Oppimisessa asenne on yhä edelleen ykkönen

Oh, Boy!

31.10. HS

Väitös: Alakoulun oppimiseroja selittävät asenteet, ajankäyttö, kaverit ja koulu

Alakoulun oppilaiden omat asenteet koulunkäyntiin vaikuttavat paljon oppimiserojen syntyyn, selviää Helsingin yliopistossa marraskuussa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Esimerkiksi kuudennella luokalla tytöt suoriutuivat oppimisvalmistehtävissä yleisesti poikia paremmin, mutta ero selittyi tutkimuksen mukaan täysin tyttöjen myönteisemmillä asenteilla ja yrittämisellä. Asennetta ja yrittämistä mitattiin tehtävätilanteessa käytetyn ajan perusteella.

Kiinnostuksen määrä tehtäviä kohtaan ennusti myöhempää suoritusta, mutta sen sijaan yleisempi oppimista koskevat asenteet eivät olleet tutkimuksen mukaan suoraan yhteydessä tehtävästä suoriutumiseen.

Tutkimuksessa käytettiin kolmea seuranta-arviointiaineistoa kahden kaupungin alueelta: Helsingistä mukana oli 608 oppilaan satunnaisotos, jossa oppilaita seurattiin ensimmäisen luokan alusta kuudennen luokan loppuun.

Vantaalla seurattiin kahta noin 2 000 oppilaan ikäluokkaa ensimmäiseltä luokalta kolmannen luokan loppuun tai kolmannelta luokalta kuudennen luokan loppuun.

Psykologian maisteri Mari-Pauliina Vainikaisen väitöstutkimus näyttää vahvistavan arkihavaintoja.

Tutkimus on hyvin mielenkiintoinen jo otokseltaan, koska tutkimuksessa seurattiin helsinkiläisten ja vantaalaisten lasten oppimistuloksia. Helsingissä koulujen väliset erot ovat revenneet toisin kuin Vantaalla. 

Koulujen väliset erot kasvoivat Helsingissä kuuden vuoden seurannan aikana, mutta Vantaalla erot pysyivät pieninä koko seurannan ajan. (HS)

Asia ei ole uusi tai yllättävä. 

Huomasin kehityksen suunnan jo 1990-luvun lopulla ollessani töissä Helsingissä. Asian vahvisti myös Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmaa johtanut dosentti Matti Rimpelä.

Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin (Properuskoulu 17.11.2011)

Ei ole mitään yllättävää siinäkään, että oppimisen suhteen asenne on merkittävä. Tyttöjen asenne todettiin paremmaksi kuin poikien. Todettiin myös, että pojat ovat alttiimpia toveripiirin vaikutuksille kuin tytöt.

Kuudennella luokalla tytöt suoriutuivat arvioinneissa poikia paremmin, mutta ero selittyi kokonaan tyttöjen myönteisemmillä asenteilla ja yrittämisellä. (HS)

Jostain syystä nykykoulun pääoletusvirheitä on, että kaikki pystyvät oppimaan kaiken. On selvää, että lapsilla on suuria yksilöllisiä eroja oppimiskyvyssä. Myös kotien merkitys on lapsen koulunkäynnin suhteen on suuri.

Kaikki eivät voi oppia kaikkea.

Oppimaan oppiminen on ollut koulutuspolitiikan viime vuosikymmenten tärkeitä tavoitteita. "Sen todellisesta kehityksestä tiedetään vähemmän", tutkimuksen tiedotteessa todetaan. (HS)

Minut opetettiin opettamaan. Olen siis vanha pieru.

Oppimaan oppimisella tarkoitetaan osaamista ja uskomustekijöitä, jotka ohjaavat uuden oppimista ja uusien oppimishaasteiden kohtaamista. (Koulutuksen arviointikeskus)

Oppimaan oppimisen määritelmä on harvinaisen epäselvä. 

Koen yhä edelleen olevani enemmänkin opettaja kuin oppimisen ohjaaja. Oppimaan oppimisen -mantra ei ole jostain syystä uponnut minuun, vaikka ilkeäkieliset puhuvat, että tietoa ei voi kaataa oppilaan päähän. 

Alakouluissa lapset ovat pieniä. Kyllä heitä pitää vielä välillä opettaakin. 

Peruskoulun alaluokilla pitää opettaa perusasiat kunnolla. Hyvä olisi, jos lapset myös oppisivat ne kunnolla.

Kilpajuoksu hyvien veronmaksajien perään tappaa koulutuksellisen tasa-arvon

Through the concept of six degrees of separation, the whole world can be connected.

19.11.

Koulutuspolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa

Vantaan Sanomat: Skidi-tutkimusohjelman osatutkimuksessa viime keväänä selvisi, että pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueiden koulujen väliset erot koulumenestyksessä ovat kasvaneet jo nyt hälyttävän suuriksi.

