Kannattaa käydä Harjulan kampuksella
-
Yksi minulle uskotuista maisteriharjoittelijoista suorittaa viimeisiin
opintoihinsa kuuluvaa opetusharjoittelua Järvenpään Harjulan koulussa.
Koulu kutsuu ...
keskiviikko 9. marraskuuta 2011
Suomen kunnissa ketkuillaan lasten terveyden kustannuksella
Eikö rempuloivia kuntia saada sitten millään järjestykseen? Suosituksilla ei näytä olevan minkäänlaista merkitystä.
Kun vanhemmat lähettävät lapsensa koulutielle, he odottavat, että koulupalvelut Suomessa ovat kaikkialla samantasoisia. Näin ei välttämättä ole.
Oppilaat saavat opetusta eri tuntimäärillä, joissain kunnissa annetaan enemmän jako- tai tukitunteja kuin muualla. Oppimateriaalisatsauksista ei kannata puhuakaan. On kuntia, joissa tietotekniikan opetus on aivan alkutekijöissään. On turha huuhailla älytaulujen tai dokumenttikameroiden perään.
Homeongelmia peitellään, eikä homekouluja korjata.
Oksettavinta on, että joissakin kunnissa ei edes kouluruokailuun satsata riittävästi, vaan koulua käydään ketusilla eväillä.
Nyt selvityksen perusteella tiedetään, että koulun tukipalvelut ole samantasoisia kaikkialla.
Kuraattoreita ja psykologeja ei ole riittävästi. Kaikki oppilaat eivät pääse säännöllisesti koululääkäritarkastuksiin. Jotkut kunnat huijaavat, menevät törkeästi riman alta. Näyttää siltä, että kuntien villinlännen menoa ei valvo kukaan, eikä minkäänlaisia sanktioita ole.
Tilanne on kestämätön. Koulutuksellinen tasa-arvo ei toteudu.
HS 9.11.
Oppilashuollossa vielä pahoja puutteita
Perusopetuslain edellyttämää riittävää ja valtakunnallisesti yhdenvertaista oppilashuoltoa ei ole vielä saavutettu. Näin sanotaan opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä, jonka oikeuskansleri oli siltä pyytänyt. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka pyysi vuoden alussa jo toistamiseen selvitystä asiasta.
Oppilashuolto on kuitenkin kehittynyt ministeriön mukaan parempaan suuntaan, kun säädöksiä on tiukennettu ja rahoitustakin hieman lisätty. Esimerkiksi laajoja terveystarkastuksia on tehty entistä enemmän. Myös oppilashuollon ja turvallisuuden oppaita on laadittu.
Palvelujen – etenkin koulupsykologien ja kuraattoreiden – saatavuus on silti yhä puutteellista ja vaihtelee alueittain ja kunnittain.
Enkeliporsas:
Miten on mahdollista, että joissain kunnissa koululaiset saavat psykologien ja kuraattorien palveluja, toisissa kunnissa taas ei?
Kouluterveydenhoitajia alkaa olla tarpeeksi, mutta lääkäreiden vajaus on yhä suuri.
Tänä vuonna terveyskeskuksista 84 prosenttia ilmoitti, että terveydenhoitajia on suosituksen mukaisesti eli yksi enintään 600:ta oppilasta kohti. Lääkäreitä on suositusten mukaisesti vain noin kolmanneksessa kuntia. Kokopäiväistä lääkäriä kohden saisi olla 2 100 oppilasta.
Enkeliporsas:
Jos suosituksia ei noudateta, eikö olisi syytä määritellä koululääkärien määrä suhteessa oppilasmäärään suoraan laissa? Loppuisi koululaisten terveyden kustannuksella ketkuilu.
On uskomatonta, että kolmannes kunnista laistaa vastuunsa.
Joka kolmas koululainen jää paitsi säännöllisistä lääkärintarkastuksista. Moni selkäsairaus jää ajoissa huomaamatta.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia nostettiin tänä vuonna 18,5 miljoonalla eurolla, jotta asetuksen mukaisia palveluja myös järjestettäisiin. Tänä vuonna yli puolet kunnista oli hyödyntänyt saamansa korotetun valtionosuuden henkilöstön palkkaamiseen.
Enkeliporsas:
Vain puolet kunnista on laittanut osoitetut rahat oikeaan kohteeseen.
Täysin moraalitonta toimintaa! Rahat pitää peritä sellaisilta kunnilta takaisin.
Kaikkiin kuntiin ei ole siis luottaminen. Koulutukseen suunnatut rahat on syytä korvamerkitä. Jos näin ei tehdä, isännät saavat huseeraata miten vain.
Valtion seurantajärjestelmiä on kehitettävä.
Opetusalan ammattijärjestä OAJ on pettynyt selvitykseen.
Enkeliporsas:
OAJ käyttää hyvin lievää ilmaisua. Minä olen järkyttynyt.
Huolestuttavaa on kehittämispäällikkö Nina Lahtisen mukaan esimerkiksi se, että lähes puolet kunnista ei ole käyttänyt pysyvää lisärahoitusta siihen, mihin se on annettu.
Enkeliporsas:
'On syytäkin huolestua. Edunvalvonnalla ei näytä olevan rajoja.
Pitää vain toivoa, että vanhemmat alkavat hiljalleen herätä.
Opettajia ei kuunnella. Vanhemmissa on joukkovoimaa.
Olen joskus miettinyt, että pitäisikö isälle tai äidille antaa vaaleissa niin monta äänestyslappua kuin lapsia on. Minulla on viisi lasta, mikä merkitsisi viittä äänestyslappua.
Lapsillakin on oikeutensa.
Tunnisteet:
koulutuksellinen tasa-arvo,
kunnat,
lahtinen nina,
OAJ,
oppilashuolto
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti