Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin?

Vantaan Sanomat 16.11.

Hyvät koulut houkuttavat perheitä muuttamaan

Kun Helsingin ja Espoon tietyissä kouluissa menestytään muita paremmin, niiden lähialueet alkavat vetää puoleensa perheitä, jotka haluavat lapsensa ”parempaan” kouluun. Lopulta koulujen ja asuinalueiden erot kasvavat entisestään.

Näin epäilee Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmaa johtava dosentti Matti Rimpelä.

– Tämä on muna ja kana -kysymys, eli asukaspolitiikka ja koulut vaikuttavat kumpikin toisiinsa, Rimpelä toteaa.

Asia nousi esille, kun Skidi-tutkimusohjelman osatutkimuksessa viime keväänä selvisi, että pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueiden koulujen väliset erot koulumenestyksessä ovat kasvaneet jo nyt hälyttävän suuriksi.

Yhtenä syynä ilmiölle ovat erikoiskoulut ja mahdollisuus hakea soveltuvuuskokeilla muualle kuin oman alueen kouluun.

Vantaalla koulut on tutkimuksen mukaan poikkeuksellisesti onnistuttu pitämään melko tasa-arvoisina.

Syynä on pitkälti se, että Vantaalla ei ole juurikaan mahdollista hakea soveltuvuuskokeilla muualle kuin oman alueen kouluun. Lisäksi asuntopolitiikassa on suosittu sekamallia, eli esimerkiksi vuokra-asuntoja on rakennettu tasaisesti joka puolelle.

– Tietoisen linjauksen tarkoituksena on tukea nimenomaan oman alueen oppilaita, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo.

Toisaalta taustalla on myös taloudellinen tilanne, jonka takia erikoisopetusta on Vantaalla jouduttu vähentämään.


Olen aina ollut sitä mieltä, että peruskoulujen erikoistuminen on kokonaisuuden kannalta pahasta.

Ns. soveltuvuuskokeilla erikoistuneet koulut karsivat kouluunsa vain ns. hyviä oppilaita. Muut jääköön jakomäkiin.

Olin Helsingin kaupungin opettajana vuosina 1998-2000. Malminkartanon koulu, jossa opetin, oli aivan tavallinen, ei siis erikoistunut koulu. Siellä oli muutama erityisluokkakin.

Ihmettelin jo silloin kaupungin koululaitoksen menoa. Linjauksena oli, että kouluja kehotettiin erikoistumaan jollakin tavalla.

Kun uutta koulua perustettiin, muodostettiin jonkinlainen suunnitteluryhmä miettimään tulevan koulun linjauksia. Suunnitteluryhmä oli kertaprojektin luonteinen, välttämättä heistä ei tullut kukaan tulevan koulun rehtoriksi tai opettajaksi. Uusi henkilökunta joutui sopeutumaan koulun linjauksiin.

Toisen luokan keväällä pyrittiin esim. liikuntapainoitteiseen kouluun. Pyrintöihin lähti liikunnallisesti poikkeavan lahjakas oppilas. Seuraavana päivänä hän tuli kouluun ilosta hyppien ja pomppien. Hän kertoi, että hän oli paras joka kisassa.

Oppilas ei kuitenkaan päässyt liikuntaluokalle, koska hän ei ollut sovelias. Pyrinnöissä mitattiin ilmeisesti myös muita kuin liikunnallisia ominaisuuksia. Hän oli rasavilli, liian vauhdikas.

Silloin viimeistään minulle valkeni, mistä oikeastaan on kysymys. Erikoistuneet koulut soveltuuskokeillaan eivät tee mitään muuta kuin seulo jyvät akanoista. Haetaan oppilaita, jotka pärjäävät koulussa hyvin. Haetaan sopivaa oppilasainesta (inhoan sanaa oppilasaines, koska ihmiset eivät ole muovailuvahaa).

Vantaan malli on aina ollut erilainen, oppilaat tulevat siihen kouluun, jonka alueella he asuvat.

Nyt Vantaalla aletaan toteuttaa todellista lähikouluperiaatetta. Osa erityiskouluista lakkautetaan ja oppilaat siirtyvät omien alueidensa lähikouluihin. Vantaan mallissa on riskinsä, joista olen jo useaan kertaan kirjoittanut. Suurin ongelma on rahoitus, koska malli on kustannusneutraali.

Toivottavasti Vantaa onnistuu lähikouluperiaateuudistuksessaan.

Vantaan asuntopolitiikan sekamalli, vuokra-asuntoja on ripoteltu kaikkialle tasaisesti, on ainoa oikea.

Pohjoismaiseen hyvinvointivaltion malliin ei kuulu minkäänlaiset reservaatit. Kuntien yhdistyminen saa heti vauhtia, kun pääkaupunkiseudun omituisuus, Kauniainen lopetetaan ja yhdistetään Espooseen.

Suomesta ei saa tehdä pikkuamerikkaa.

Peruskoulu on koko kansan koulu. Koulutuksellinen tasa-arvo on äärimmäisen tärkeää.

Vantaan Sanomat: Pääasiassa perhetausta selitti koulujen välisiä eroja koulumenestyksessä. 

Skiditutkimusohjelman osatutkimuksessa todettiin keväällä, että Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueiden yläkouluista löytyvät Suomen korkeimmat ja matalimmat yläkoulun päästötodistusten keskiarvot.

Enkeliporsas:

Raju tulos.

Peruskoulu on perusasioiden opettamista varten. Erikoistua voi peruskoulun jälkeen. Suurjaossa oppilaat vaeltavat joko lukioihin tai ammatillisiin oppilaitoksiin. Ainakin pääkaupunkiseudulla oppilaalla on mahdollisuus pyrkiä vaikka minkälaiseen erikoislukioon.

Ihmetellä sopii, miksi  Helsingin Sanomat ei ole uutisoinut Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelman tutkimusta tuloksineen?