Vantaan Sanomat: Hyvät koulut houkuttavat perheitä muuttamaan

Properuskoulu: Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin?

Kysyin edellisen blogikirjoitukseni kommenttiosiossa kokeeneelta espoolaisrehtorilta ja yhteiskuntavaikuttajalta Martti Hellströmiltä, miksi Espoon koulujen erot ovat hälyttävän suuria.

Hellström: Espoossa kaupunginosien välillä on todella isot erot mm. maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrässä.

Enkeliporsas:

Lyhenne mm. taitaa tarkoittaa köyhiä ja vaivaisia.

Suomalainen yhteiskunta on eriytynyt 1990-luvun lamavuosista lähtien. Eriytymistä on ohjattu tasaveropolitiikalla. Veroista jo 90 prosenttia kerätään tasaveroluonteisilla veroilla. Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet.

Kuudesosa suomalaisista on oikeasti köyhiä. Kuten rikkauskin, köyhyyskin periytyy.

Huolestuttavaa on, että koulutkin ovat alkaneet eriytyä.

Koska pääasiassa oppilaiden perhetaustat selittävät koulujen välisiä eroja koulumenestyksessä, tulevaisuudessa asuinalueiden suunnitteluun on kiinnitettävä suuri huomio. Tehtyjä virheitä ei saa toistaa.

Espoossa hyvinvoivat perheet on ohjattu asumaan puutarhankaupunginosiin, köyhät ja maahanmuuttajat rappeutuviin lähiöihin.

Vantaan Sanomat: Vantaalla koulut on tutkimuksen mukaan poikkeuksellisesti onnistuttu pitämään melko tasa-arvoisina.

Enkeliporsas:

Tyyppiesimerkki on oma kouluni, Pähkinärinteen koulu. Oppilaaksiottoalue on kuin Suomi pienoiskoossa. Alueella on sekä omistus- että vuokrakerrostaloja ja kaksi omakotialuetta. Maahanmuuttajataustaisten perheiden määrän suhde on sopiva kantaväestöön verrattuna.

Yhteiskuntapolitiikka ja kaavoitus ohjaa asutusta. Vantaalaisen asuntopolitiikan sekamalli on tasa-arvoinen.

Helsingissä ja Espoossa on toimittu tietoisesti toisin. Joidenkin koulujen käytäviltä on turha huudella esim. maahanmuuttajalasten perään.

Kerran eräs helsinkiläisreksi koulutusristeilyllä sanoi minulle, että "me opetamme vain valkoista keskiluokkaa". Lehdistä on saanut lukea, kuinka asunnottomien asuntoloiden tai jopa päiväkotien rakentamisia on torpattu mahdollisiin järjestyshäiriöihin vedoten.

Vantaan Sanomat: Tietoisen linjauksen tarkoituksena on tukea nimenomaan oman alueen oppilaita, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo.

Enkeliporsas:

Näin on Vantaalla aina tehty.

Vantaan sanomat: Toisaalta taustalla on myös taloudellinen tilanne, jonka takia erikoisopetusta on Vantaalla jouduttu vähentämään.

Enkeliporsas:

Erikoisopetus on kallista ja siihen upotettu raha on muilta pois. Soveltuvuuskokeet eivät kuulu peruskouluun, koska peruskoulu on kaikkien koulu.

On vaikea uskoa, että kahden rikkaan kunnan, Helsingin ja Espoon, yläkouluista löytyvät Suomen korkeimmat ja matalimmat päästötodistusten keskiarvot.

Jotain on tehty väärin.

Koulutuksellista tasa-arvoa ei saa nakertaa.

Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin?

Vantaan Sanomat 16.11.

Hyvät koulut houkuttavat perheitä muuttamaan

Kun Helsingin ja Espoon tietyissä kouluissa menestytään muita paremmin, niiden lähialueet alkavat vetää puoleensa perheitä, jotka haluavat lapsensa ”parempaan” kouluun. Lopulta koulujen ja asuinalueiden erot kasvavat entisestään.

Näin epäilee Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmaa johtava dosentti Matti Rimpelä.

– Tämä on muna ja kana -kysymys, eli asukaspolitiikka ja koulut vaikuttavat kumpikin toisiinsa, Rimpelä toteaa.

Asia nousi esille, kun Skidi-tutkimusohjelman osatutkimuksessa viime keväänä selvisi, että pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueiden koulujen väliset erot koulumenestyksessä ovat kasvaneet jo nyt hälyttävän suuriksi.

Yhtenä syynä ilmiölle ovat erikoiskoulut ja mahdollisuus hakea soveltuvuuskokeilla muualle kuin oman alueen kouluun.

