Kriittiset espoolaisoppilaat tiputtivat kouluruuan arvosanaa
Kouluruoka saa tänä vuonna Espoon koululaisilta huonomman arvosanan kuin aiempina vuosina.
Kritiikki kohdistuu etenkin koululounaan ulkonäköön ja makuun. Asteikolla 1–5 kouluruokailun arvosana tipahti kyselyssä 2,77:een, mikä vastaa tavallisessa kouluarvostelussa noin seiskaa.
Edellisessä kyselyssä arvosana oli 3,2.
– Oppilaat ovat kriittisempiä kuin aikaisemmin, myöntää Espoo Cateringin asiakaspäällikkö Tuija Sivonen.
Hänen mukaansa ruokailu puhututtaa paljon ja oppilaitakin kiinnostaa, mitä ruoka sisältää.
Espoon kouluissa ruokailuun osallistuvien oppilaiden määrä on noussut neljä prosenttia.
– Vain kaksi prosenttia oppilaista ei syö lainkaan kouluruokaa. Se on aika pieni määrä, vaikka tietenkin olisi parempi jos kaikki söisivät, Sivonen huomauttaa.
Kaksi kolmasosaa oppilaista syö koululounaan joka päivä. Noin viidennes syö kolme–neljä kertaa viikossa muun muassa kotitaloustuntien tai lukion koeviikkojen vuoksi.
Vain alakouluissa oppilaan on pakko osallistua kouluruokailuun.
Kouluruokailu puhuttaa, mikä on ymmärrettävää. Ihminen syö elääkseen.
Kouluruokalistan laatiminen on vaikeaa, koska makutottumukset ovat yksilöllisiä. Emme elä enää yhtenäiskulttuurin aikaa, mikä heijastuu vahvasti myös ihmisten ruokailutottumuksiin.
Kouluruokarankinglistojen teettäminen ei ole järkevää.
Opetushallitus: Ruokailu on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailussa lapsille ja nuorille opetetaan terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakulttuuria.
Monet lapset on kotona totutettu melko yksitotiseen ruokalistaan. Ei ole mistään kotoisin, että koulussa syötettäisiin lapsille pitsaa tai hampurilaisia ja ranskanperunoita.
Länsiväylä: Koulujen ruokalistat kiertävät viiden viikon välein ja ne laaditaan ravitsemussuositusten perusteella. Oppilaat itse latoisivat lautaselleen mieluusti pitsan lisäksi pitakebabia, ranskalaisia, nakkeja ja lehtipihviä.
Koululaiskulttuuriin kuuluu kouluruuan arvosteleminen.
Puhutaan kumiperunoista ja kiviriisistä. Kun kouluruokailun arvosana putoaa arvosanasta 3,2 arvosanaan 2,77, ei välttämättä tarkoita, että kouluruuan taso olisi Espoossa heikentynyt (asteikko 1-5).
Ensimmäistä kertaa kysyttiin kouluruuan riittävyydestä. Huolestuttavaa on, kun puolet oppilaista kertoo, että ruoka oli joskus loppunut kesken.
Tiettyjen ruokien kohdalla syömistä rajoitetaan. Tiskillä voi olla lappu, jossa lukee, että esim. lihapullia saa ottaa korkeintaan kuusi kappaletta. Kuusi kappaletta on jonkinlainen laskennallinen keskiarvo. Kasvavalla viides- ja kuudesluokkalaisella sekä yläkoululaisella ravinnon tarve on suurempi kuin ekaluokkalaisella. Ruokaa pitää saada riittävästi.
Muistan hyvin, kuinka tiettynä vuosina kasvoin yhtä vaudikkaasti kuin tietyt eläimet. Kuusi lihapullaa olisi ollut minulle rienausta. Kotona äitini oli pulassa kolmen kasvavan poikansa kanssa. Juuri mitkään annokset eivät olleet riittäviä, "kolme poikaani, lopullinen yhteismitta 6,08 cm". Ruuat syötiin humps vaan!
Mielenkiintoista on, että espoolaiset ovat pudottaneet ruokalistoilta porsaanlihakastikkeen.
Porsaanlihakastike
Perjantaisin ja maanantaisin kouluissa tarjoillaan tukevaa ja täyttävää ruokaa, koska ei ole takeita siitä, että kaikki lapset saavat kotona viikonloppuisin riittävästi kunnon ruokaa. Ja tyhjällä vatsalla lapsi ei jaksa opiskella.
Vantaalla tänään oli porsaanlihakastiketta.
Porsaanlihakastike oli hyvää. Se ei ollut perinteistä läskisoosia, koska ruuassa ei ollut nykytyyliin läskinpaloja ollenkaan. Lisukkeena oli siirappilanttukuutioita, joita tarjoillaan melko harvoin. Ainakin minulle kuutiot maittoivat.
Salaattina oli vihersalaatti - kurkkua, kiinankaalia ja pieniä persikanpaloja.
Näkkileipä on koululaisten perustavaraa. Juomaksi oppilaat saavat valita maitoa, piimää tai vettä. Olen huomannut, että lapset juovat yhä enemmän vettä. Toivottavasti luukato ei lisäänny. Saavatko nykylapset tarpeeksi kalsiumia ja D-vitamiinia?
Vantaalla lapsille tarjotaan Ykkösmaitoa, maitoon on lisätty D-vitamiinia kalsiumin imeytymisen tehostamiseksi.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti