Haluatko sinä lapsesi rupukouluun?

Oliver Twist

Englannissa asuva Anna Mård ihmettelee brittiläisen koulujärjestelmän paremmuuslistoja. Pitääkö meidän aina katsoa ulkopuolelta tajutaksemme, kuinka hyvin asiamme sittenkin vielä ovat?

Taloussanomat 11.11.

Ranking heikentäisi peruskouluja

Kun täällä Englannissa kynnelle kykenevä keskiluokka haluaa lapsensa aina parhaaseen mahdolliseen kouluun, se samalla kurjistaa osan kouluista oppimisen kaatopaikoiksi. Koulujen paremmuuslistat takaavat heikon koulujärjestelmän.

Enkeliporsas:

Koulujen paremmuuslistoja harrastavat koulujärjestelmät, vrt. Iso-Britannia ja Yhdysvallat, eivät ole pärjänneet oppimistulosten kansainvälisissä vertailuissa kuten PISA-tutkimuksissa. Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat länsimaiden todellista rupusakkia.

Olen matkustellut paljon ympäri Brittein saaria jalkapallon perässä ja muutenkin. Vaikka rakastankin brittiläistä kulttuuria monilla sen tasoilla, takapajulan tunteesta ei pääse eroon. On äärimmäisen ikävää, kun ihmisen koulutustausta näkyy niin selvästi. Iso-Britannia ei ole tasa-arvon maa, se on edelleen selkeä luokkayhteiskunta.

Yksi brittiläisen luokkayhteiskunnan perusta on erilliskoulujärjestelmä.

Taloussanomat: Avoimuus ja koulujen mittaus kuulostavat kivoilta, mutta niillä on useita ikäviä seurauksia.

Ensinnäkin jonkun koulun on aina oltava rankingin heikoin. Vaikka koulujen väliset erot olisivat kuinka pienet, satojen oppilaiden koetuloksissa on aina sen verran eroja, että joku jää viimeiseksi.

Enkeliporsas:

Suomessa lukioita lukuunottamatta ei kouluja julkisesti rankata. Meillä harrastetaan koulujen suhteen positiivista diskriminaatiota. "Heikompien alueiden" koulut ja saavat opetukseensa lisäresursseja, joiden avulla tasataan positiivisesti eri koulujen välisiä oppimistuloksia.

Vantaallakin vertaillaan jossain määrin eri peruskoulujen oppimistuloksia, joita ei kuitenkaan julkisteta. Vain opetushenkilöstö saa tietää tulokset, joita käytetään opetuksen ja koulujen kehittämisen työkaluina.

On ollut ilahduttavaa todeta, että Vantaalla koulu, jonka alueella asuu "alemman kerroksen väkeä", keikkuukin oppimistuloksissa oppimistulosten keskiarvon yläpuolella. Erilliskoulujärjestelmässä moinen on lähes mahdotonta.

Meillä yksi koulujärjestelmän kehittämistä ohjaava tekijä on syrjäytymisen ehkäisy. Olemme onnistuneet melko hyvin, Suomi on tasa-arvoisimpia maita koko maailmassa.

Koulutuksellinen tasa-arvo vie vääjämättä yleiseen tasa-arvoon ja hyvinvointiin.

OECD:n vertailujen mukaan koulutus on kilpailukykymme ykkösvaltti. Viimeaikaisissa kilpailukykyvertailuissa olemme pärjänneet erittäin hyvin.

Taloussanomat: Lastensa koulutuksesta kiinnostuneet vanhemmat alkavat karttaa heikoimpia kouluja. Koska vanhempien asenteet selittävät lasten koulumenestystä parhaiten, viimeisiin kouluihin pakkautuu välinpitämättömien vanhempia lapsia ja niiden tulokset laskevat edelleen.

Kunnon vanhemmat karttavat niitä entistä vimmatummin. Pian niistä kaikkoavat kelvollisimmat opettajatkin. Kierre on valmis ja väistämätön.Enkeliporsas:

Enkeliporsas:

Suomessakin silloin tällöin haikaillaan kouluvertailujen ja paremmuuslistojen perään.

Haikailun tavoite on selvä, pyrkimys erilliskoulujärjestelmään.

Köyhien lapset ja maahanmuuttajataustaiset lapset sijotettaisiin jonkinlaisiin koulureservaatteihin. Hyvää opetusta saisivat ne lapset, joiden vanhemmilla olisi siihen varaa.

Keski-ikäiset lukijani muistavat hyvin suomalaisen erilliskoulujärjestelmän, kansakoulusta mentiin joko oppikouluun tai kansalaiskoulun kautta ammattikouluun. Lasten suurjako tehtiin kansakoulun neljännellä luokalla, jolloin pidettiin oppikoulujen pyrinnöt, karsintakokeet.

Vaikka suomalainen erilliskoulujärjestelmä ei ollut järin elitistinen, lapset jaettiin jo varhain vuohiin ja lampaisiin. Järjestelmä oli hyviin jäykkä. Hyvin harva oppilas kansakoulun viidenneltä luokalta lähtien enää pääsi oppikouluun.

Englantilaistyyppiset sisäoppilaitokset ovat Suomessa olleet harvinaisia.

Taloussanomat: Suomalaisten lukioiden ranking osoittaa sisään otettujen oppilaiden kykyjen ja koulun päästöarvosanojen yhteyden: viiteen parhaaseen pääkaupunkiseudun lukioon vaadittiin yhdeksän keskiarvo. Tietenkin tämä joukko takoo komeampia ylioppilaskirjoitusten tuloksia kuin seiskan keskiarvolla lukioon mennyt porukka.

Enkeliporsas:

Keväisin on inhottavaa lukea lukioiden paremmuslistoja.

Kärkeen pitäisi nostaa lukiot, jotka ovat kuroneet eniten "keskiarvokäppiä" kiinni. Hyvä lukio on, joka leipoo heikoista tai keskinkertaisista peruskoululaisista hyviä ylioppilaita.

Taloussanomat: Paremmuuslistat laskevat koulutuksen yleistä tasoa. Kun ne sijoittavat muutamat isojen paikkakuntien kouluista kaatoluokkaan, ne varmistavat, että koulutuksesta kiinnostumattomien vanhempien lapsilta riistetään myös kaveripiirin sparraus. Suomalainen perinne tasavertaisista mahdollisuuksista katkeaisi.

Enkeliporsas:

Koulujen paremmuuslistat ja erilliskouluhaikailut ovat pelkkää silkkaa ahneutta ja itsekkyyttä.

Ajatellaan, minun lapset ja muiden kakkarat, millään muulla ei ole väliä.

Kaikenmaailman liiallinen eriytyminen vie ihmisiltä todellisuudentajun. Suomessakin tällä hetkelläkin väitetään, että meillä ei ole oikeasti köyhiä. Heitetään kehiin iljettävä termi, suhteellinen köyhyys, ikäänkuin köyhä ihminen ei olisi köyhä ollenkaan.

Totta on, että Suomessa ei kuolla nälkään. Mutta köyhyystutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että suomálaisista jo joka kuudes on oikeasti köyhä. Tutkijat sanovat, että meilläkin köyhyys alkaa periytyä kuten Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

ks. blogikirjoitukseni Ei anneta mahdollisuutta

Erilliskoulujärjestelmä pudottaa köyhät helposti toivottomuuden monttuun, josta on vaikea nousta ylös.

Miksi me tuhoaisimme yhden maailman parhaimmaksi todetun koulujärjestelmän?

Haluaisitko sinä oman lapsesi rupukouluun, jossa kukaan ei opi juuri mitään?