Vantaalla koulut on tutkimuksen mukaan poikkeuksellisesti onnistuttu pitämään melko tasa-arvoisina.

Syynä on pitkälti se, että Vantaalla ei ole juurikaan mahdollista hakea soveltuvuuskokeilla muualle kuin oman alueen kouluun. Lisäksi asuntopolitiikassa on suosittu sekamallia, eli esimerkiksi vuokra-asuntoja on rakennettu tasaisesti joka puolelle.

– Tietoisen linjauksen tarkoituksena on tukea nimenomaan oman alueen oppilaita, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo.

Toisaalta taustalla on myös taloudellinen tilanne, jonka takia erikoisopetusta on Vantaalla jouduttu vähentämään.


Olen aina ollut sitä mieltä, että peruskoulujen erikoistuminen on kokonaisuuden kannalta pahasta.

Ns. soveltuvuuskokeilla erikoistuneet koulut karsivat kouluunsa vain ns. hyviä oppilaita. Muut jääköön jakomäkiin.

Olin Helsingin kaupungin opettajana vuosina 1998-2000. Malminkartanon koulu, jossa opetin, oli aivan tavallinen, ei siis erikoistunut koulu. Siellä oli muutama erityisluokkakin.

Ihmettelin jo silloin kaupungin koululaitoksen menoa. Linjauksena oli, että kouluja kehotettiin erikoistumaan jollakin tavalla.

Kun uutta koulua perustettiin, muodostettiin jonkinlainen suunnitteluryhmä miettimään tulevan koulun linjauksia. Suunnitteluryhmä oli kertaprojektin luonteinen, välttämättä heistä ei tullut kukaan tulevan koulun rehtoriksi tai opettajaksi. Uusi henkilökunta joutui sopeutumaan koulun linjauksiin.

Toisen luokan keväällä pyrittiin esim. liikuntapainoitteiseen kouluun. Pyrintöihin lähti liikunnallisesti poikkeavan lahjakas oppilas. Seuraavana päivänä hän tuli kouluun ilosta hyppien ja pomppien. Hän kertoi, että hän oli paras joka kisassa.

Oppilas ei kuitenkaan päässyt liikuntaluokalle, koska hän ei ollut sovelias. Pyrinnöissä mitattiin ilmeisesti myös muita kuin liikunnallisia ominaisuuksia. Hän oli rasavilli, liian vauhdikas.

Silloin viimeistään minulle valkeni, mistä oikeastaan on kysymys. Erikoistuneet koulut soveltuuskokeillaan eivät tee mitään muuta kuin seulo jyvät akanoista. Haetaan oppilaita, jotka pärjäävät koulussa hyvin. Haetaan sopivaa oppilasainesta (inhoan sanaa oppilasaines, koska ihmiset eivät ole muovailuvahaa).

Vantaan malli on aina ollut erilainen, oppilaat tulevat siihen kouluun, jonka alueella he asuvat.

Nyt Vantaalla aletaan toteuttaa todellista lähikouluperiaatetta. Osa erityiskouluista lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät omien alueidensa lähikouluihin. Vantaan mallissa on riskinsä, joista olen jo useaan kertaan kirjoittanut. Suurin ongelma on rahoitus, koska malli on kustannusneutraali.

Toivottavasti Vantaa onnistuu lähikouluperiaateuudistuksessaan.

Vantaan asuntopolitiikan sekamalli, vuokra-asuntoja on ripoteltu kaikkialle tasaisesti, on ainoa oikea.

Pohjoismaiseen hyvinvointivaltion malliin ei kuulu minkäänlaiset reservaatit. Kuntien yhdistyminen saa heti vauhtia, kun pääkaupunkiseudun omituisuus, Kauniainen lopetetaan ja yhdistetään Espooseen.

Suomesta ei saa tehdä pikkuamerikkaa.

Peruskoulu on koko kansan koulu. Koulutuksellinen tasa-arvo on äärimmäisen tärkeää.

Vantaan Sanomat: Pääasiassa perhetausta selitti koulujen välisiä eroja koulumenestyksessä. 

Skiditutkimusohjelman osatutkimuksessa todettiin keväällä, että Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueiden yläkouluista löytyvät Suomen korkeimmat ja matalimmat yläkoulun päästötodistusten keskiarvot.

Enkeliporsas:

Raju tulos.

Peruskoulu on perusasioiden opettamista varten. Erikoistua voi peruskoulun jälkeen. Suurjaossa oppilaat vaeltavat joko lukioihin tai ammatillisiin oppilaitoksiin. Ainakin pääkaupunkiseudulla oppilaalla on mahdollisuus pyrkiä vaikka minkälaiseen erikoislukioon.

Ihmetellä sopii, miksi  Helsingin Sanomat ei ole uutisoinut Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelman tutkimusta tuloksineen?