torstai 24. marraskuuta 2011

Kouluruokailu 7. - kuoriaisia riisissä

Iltalehti 24.11.

Espoon koululaiset söivät kuoriaislisuketta

Espoolaisessa Aarnivalkean koulussa oli maanantaina tarjolla riisi-kauralisuketta, jossa oli pieniä kovakuoriaisia. Osa koululaisista ehti syödä lisuketta.

- Ikävää, että kuoriaisia ei huomattu valmistamisen yhteydessä, eikä vielä silloinkaan, kun ruoka vietiin tarjolle, Espoo Cateringin toimitusjohtaja Minna Ahola kertoo.

Aholan mukaan kuoriaisten epäillään olevan peräisin riisi-kaurapussista, joka oli avaamaton.

Lounaalle tulleet koululaiset ja opettajat huomasivat lisukkeessa sinne kuulumattomia "mustia pisteitä".

Itse en ole nähnyt niitä, mutta ilmeisesti ne muistuttivat kovakuoriaisia, Ahola sanoo.

Erityisesti vanhemmat reagoivat voimakkaasti tapaukseen, kun heille tiedotettiin asiasta alkuviikosta. Aholan mukaan yksi vanhempi on ottanut häneen yhteyttä.

Tällaiset tapaukset ovat ikäviä ja kuohuttavat mieliä. En epäile yhtään, että riisin sekaan joskus eksyy jotain sinne kuulumatonta. Täysin pomminvarmaa ruokaketjua ei ole.

Onneksi kukaan ei sairastunut. Keitettäessä pienet kovakuoriaiset kait tulevat täysin vaarattomiksi.

Kilpailuttaminen ei ole läheskään aina hyvästä.

Yritysten idea on tuottaa voittoa omistajilleen. Aina tärkeintä ei ole palvelun lopputulos.

Hyvä esimerkki on koulujen laitoshuollon, siivoamisen, kilpailuttaminen. Koulussamme oli ennen muutama kaupungin oma laitoshuoltaja. Siivousjälki oli kohtuullista suhteessa siivoajien määrään. Työ tehtiin täsmällisesti.

Nyt kouluamme siivoaa kilpailutettu firma. Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, käytetään tylysti ulkomaalaista halpatyövoimaa. Osan kanssa ei voi kommunikoida suomeksi ollenkaan.

Ongelmia on paljon, rehtoreiden aikaa kuluu paljon ongelmien setvimiseen. Siivoamisen laatu on huonoa.

Kalakastike

Tänään koulussamme tarjottiin maittavaa kalakastiketta ja perunoita. Salaattina oli jokaiselle tuttu perinteinen porkkanaraaste.

Koulussamme tarjotaan aina kuorellisia keitettyjä perunoita, ei valmiiksi kuorittuja kumiperunoita, joita muinoin kouluissa tarjottiin. Monet pienet, ja jotkut isotkin oppilaat, syövät perunat kuorineen, koska eivät osaa tai viitsi kuoria perunoita. Opetin oppilaani kuorimaan perunat ensimmäisellä luokalla.

Yksi kouluruokailun tavoitteista on ruokailutavat.

Oppilaat harjoittelevat esim. haarukan ja veitsen oikeoppista käyttöä. Kun oppilaat tulevat kouluun, kaikki oppilaat eivät osaa kuoria perunoita tai käyttää veistä ja haarukkaa. Ekaluokkalaisissa on vielä oppilaita, jotka tökkäävät perunan haarukkaan ja alkavat jyrsiä perunaa haarukan nokasta. Joillekin on neuvottava, että lusikkaa ei saa enää pitää kuin pikkulapset pitävät.

Ruokailu koulussa on aina hyvin sosiaalinen tilanne.

Pitää oppia jonottomaan asiallisesti ja keskustelemaan hillitysti. Isossa koulussa kuten omassa koulussani jonotusaikoja on lyhennetty ruokailua porrastamalla. On kaksi ruokailuvuoroa, ja luokat tulevat ruokalaan noin viiden minuutin välein. Harvoin jonotusajasta tulee liian pitkä. Ruokailuvuoron ensimmäiset luokat saavat ruokailun jälkeen mennä luokkaan tekemään tehtäviään ennen välituntia.

Yleensä kaikki sujuu hyvin. Alakouluissa opettajat syövät oppilaiden kanssa, mikä rauhoittaa ruokailuhetkeä kovasti.

