Hippaa vai pornoa?

Does Porn Hurt Children? (nytimes.com)

22.9. Suomen Kuvalehti

Välituntien arkea ala-asteella: Leikitäänkö hippaa vai katsotaanko pornoa?

Helsinkiläisen ala-asteella kello soi ja lapset juoksevat pihalle. Yhdet pelaavat futista, toiset leikkivät hippaa. Joukko 11-vuotiaita poikia kerääntyy kulman takana älypuhelimen ympärille. Sen ruudulla lihava alaston nainen hytkyy miehen päällä ja voihkii äänekkäästi.

Mitä 11-vuotiaitten poikien mielessä tuolloin tapahtuu, sen tietävät vain pojat itse. Mutta myös Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Tatjana Pajamäellä on siitä käsitys.

Yhä nuoremmat lapset soittavat liiton auttavaan puhelimeen juuri seksiin tai pornoon liittyvien kysymysten takia. Pornoon on päädytty usein repusta löytyvällä älypuhelimella.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on huomannut, että vanhemmat elävät illuusiossa, että lapset eivät olisi seksuaalisia, hehän ovat vielä niin pieniä.

”Herätkää aikuiset!” Sinkkonen puuskahtaa. ”70–80-luvun jallut ja ratot olivat jotain aivan muuta, kuin mitä netissä oleva kova porno tänä päivänä on.”

Sinkkonen, Pajamäki ja MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland ovat samaa mieltä siitä, että lapselle porno on haitallista.

”Ilman muuta. Porno häiritsee lapsen tervettä kehitystä, ja se on ahdistavaa, koska lapsi ei pysty sitä käsittelemään eikä käsittämään”, Kalland sanoo.

”Porno saattaa myös vaurioittaa ja vääristää lapsen normaalia seksuaalista kehitystä. Juuri siksi pornografinen materiaali on luokiteltu K18 myös elokuvissa.”

New York Timesin kuva on hieno ja kertoo kaiken. Suomen Kuvalehden laaja artikkeli pysäytti, kannattaa lukea kokonaisuudessaan.

Arka on aihe.

Minulla on neljä välituntivalvontaa viikossa. Silloin tällöin joudun huomauttelemaan pojille kännykällä pelaamisesta, tai ainakin pojat väittävät pelanneensa. 

En ole huomannut, että porno olisi alakoulussa arkea, mutta kyllä kasvavat pojat keinot keksii. Aina löytyy paikkoja, joihin valvovan opettajan silmä ei näe. Otollisia hetkiä ovat myös koulumatkat ja hetket yksin tai porukassa kotona koulun jälkeen.

On selvää, että kasvavia esimurrosikäisiä (9-12) poikia kiinnostaa kaikki mikä liikkuu, pornokin. Samanikäisenä olisin taatusti pyörinyt vastaavilla sivustoilla, mutta 1960-luvun lopussa netti ja kännykät olivat utopiaa vain.

Itse sain pääasiallisen seksivalistukseni David Reubenin paksusta keltaisesta kirjasta Kaikki mitä olet aina halunnut tietää seksistä - mutta et ole koskaan uskaltanut kysyä (1969). Vanhempani olivat tilanneet kirjan Suuresta suomalaisesta kirjakerhosta ja sijoittaneet teoksen ovelasti esille kirjahyllyyn kolmelle kasvavalle pojalleen luettavaksi. Ja kyllä sitä kirjaa salaa plarailtiinkin.

"Nykyseksivalistus" on todella suoraa. Kännykällä pääsee mihin tahansa.

Sinkkonen painottaa, aikuisen tehtävä on huolehtia, että lasta ei reväistä liian aikaisin aikuisten maailmaan (SK).

Näinhän se tietenkin on. Mutta, mitä voidaan tehdä, kun se kännykkä on lapsilla kumminkin mukana aina ja kaikkialla?

Perheen yhdessäolo luo lapselle turvallisuudentunnetta. 

Kait asioista on keskusteltava lapsen kanssa jo ennakkoon, kerrottava, että pornosivuillekin voi vahingossa eksyä. On selitettävä, että porno kuuluu vain aikuisille. Jos eksyt väärille sivuille, napsauta selaimen sivu kiinni vaan.

Oletan, kun vanhemmat tarjoavat lapselleen muutakin tekemistä kuin konsolipelailua ja kännykän räpläilyä, todennäköisyys eksyä tai hakeutua netin pornosivuille vähenee. 

Vanhempien tehtävä on kasvattaa lapsiaan, myös vastuulliseksi netin käyttäjäksi. Koulu peesaa.

Ennen sanottiin, että hyvät harrastukset pitävät lapset pois kaduilta. Nyt voidaan ajatella, että hyvät harrastukset pitävät lapset poissa netin pahoilta sivuilta. Kun lapsi pelaa säännöllisesti vaikka koripalloa, ehkä ajatukset silloin pysyvät poissa nettipornosta.

Peruskouluun uudet lomajaksotukset ja lisää oppitunteja?

Nyt niputetaan asioita yhteen oikein urakalla. Kun Kauppakamari ehdotti uudenlaista lomien jaksotusta, Hesari yhdisti ehdotuksen vähimmäistuntimäärien nostoon.

Kesälomilla ja vähimmäistuntimäärien nostolla ei ole välttämättä mitään tekemistä toistensa kanssa.

Voidaanhan pitää nykyiset lomat, vaikka oppilaiden vähimmäistuntimääriä vähän nostettaisiinkin. Pidennettäisiin vain oppilaiden koulupäiviä, jotka ovat Suomessa lyhyitä.

