6.8. Yle
Yhä useampi opettaja
selvittää ennen työsopimuksen allekirjoittamista onko kunta esimerkiksi
lomauttamassa henkilökuntaa. Nuoret opettajat ja sijaiset vaihtavat herkästi
koulua jos meno ei miellytä.
Opettajien Ammattijärjestön
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan kunnan huono imago karkottaa pätevät
hakijat. Luukkaisen mukaan varsinkin nuoret opettajat ja sijaiset äänestävät
jaloillaan jos meno ei miellytä.
– Nyt tarkistetaan onko
esimerkiksi lomautuksia tulossa tai että palkkaako kunta sijaisen vain
varsinaisten työpäivien ajaksi, Luukkainen sanoo.
Juuri sijaisten kohtelu erottaa
jyvät akanoista. Luukkaisen mukaan puskaradio toimii ällistyttävän tehokkaasti.
– Paha kello kauas kantaa.
Nuoret opettajat jakavat hanakasti tietoa jos joku kunta on huono työnantaja,
Luukkainen painottaa.
Luukkaisen mukaan kuntien
jakautumisesta on jo merkkejä ilmassa. Huonon imagon kunnilla tulee olemaan
suuria vaikeuksia värvätä päteviä opettajia.
Kunnat niittävät sitä, mitä
kylvävät. Huono maine on kuin stigma, joka ei hinkkaamalla irti lähde.
On ilman muuta selvää, että
vastavalmistunut opettaja, jolla ei ole vielä muita sitoumuksia, pyrkii töihin
hyvään kuntaan. Rehtoreille on tuttua jokakeväinen piiri pieni pyörii leikki,
kun uusia opettajia rekrytoidaan. Parhaat kuorivat kerman päältä.
Kukaan opettaja ei
halua mennä töihin kuntaan, joka lomauttaa opettajiaan. Jos koulu tarjoaa
sijaiselle nollapalkkaa kesäkeskeytyksen ajaksi, sanotaan no thanks, jos
se suinkin on mahdollista.
Hesarin jutussa Järvenpään
kaupungin perusopetusjohtaja Arja Korhonen kaipaa myös lisää miehiä luokan
eteen. Vanha virsi, jolle kukaan ei tee mitään, vaikka miesopettajien
huutava puute on ollut tiedossa todella pitkään.
Korhosen mukaan tilanne ei ole
vielä niin paha, että kunnat kilpailisivat palkalla.
Kohta on. Viimeiset suuret
miesluokanopettajaikäluokat lähtevät aivan pian eläkkeelle.
Miten sitten suu
pannaan?
Mieskiintiöistä ei näytä tulevan mitään. Pitäisikö kuntien alkaa lirkutella
miesmaikkojen perään erikoispalkkaluokilla, munalisillä?
Lisäys:
Sain juuri tietää, että Järvenpää lomauttaa työntekijöitään.
Lisäys:
Sain juuri tietää, että Järvenpää lomauttaa työntekijöitään.
Sitä tämä naisen elämä on, ei ole mitään väliä, vaikka olisi kuinka lahjakas tai ahkera, munallinen kilpailija menee aina ohi. En hirveästi ihmettele, miksi lahjakkaat akateemiset naiset haluavat kotiäideiksi.
VastaaPoistaOnko tämä postaus nk. trolli? Jos taustalla on työttömyyttä, ehkä sen syy on muussa kuin sukupuolessa?
PoistaOnko tämä KR:n kommentti nk. trolli?
PoistaEi ole tavatonta, tässä maailman ajassa, että ihminen on työtön, joko yhden kesän tai pidempään. Opettajien ja muiden kunta-alalla toimivien lomautukset ovat tulleet jäädäkseen, ne ovat normiarkea työelämässä nykyisin.
Katsopa, Kari Rydman, esimerkiksi yliopistojen henkilökunnan sukupuolijakautumaa joskus ja perehdy tutkimuksiin, joissa on vertailtu töitä hakevan saamia arvioita, kun samat paperit on lähetetty sekä miehen että naisen nimellä (naisilta vaaditaan vähintään yksi Science- tai Nature-tason artikkeli enemmän kuin miehiltä, jotta saisi samat arviot). Alemmilla kouluasteilla on aivan selvää, että mies valitaan, koska "kouluihin tarvitaan miesopettajia". Eikö voitaisi esimerkiksi parantaa opettajantyön houkuttelevuutta ja palkkausta kaikille sen sijaan, että ruvettaisiin ihan laillisesti syrjimään naisia? Kyllä minä yhteiskunnan tasolla ymmärrän huolen miehen mallin puuttumisesta, mutta yksilötasolla tilanne on epäreilu, koska ei miesten vähäinen kiinnostus alaa kohtaan ole niiden taitavien ja ahkerien naisopettajien vika.
VastaaPoistaPojille ja miehille tarvittaisiin vahvaa asennemuokkausta yleensäkin koulunkäyntiä kohtaan. Monissa kodeissa arvostetaan yhä edelleen enemmän urheilullista ja pelaavaa poikaa kuin lukevaa poikaa, joka huolehtii läksyistään. Tytöiltä sen sijaan usein edellytetään tunnollisempaa koulutehtävien suorittamista. Pojathan on poikia, pihalle vaan palloa potkimaan ja sitten pelaamaan.
VastaaPoistaEi ole ihme, jos opettajan työt eivät elämänurana poikia sitten kiinnosta, etenkin kun palkkakin on huono verrattuna moniin alemman koulutuksen duunarinhommiin. Tuntuukin älyllisesti epärehelliseltä kiintiöidä haluttomille pojille opettajankoulutuspaikkoja, kun lukemalla kerran pääsykokeista selviää.
Iines, enpä tiedä pitääkö tuo enää paikkaansa. Tyttöroolin riisuminen on mennyt monella vanhemmalla, ja mikseipä joillakin kasvattajilla ( jotka piilovaikuttavat siihen että "tyttökin voi olla raju" rakentaen näin juuri tajuamattaan käänteistä stereotypiaa pojista ) ihan toiseen ääripäähän: tytön pitää olla kuin poika ollakseen kunnon tyttö.
VastaaPoistaItse en vain vuosikymmenien "rankan" ajatustoiminnan jälkeenkään tajua miksi miesten ja naisten rooli"mallit" pitäisi väkisin rikkoa ylhäältä käsin. Tai tajuan. Maassammehan on menossa hiljainen kulttuurivallankumous jossa konstruoidaan uudelleen mm. perhe- ja avioliittotraditioita: vanha on väärä, uusi on hyvä, mitä se uusi sitten onkin, pääasia ettei ole kuin vanha...
Vallankumoushan syö ensin aina lapset...eli siis lapsensa...niinhän se olikin.
Sitä paitsi, vakavasti puhuen, lapsen roolikasvatus on ensi sijassa perheen, vanhempien vastuulla ja myös heidän oikeutensa, ei yhteiskunnan, ja kun lapsi kasvaa, hän on pian vapaa tekemään omat valintansa siitä millainen mies ja nainen hän haluaa olla. Hän ei tarvitse siihen valintaan kukkahattusetää tai sirpalekypärätätiä. Yhteiskunnan indoktrinaatio ei saisi koskea kenenkään persoonaa. Koulussa voimme vaikuttaa siihen millainen oppilas voisi olla ryhmässä/koulussa/yhteiskunnan jäsenenä mutta kenenkään sisäistä intiaania ei pidä mennä ronkkimaan suoraan tai salaa manipuloivan mies/nais/seksuaalikasvatuksen varjolla. Roolimallin rikkojakin on vain yksi roolimalli sekin. Julkisuus tuntee monia säälittäviä esimerkkejä siitä.
Ugh!
Jorma
(Yrittäkääpä opet jaksaa motivoida intiaanit kouluhommiin, vaikka kaikki tv.tä kesällä katselemaan joutuneet olette varmasti nähneet Tove J:n sanovan satoja kertoja Yle Teeman mainosklipissä, että "koulussa oli ikävää" ja muuta motivoivaa. Kiitosta vaan Jansson ja YLE! Totta kai koulussa on usein ikävää, mutta sen tykittäminen muumintekijän suusta kesän lopussa osoittaa ettei YLE:llä ole pelisilmää eikä yhteishenkeä. )
Elämä on ikävää, ei se ole pelkkää hymiötä aina. Tove Jansson on ihan oikeassa. Mutta. Tämän ikävyyden kanssa voi ihan hyvin elää.
PoistaJorma,
Poistaminusta kyse ei ole ”tyttöroolin” vaan pikemminkin poikaroolin riisumisesta. Tytöt ovat jo vuosikymmeniä olleet reippaita ja koulumyönteisiä. Pojat ovat olleet enemmän vain reippaita, ja minusta tämä on pitkän perinteen jatkumoa.
En halua silti särkeä mitään rakenteita, sillä niillä on taipumus muuttua itsestäänkin ja ehkä kaikille onneksi – hyvin hitaasti. En siis yhdy aatteellisen feminismin menetelmiin, enkä halua korostaa sukupuolten välisiä eroja. Liioin en halua sitäkään, että lapset kasvatetaan sukupuolettomasti. Ihmisyys on avainsana, ja ihmisyyteen kai kuuluu se, että sukupuolilla on samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet, siinä missä mahdollista. Poikia ei pidä kasvattaa ”pojat on poikia”-asenteella ja päästää heitä kotitöistä ja koulunkäynnistä helpommalla kuin tytöt. Tämä on luonnollisesti vanhempien tehtävä, sillä koulussa se on jo liian myöhäistä.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi siis siitä, että kasvatusvastuu on vanhemmilla, ei yhteiskunnalla eikä viime kädessä oikeastaan koulullakaan. Tätä olen aina korostanut paasaamiseen asti omissa kirjoituksissani. Sitäkin mieltä olen, että kouluissa keskustellaan ja ymmärretään liikaa – kukkahattutätien toimesta – kiusaamista ja häiriköintiä. Viittaan tässä Juha Lehden mainioon kirjoitukseen tämänaamuisessa Helsingin Sanomissa.
Väittääkö "Iines" ihan tosissaan, että kouluissa hyysätään kiusaaja?
PoistaJuha Lehti kirjoitti ihan oikein, että kiusaaminen on kidutusta, mutta KivaKoulu menetelmien kritisoiminen on hänellä heikkolaatuisia. Juuri KK:n avulla koulukiusaamiseen on vihdoinkin ryhdytty puuttumaan ja saatu aikaan paljon myönteistä kehitystä kouluyhteisöissä. Myös tutkimukset vahvistavat näin tapahtuneen. Hieno homma! Eikö vaan? Mistään kukkahattutäteilystä ei ole kyse.