9 kommenttia:

  1. Hyvä että opetit perunan kuorimisen. Koulun perunat voi kyllä huoletta syödä kuorineen, ne on pesty hyvin ja kuoressa on parhaat hivenet :)

    VastaaPoista
  2. Ano...

    Sallin kyllä kuorineen syömisen.

    Mutta se jyrsiminen on epämiellyttävää, ja joitakin oppilaita sellaisen näkeminen suorastaan oksettaa.

    VastaaPoista
  3. Jos perunat on jätetty kuorimatta, niin kyseessä on karkea virhe ja ruokaa ei ole tehty valmiiksi. Sivistysmaissa ei perunoita tarjota koskaan kuorineen. Jopa Venäjällä tämä tiedetään.

    Mitä tulee kuoriaisiin, niin on selvää, että keittiö, joka lisukkeen valmisti ei ole pessyt raaka-aineita, jolloin kaikki ylimääräinen katoaisi. Noista tuholaisista ei koskaan päästä eroon, sillä vähintään niiden munia ja toukkia on aina viljatuotteiden joukossa. Myllyissä ym. paikoissa ei niitä voida hävittää, koska myrkkymäärä joka toimii aikuisiin otuksiin ei riitä toukille ja myrkyissä on suurimmat käyttörajat. Onneksi kierto on sen verran nopeaa, että ihmiset popsivat munat ja toukat, koska eivät näe niitä. Mitään haittaa niistä ei ole, eikä makua tai hajua.

    VastaaPoista
  4. Ano...kuoriperunoiden toinen vaihtoehto isoissa kouluissa ovat juuri ne surullisen kuuluisat kumiperunat.

    Niin...sivistysmaa? Minkälainen maa on sivistysmaa? Miten sivistys mitataan, tuskin perunankuorilla...

    Maan sivistystä voidaan kyllä mitata. Suomalaiset ovat aikalailla kärjessä PISA-tutkimusten mukaan. Koulutusvertailuilla, jos millä, voidaan mitata eri maiden sivistyksen tasoa.

    Sitäpaitsi väite, ettei perunoita tarjota muualla (ns. sivistysmaissa) kuorineen, ei pidä paikkaansa.

    VastaaPoista
  5. Valmiiksi kuoritut suurkeittiöissä keitetyt perunat eivät nykyaikaisilla valmistusmenetelmillä ole mitään kumiperunoita.

    Kumiperunaksi peruna tulee kun se kypsnnetään väkisin vanhanaikaisesti 80 luvun painekeittokaapeissa jolloin perunan kypsymisaika keinotekoisesti lyhennetään 12 minuuttiin.

    Uusimmalla tekniikalla kypsennettynä lempeästi höyrykeitolla perunan laatu säilyy hyvänä.

    Toinen perunan muuttuminen kumiperunaksi vaikuttava tekijä on liian alhainen lämpötila ja liian pitkä säilytysaika lämpösäilytyksen aikana.

    VastaaPoista
  6. Kiitos HK, Atria tai mikä lie ruokatalo maanantaisesta valmisjauhelihastanne, josta keskuskeittiömme appeemme valmistaa. Pavut maistuivat, mutta "lihaan" jääneet jänteen palaset narskahtelivat ikävästi hampaissa ja verrisuonten palaset olisivat vaatineet hieman pidemmän kypsytysajan.
    Taloussivuilla lienee loppuvuodesta mukavaavaa luettavaa onnistuneesta kilpailutuksesta.
    T. Vaskitsa

    VastaaPoista
  7. keittäjä...

    Kiitos tiedosta, hyvä tietää.

    VastaaPoista
  8. Informatiivista keskustelua täällä. Hienoa!

    Enkeliporsas: ottaisitko pikaisesti yhteyttä kouluruokatietopankki@gmail.com. Kerron aiheeni mielummin ilman yleisöä.

    VastaaPoista
  9. Kyllä minä osaan perunani kuoria, mutta syön aina ne kuorineen päivineen (paitsi keitossa). Kyse ei myöskään ole viitsimisestä. Kyse on siitä, että perunankuoressa on hyödyllisiä aineisosia, esimerkiksi kuitua. Minusta on lähinnä tuhlausta heittää ne kuoret pois. Hyvä vaan, kun oppilaat syövät kuorineen päivineen!

    VastaaPoista