YLE 3.11.

Kauppakamarit: Koulujen lomat uusiksi

Keskuskauppakamari on tehnyt aloitteen opetus- ja kulttuuriministeriölle koulujen loma-aikojen muuttamiseksi. Sen mukaan Suomen matkailuala hyötyisi suuresti, jos koulujen kesälomia siirrettäisiin kahdella viikolla eteenpäin ja talvilomaviikkoja jaksotettaisiin pidemmälle ajalle.

Keskuskauppakamari ja kauppakamarit ovat jättäneet opetusministeri Jukka Gustafssonille (sd.) aloitteen, jossa toivotaan ministeriön selvittävän, mitä vaikutuksia koulujen loma-aikojen siirtämisellä ja hiihtolomien porrastamisella olisi.

- Suomen vetovoima matkailumaana ja matkailualan liiketoimintaedellytykset voisivat parantua huomattavasti. Lomien siirron vaikutuksia on syytä ainakin tutkia, sanoo pääekonomisti Maarit Lindström.

Enkeliporsas:

Taas sama laulu raikaa. Olen pahoillani Maarit Lindström, mutta koulua ei voida kehittää yhden elinkeinon ehdoilla.

Matkailuelinkeinon kilpailukykyä kehitetään tietenkin suomalaisen matkailun houkuttelevuutta lisäämällä.

Oppilaat ovat aika väsyneitä opiskeluun toukokuun viimeisillä ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Jotkut oppilaat ovat kuin lentoon lähdössä, kesätaivas siintää niin houkuttelevalta. En siirtäisi kesäloman aloitusta päivälläkään.

HS 3.11.

Koulupäivän pidentämiselle kannatusta

Peruskoulun vähimmäistuntimäärää sietäisi kasvattaa ainakin alaluokilla. Tätä mieltä olivat useimmat asiantuntijat, joita opetus- ja kulttuuriministeriö kuuli torstaina perusopetuksen tuntijaon uudistamista varten.

Enkeliporsas:

Olen samaa mieltä. Peruskoulussa oppilailla on melko vähän oppitunteja.

Aivan hyvin voitaisiin nostaa esim. liikunnan opetusta neljään viikkotuntiin.

Läheskään kaikki oppilaat eivät liiku terveyden kannalta riittävästi. Olen esittänyt mallia 2 + 1 + 1. Kaksi tuntia olisi nykyisen kaltaista liikunnanopetusta. 1 + 1 käytettäisiin perusliikuntaan, retkeilyyn, kävelyyn ja juoksemiseen, uimiseen, hiihtämiseen. 1 + 1 voitaisiin jakaa myös neljään puolen tunnin jaksoon, näin oppilailla olisi liikuntaa joka päivä.

Yläkoulussa jotkut oppilaat seilaavat yläkoulunsa läpi minimaalisella panostuksella taideaineisiin. Kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat musiikkia ja kuvataidetta.

Nyt uhkana on, kun taide- ja taitoaineiden määrää tullaan nostamaan, että nosto tehdään esim. reaalioppiaineiden tuntimääriä vähentämällä. Matematiikan ja äidinkielen tuntimääriä ei voida vähentää. Kielipalettia ei voida pienentää, koska meillä valinnanmahdollisuudet ovat suppeat pakkoruotsin takia.

Lapin kauppakamarin matkailuvaliokunnan puheenjohtaja Rauno Posion mukaan hiihtolomien porrastamisella olisi myönteistä vaikutusta hotellikapasiteetin tehokkaaseen käyttöön. Lomalaiset täyttäisivät hiihtokeskusten majoituskapasiteettia tasaisemmin pitempään ja myös saavutettavuus paranisi, kun lento- ja junapaikkoja olisi enemmän tarjolla.

Enkeliporsas:

Rauno Posio, peruskoululla ei ole mitään tekemistä Lapin hotellikapasiteetin kanssa. Lappilaisten matkailuyrittäjien on tarjottava parempia ja kilpailukykyisempiä palveluita, muuten ihmiset karkaavat tylysti etelän lämpöön.

"Suomen koululaisilla on OECD-maista kolmanneksi pienin tuntimäärä", muistutti Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland. Alaluokkalaisten lyhyistä päivistä koituu pulmia myös perheille.

Enkeliporsas:

Yhdyn täysin Mirjam Kallandin näkemykseen. On hämmästyttävää huomata, että suomalaisten lasten tuntimäärät ovat OECD:n kolmanneksi pienimmät. Järjestöön kuuluu sellaisiakin maita kuin Meksiko ja Turkki.

- 1.-3. luokkalaisten koulupäivät voisivat olla viisituntisia. 

- 4.-6. luokkalaisille kuusituntiset koulupäivät kuluvat helposti.

- Yläkoululaiset kestävät seitsemäntuntiset koulupäivät aivan hyvin.

Nykyperuskoulua leimaava piirre on alituinen kiire. Lisätunneilla voitaisiin vähentää alituisen hopun tuntua.

Vähimmäistuntimäärän maltillista nostoa etenkin alaluokilla kannattivat myös esimerkiksi Suomen Yrittäjien, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen rehtoreitten sekä Espoon, Tampereen ja Jyväskylän kaupunkien edustajat.

Suomen kuntaliiton kehittämispäällikkö Juha Karvonen ei näe vähimmäistuntimäärän nostolle tarvetta.

Enkeliporsas:

Juha Karvosen lausunnossa ei ole mitään yllättävää.