Onko Helsingin Sanomat enää laatulehti?

Hesari harrastaa melkoista maanantaijournalismia. Ensin teetetään yksinkertainen mielipidekysely, josta tehdään koko sivun juttu. Pyydetään muutamaa asiantuntijaa sanomaan oma mielipiteensä. Seuraavana päivänä mielipidekyselyn pohjalta tehdään pääkirjoitus.

Helsingin Sanomat "keksii"  itse uutisia kruunu ja klaava kyselyillään.

Viime viikkoina on ollut kolme kouluaiheista yksinkertaista jokotai-kyselyä. Kyselyt ovat kymmenvuotiaan lapsen tasoa. Oppilaat tekevät vastaavanlaisia, kun teemme luokka- tai koululehtiä.

1. Kysyttiin vanhempien mielipidettä, tarvitaanko kouluihin kiintiöitä maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Yhtäkkiä saatin kummallinen tulos, 57 % vanhemmista huomaa kannattavansa kiintiöitä. (HS 20.10.)

Ilman Hesarin mielipidekyselyä kiintiöittäminen ei olisi tullut heille mieleenkään.

2. Selvä enemmistö pääkaupunkiseudun asukkaista olisi valmis laittamaan lapsensa kaksikieliseen kouluun. Mielipidetiedustelussa 55 prosenttia 7–16-vuotiaiden lasten vanhemmista olisi valmis laittamaan lapsensa kaksikieliseen kouluun, jossa opetuskielinä olisivat molemmat kansalliskielet suomi ja ruotsi . (HS 1.11.)

Kysymyksen asettelulla saatiin ruotsin kielen kannalta edullinen lopputulos. Päinvastainen tulos olisi saatu esim. kymyksellä "Tarvitaanko pakkoruotsia vai ei?".

3. Nyt tehtiin kysely, jossa pääkaupunkiseudun peruskouluikäisten lasten vanhemmilta kysyttiin mielipidettä opettajien pitämän kurin riittävyydestä. (HS 4.11.)

Mikä on Helsingin Sanomien ja TNS Gallupin suhde toisiinsa? TNS Gallup on monikansallinen yritys, osa a Kantar Group Company rypästä.

Minua on alkanut huolestuttaa suomalaisen lehtijournalismin taso. Leikitään tutkivaa journalistia teettämällä ihmisille yksinkertaisia mielipidekyselyjä.

Ohuesta maanantailehdestä yritetään saada hiukan paksumpi. Usein TNS Gallupin teettämän kyselyn pohjalta tehdyt uutiset julkaistaan maanantaina ja tiistaiksi väsätään alkeellinen pääkirjoitus.

Olen lukenut Hesaria aivan pienestä lähtien. Saan suorastaan vieroitusoireita, jos en saa Hesaria aamukahvipöytääni.

Nyt olen alkanut epäillä. Seuraava looginen askel voisi olla esim. BB-talon tapahtumien uutisointi.

Kommentoin kumminkin Hesarin aamuista "uutista".

HS 4.11.

Yli kolmannes vanhemmista pitää koulukuria liian löysänä

Useampi kuin joka kolmas pääkaupunkiseudulla asuvan peruskouluikäisen lapsen vanhempi ajattelee, etteivät opettajat pidä koulussa riittävän kovaa kuria.

Kurinpalautusta toivovat erityisesti pienituloiset, työntekijätaustaiset ja korkeakouluttamattomat vanhemmat.

Enkeliporsas:

Mitä tarkoittaa kurinpalautus?

Koulua käyvät oppilaat, eivät heidän vanhempansa. Vanhemmat saavat käsityksensä koulukurista toisen käden kautta. Toisaalta helposti muistellaan omia kouluaikoja.

Tiedot selviävät HS:n teettämästä kyselystä, jossa pääkaupunkiseudun peruskouluikäisten lasten vanhemmilta kysyttiin mielipidettä opettajien pitämän kurin riittävyydestä.

TNS Gallupin toteuttamassa mielipidemittauksessa kaksi viidestä eli 40 prosenttia vanhemmista epäilee kurin riittävyyttä.

Enkeliporsas:

Kun kysymyksen asettelu on tällainen, voisi luulla, että Hesari olettaa, että koulukuri olisi jotenkin löystynyt. Miksi muuten tällaista kyselyä tehtäisiin?

Mielestäni koulukuri on pikemminkin parantunut esim. oman opettajanurani alkuajoista 1980-luvun alusta.

"Vastaajat eivät ehkä tiedä, mitkä ovat opettajien todelliset mahdollisuudet puuttua häiriökäyttäytymiseen", tulkitsee tulosta Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n entinen lakimies Markku Poutala.

Enkeliporsas:

Opettajan mahdollisuudet ovat aivan riittävät. Usein auttaa normaali puhe. En muista, milloin olen joutunut taluttamaan oppilasta ulos luokasta rauhoittumaan.

Kerran urani aikana olen kantanut oppilaan ulos luokasta, kun oppilas ei lopettanut ylenmääräisen häiritsevää toimintaansa. Tämä tapahtui joskus 1980-luvun puolessa välissä.

Vaikka vanhemmat mielipidemittauksen mukaan toivovat tiukempaa kuria, on vaikea päätellä, mitä he käytännössä tarkoittavat.

Enkeliporsas:

Niinpä.

Kas, kun Hesari ei esitä ratkaisumalleja vanhemmille pohdittavaksi.

Useimmat vanhemmat suhtautuvat hyvin jyrkästi pieneenkin fyysiseen voimankäyttöön, kertoo OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen.

Hänen mukaansa tilanteita, joissa opettaja on poistanut oppilaan luokasta, menee poliisitutkintaan muutama vuosittain.

Tällöin punnitaan, ovatko käytetyt voimakeinot olleet kohtuullisia.

Enkeliporsas:

Joidenkin ihmisten mielestä jopa luokasta pois taluttaminen on fyysistä väkivaltaa. Sekä henkisen että fyysisen väkivallan rajojen mielikuvat ihmisillä ovat hyvinkin erilaisia.

Useinmiten opettaja tarttuu oppilaaseen, kun oppilasta yritetään auttaa. Lohdutetaan itkevää oppilasta taputtamalla olkapäälle tai laitetaan laastaria otsaan liikuntatunnilla. Puhalletaan sormeen, kun oppilaalle on tullut haava käsityötunnilla, "Älä tule paha haava, tule hyvä haava".

Vanhemmat kantavat huolta myös siitä, miten hyvin opettajat kiinnittävät huomiota koulukiusaamiseen.

HS:n gallupissa 42 prosenttia on sitä mieltä, että opettajien pitäisi puuttua kiusaamiseen nykyistä herkemmin.

Enkeliporsas:

Koulukiusaamisesta puhutaan julkisuudessa niin paljon, että luulisi, että koulukiusaaminen olisi lisääntynyt. Näin ei ole. Koulukiusaamiseen on puututtu paljon pontevammin kuin parikymmentä vuotta sitten.

Koulukiusaaminen on pahasta. On hyvä, että se on vähentynyt mm. KiVa-hankkeen myötä.

Mistä vanhemmat voivat tietää, kuinka herkästi opettajat puuttuvat koulukiusaamiseen?

"Opettajat puuttuvat aina, jos vain huomaavat", OAJ:n Mustonen vakuuttaa. "Alati kasvavat luokkakoot kuitenkin vaikeuttavat tilannetta."

Erityisesti henkinen väkivalta eli esimerkiksi nimittely jää helposti opettajilta huomaamatta.

Enkeliporsas:

Tähän en voi sanoa muuta kuin, näin on. Emme ole jumalia.