kilpailukykyinen. Keino opettajankoulutuksen houkuttavuuden lisäämiseksi on sisällön ja pääsykriteereiden muuttaminen. (Savon Sanomat 9.3.)

Enkeliporsas:

Palkkaus ei ole kilpailukykyinen. 

Moni miesmaisteri ei ole tehnyt päivääkään opettajan työtä, vaan on heti valmistuttuaan siirtynyt aivan muihin hommiin esim. kustannusalalle tai henkilöstöhallintaan. Syynä on luokanopettajien heikko palkkaus. Urakehitystä ei juuri ole, kaikki opettajat eivät halua rehtoreiksi.

Kiintiömiesopettajista lähes kaikki tekivät elämäntyönsä opettajina.

Vähintään kolmannes peruskoulunopettajista pitäisi olla miehiä.

Mieskiintiöt takaisin?

HS 6.10.

Opetus- ja sosiaalialan koulutukseen harkitaan mieskiintiöitä

Opetus- ja sosiaaliala ovat niin naisvaltaisia, että niiden korkeakoulutukseen tulisi harkita yhtenä vaihtoehtoja mieskiintiöitä. Tätä mieltä on opetusministeriön työryhmä, joka on luonnostellut koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaa.

Etenkin opettajien koulutukseen miehiä on yritetty houkutella rukkaamalla valintakokeita, mutta tulokset ovat olleet laihoja.

Sekä opetus- että sosiaalialalla korkeakouluopiskelijoista ja tutkinnon suorittajista lähes 90 prosenttia oli naisia viime vuonna.

Opettajankoulutuksessa oli aikoinaan miehille 40 prosentin kiintiöt, mutta niistä luovuttiin tasa-arvolain myötä 1989.


Opettajankoulutuksen mieskiintiökeskustelu pulpahtaa pinnalle aina silloin tällöin. Jos opetusalan korkeakouluopiskelijoista lähes 90 prosenttia on naisia, tasa-arvo ei toteudu. Jossain on jotain vikaa.

Blogissani käytiin mieskiintiöistä vilkasta keskustelua tammikuussa 2010:

Miehiä kouluihin

Olen edelleen samaa mieltä: Tasa-arvokysymystä pitäisi ajatella oppilaan kannalta.

HS: Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei oikein lämpene kiintiöille, vaan haluaisi nostaa opettajan ammatin vetovoimaisuutta myös miehille kunnon palkan ja uranäkymien avulla.

Opettajien, varsinkaan peruskoulunopettajien palkkaus, ei ole vetovoimainen. 

Vaikka palkkaus on joskus muodollisesti noussut, se on laskenut, koska palkankorotukset on tylysti viety, kun työnantaja on käyttänyt hyväksi palkkausjärjestelmän heikkouksia. Opettajat saavat palkkansa lähinnä pidetyistä oppitunneista, palkanalennukset tehdään tunteja leikkaamalla.

Törkeintä toimintaa viime aikoina on harjoitettu pääkaupungissa. Viime palkkakierroksella kuudensien luokkien opettajat saivat luokanvalvojakorvauksen. On kouluja, joissa ko. raha on sijoitettu opetusvelvollisuuteen. Opettajalta on viety yksi viikkotunti opetusvelvollisuudesta pois, ja viety tunti on korvattu luokanvalvojarahalla. Opettaja saa silloin palkkaa 23 oppituntia + luokanvalvojaraha.

Tällainen kieroilu vaatii härskiä mielikuvitusta. Opettajien palkkaus on viety alas, jotta koulun luokkakoot saadaan pienemmiksi.

Olin tänä viikonloppuna ammattiyhdistykseni koulutusristeilyllä. Oli kiva tavata muiden koulujen opettajia ja jakaa kokemuksia. Pöytäpuheissa nousi esiin mielenkiintoinen ilmiö, joissain kouluissa harvoja miesopettajia käytetään yleisinä kurinpitäjinä, jonkinlaisina poliiseina. Miesmaikka kutsutaan paikalle, kun kurinpito muuten ei toimi.

Minä en halua olla mikään koulupoliisi, vaan opettaja. Koulun järjestyksenpito kuuluu kaikille opettajille.

Miehiä kouluihin

6.1. STT-HS

Mieskiintiöiden kannatus opettajankoulutuksessa näyttää jakavan kansan. Suomalaisista 47 prosenttia kannattaa mieskiintiöiden ottamista käyttöön opettajankoulutuksessa, ja sama määrä vastustaa ajatusta, käy ilmi Kalevan ja viiden muun maakuntalehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Naisista 55 prosenttia ottaisi kiintiöt käyttöön, miehistä vain 39 prosenttia. Yli 70 prosenttia peruskoulunopettajista on naisia.

Vuonna 1989 tasa-arvolain vastaisina poistetut kiintiöt takasivat miehille 40 prosenttia alan aloituspaikoista.


Vielä nyt sinnitellään, mutta suurten ikäluokkien opettajien ajolähtö on jo alkanut. Samalla miesten määrä vähenee entisestään.

Kaikki tämä on tiedetty jo silloin, kun aloitin opiskelut vuonna 1977.

Kohta tulee kylmät. 

Kyllä lapset miesopettajiakin tarvitsevat. Lapset tarvitsevat koulussa miehen mallia ja miesten tapaa käsitellä asioita. Ja ketkä kohta opettavat poikien liikuntaa ja teknistä käsityötä?

Toinen, vähemmälle jäänyt asia on, että koulut työyhteisöinä naisistuvat tykkänään. Naisten kanssa on oikein mukava tehdä työtä, mutta harva mies sitä aivan yksinään nauttii työstään jossain ison koulun naisistuneessa opettajistossa.

Olen itse ajatellut, että vähintään kolmannes peruskoulunopettajista pitäisi olla miehiä.

Paras ase miesten saamiseksi peruskouluun on palkkauksen selkeä nostaminen.

Saksassa opettajien palkka on hyvä, mikä takaa riittävän miesopettajien määrän.

Jos oikein hätä tulee, on pakko turvautua kiintiöihin. Monissa yhteyksissä käytetään jo naiskiintiöitä. Ainoa mieskiintiö taitaa olla varusmiespalvelus Suomen Puolustusvoimissa.