Aikuisten Pisa-tutkimus!

YLE 29.11.

Aikuisten Pisa-tutkimus testaa koulussa opitun muistamista

OECD on käynnistänyt aikuisten Pisa-testit 25 maassa. Suomessa 16-65-vuotiaille tehtävää Piaac-nimistä tutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhdessä Tilastokeskuksen kanssa.

Aikuisten Pisa-tutkimuksessa testataan lukutaitoa, numeerista taitoa ja ongelmanratkaisua. Käytännössä testattava saa eteensä esimerkiksi taulukoita ja tilastoja, joiden perusteella kysytään vaikkapa sähköenergian kasvua tai syntyvyyden vähenemistä.

Aikuisten Pisa-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko koulussa opetetut perustaidot arkielämän vaatimalla tasolla ja kuinka aikuisväestö niitä käyttää työelämässä ja vapaa-aikana.

- Nehän ovat perustaitoja joiden varaan vaativammat taidot rakentuvat. Halutaan myös tietää, miten nämä jakaantuvat väestössä eri osaryhmissä esimerkiksi iän ja koulutuksen suhteen, kertoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Antero Malin.

Erittäin mielenkiintoista - oppia ikä kaikki!

Olen joskus leikitellyt ajatuksella, että kaikki oppilaat laitettaisiin seurantaan. Katsottaisiin, kuinka heille elämässään käy. Hyvin monissa ammateissa ihmiset näkevät työnsä lopputuloksen, opettajat eivät.

Kaikki opettajat ovat pitkän kasvatusketjun osasia. Alakoulussa opettaja opettaa ryhmäänsä korkeintaan kuuden vuoden ajan. Kuusi vuotta on melko pitkä aika, mutta oppilaat ovat vasta opiskelunsa alkumetreillä, voi vain korkeintaan aavistaa mitä tuleman pitää. Yläkoulun ja lukion maikat opettajat opettavat vielä lyhyempiä rupeamia, mutta ennustettavuus voi olla tarkempi.

On äärimmäisen hauskaa nähdä entisiä, jo aikuisia ihmisiä, vaikka jossain bussissa tai junassa. Jotkut heistä voivat tulla istumaan viereeni ja kertomaan kuulumisia. Hyvin ovat pärjänneet. Onpa juttelemaan tullut sellaisiakin entisiä oppilaita, jotka eivät ole pärjänneet elämässään. Heidän tarinansa ne vasta mielenkiintoisia ovatkin.

Aikuisten osaaminen on koulujärjestelmän tason todellinen mittari.

Hetken havinalla ei pitkälle pötkitä. Suomessa puhutaan paljon elinikäisestä oppimisesta.

YLE: Tulosten on määrä kertoa, miten maat poikkeavat toisistaan ja kuinka erot esimerkiksi koulutusjärjestelmissä vaikuttavat aikuisten perusosaamisen tasoon.

Enkeliporsas:

Odotan innolla tuloksia.

YLE: Blogissaan lasten Pisa-tutkimustakin käsitellyt sivistysyhteiskunnan puolestapuhuja Tuomas Enbuske ei usko Suomen pärjäävän aikuisten testissä.

- Tässä varmaan tulee huonompi menestys. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Pisa-tutkimuksissa me käsittääkseni saadaan hyviä tuloksia sen takia, että Suomessa kieli on sen verran helppo oppia. Suomessa opitaan lukemaan puolessa vuodessa, mutta englanninkielisissä maissa se vie kaksi vuotta. Se käsittääkseni parantaa meidän Pisa-tuloksia epäreilulla keinolla, Enbuske pohtii.

Enkeliporsas:

Enbuske :)

Suomen kieli on vaikea kieli oppia. Suomessa opitaan lukemaan nopeammin ja paremmin kuin muualla, koska meillä opetetaan lukemaan lapsia kunnolla. Meillä on pitkät ja kunniakkaat alkuopetuksen perinteet.

Harvoin ajatellaan, että Suomessa lukemaan ja kirjoittamiseen opetuksessa on "talvisodan henkeä". Meillä ei kertakaikkiaan anneta periksi. Kaikki on opetettu lukemaan ja kirjoittamaan vaikka väkisin.

Jokaisella ekalla luokalla on joitakin oppilaita, joilla lukemaan oppiminen on hieman viivästynyt. Olen opettanut ekaa luokkaa pari kertaa - apuun rientää laaja-alainen erityisopettaja.

Suomalaisen koulujärjestelmän vahvuus on: Ketään ei jätetä.

Ei ole suomalaisen koulujärjestelmän vika, jos olemme tehokkaita.

On koulujärjestelmiä, jotka päästävät läpi. Kaikki eivät opikaan lukemaan ja kirjoittamaan. Sellaisissa maissa on aikuisten luku- ja kirjoitustaidottomuutta. Helsinki-Vantaan lentoasemalta ei tarvitse pitkälle lentää, niin jo löytyy maita, joista löytyy aikuisia ihmisiä, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa.

Englanninkielissä maissa kaikki eivät osaa kirjoittaa omaa kieltään. Muistan hyvin, kun lukioaikanani luokkaamme tuli vaihto-oppilas ameriikanmaasta. Hän sai englanninkielen kokeesta surkean numeron, osasi kirjoittaa englantia huonommin kuin samanikäiset suomalaiset nuoret.

YLE: Tutkijoiden keskuudessa tilannetta pidetään kutkuttavana.

- Veikkaan, että kaikki Pohjoismaat tulevat olemaan siellä parhaiden maiden joukossa, ylempää keskitasoa, Malin arvioi.

Enkeliporsas:

Totean vain, eivät nokiat ja koneet, vaisalat ja angry birdsit ole syntyneet pyhällä hengellä, vaan työllä. Kovaa työtä on edeltänyt perusteellinen koulutus. Koulutusjärjestelmällämme on osuutensa suomalaisiin menestystarinoihin.