Through the concept of six degrees of separation, the whole world can be connected.
19.11.
Koulutuspolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa
Vantaan Sanomat: Skidi-tutkimusohjelman osatutkimuksessa viime keväänä selvisi, että pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Kauniaisten alueiden koulujen väliset erot koulumenestyksessä ovat kasvaneet jo nyt hälyttävän suuriksi.
Vantaan Sanomat: Hyvät koulut houkuttavat perheitä muuttamaan
Properuskoulu: Helsingin ja Espoon koulut jakavat lapset jyviin ja akanoihin?
Kysyin edellisen blogikirjoitukseni kommenttiosiossa kokeeneelta espoolaisrehtorilta ja yhteiskuntavaikuttajalta Martti Hellströmiltä, miksi Espoon koulujen erot ovat hälyttävän suuria.
Hellström: Espoossa kaupunginosien välillä on todella isot erot mm. maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrässä.
Enkeliporsas:
Lyhenne mm. taitaa tarkoittaa köyhiä ja vaivaisia.
Suomalainen yhteiskunta on eriytynyt 1990-luvun lamavuosista lähtien. Eriytymistä on ohjattu tasaveropolitiikalla. Veroista jo 90 prosenttia kerätään tasaveroluonteisilla veroilla. Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet.
Kuudesosa suomalaisista on oikeasti köyhiä. Kuten rikkauskin, köyhyyskin periytyy.
Huolestuttavaa on, että koulutkin ovat alkaneet eriytyä.
Koska pääasiassa oppilaiden perhetaustat selittävät koulujen välisiä eroja koulumenestyksessä, tulevaisuudessa asuinalueiden suunnitteluun on kiinnitettävä suuri huomio. Tehtyjä virheitä ei saa toistaa.
Espoossa hyvinvoivat perheet on ohjattu asumaan puutarhankaupunginosiin, köyhät ja maahanmuuttajat rappeutuviin lähiöihin.
Vantaan Sanomat: Vantaalla koulut on tutkimuksen mukaan poikkeuksellisesti onnistuttu pitämään melko tasa-arvoisina.
Enkeliporsas:
Tyyppiesimerkki on oma kouluni, Pähkinärinteen koulu. Oppilaaksiottoalue on kuin Suomi pienoiskoossa. Alueella on sekä omistus- että vuokrakerrostaloja ja kaksi omakotialuetta. Maahanmuuttajataustaisten perheiden määrän suhde on sopiva kantaväestöön verrattuna.
Yhteiskuntapolitiikka ja kaavoitus ohjaa asutusta. Vantaalaisen asuntopolitiikan sekamalli on tasa-arvoinen.
Helsingissä ja Espoossa on toimittu tietoisesti toisin. Joidenkin koulujen käytäviltä on turha huudella esim. maahanmuuttajalasten perään.
Kerran eräs helsinkiläisreksi koulutusristeilyllä sanoi minulle, että "me opetamme vain valkoista keskiluokkaa". Lehdistä on saanut lukea, kuinka asunnottomien asuntoloiden tai jopa päiväkotien rakentamisia on torpattu mahdollisiin järjestyshäiriöihin vedoten.
Vantaan Sanomat: Tietoisen linjauksen tarkoituksena on tukea nimenomaan oman alueen oppilaita, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo.
Enkeliporsas:
Näin on Vantaalla aina tehty.
Vantaan sanomat: Toisaalta taustalla on myös taloudellinen tilanne, jonka takia erikoisopetusta on Vantaalla jouduttu vähentämään.
Enkeliporsas:
Erikoisopetus on kallista ja siihen upotettu raha on muilta pois. Soveltuvuuskokeet eivät kuulu peruskouluun, koska peruskoulu on kaikkien koulu.
On vaikea uskoa, että kahden rikkaan kunnan, Helsingin ja Espoon, yläkouluista löytyvät Suomen korkeimmat ja matalimmat päästötodistusten keskiarvot.
Jotain on tehty väärin.
Koulutuksellista tasa-arvoa ei saa nakertaa.
Tekstit
Vaikea teema. Helsingissä ja Espoossa on selkeästi erilaisia kaupunginosia. Sosiaalinen asuntotuotanto on Espoossa keskitetty liikaa tiettyihin kaupungi nosiin. Olisi paljon viisaampaa pyrkiä tekemään toisin.
VastaaPoistaEn suhtaudu yhtään noin kielteisesti esim. liikunta- ja musiikkiluokiin. Ne ovat päänavaajia siinä, että lasten harrastuksia tuetaan pitkäjänteisesti. Vaikka omassa koulussani sellaisia ei olekaan.
Martti...
VastaaPoistaLiikunta- ja musiikkiluokkia voi jossain määrin ollakin, mikäli niihin ei pyritä todistusten perusteella.
Vantaalla samassa koulussa oli kolme rinnakkaisluokkaa, musiikki-, englanninkielinen-ja tavallinen luokka. Siihen C-luokkaan kasautui sitten melkoisesti ongelmia. Myöhemmin asia korjattiin, ja musiikkiluokat siirrettiin naapurikouluun.
Erikoiskoulujen määrä on ratkaisevaa. Mikäli niitä on paljon, tietyistä kouluista kaikki kynnelle kykenevät oppilaat pyrkivät niihin.
Hyvin äkkiä huomaamme, että on kahden kerroksen kouluja, erikoiskouluja (ns. hyvien oppilaiden kouluja tai varakkaiden vanhempien lasten kouluja) ja niitä "jämäkouluja" (kouluja, joiden oppilaat eivät pääse erikoiskouluihin tai ei ole varaa mennä niihin).
Ajatellaanpa kauhuskenariota, kunnassa olisi kahden kerroksen kouluja. Kunta alkaa toteuttaa lähikouluperiaatetta. Erityisoppilaat jakautuvat epätasaisesti, todennäköisesti ns. "jämäkoulujen" alueella olisi selvästi enemmän apua tarvitsevia oppilaitakin.
Jako vuohiin ja lampaisiin kasauttaisi ongelmat tietyille kouluille.
Martti...
VastaaPoistaVielä...pitää muista, että musiikin ja kuviksen harrastajia tuetaan pitkäjänteisesti Musiikki- ja Kuvataidekouluin.
Liikuntaseuroja on aivan riittävästi.
Eriytymisen paikka on peruskoulun jälkeen.