Suurin osa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia

22.12. Ilkka

Tutkimustulos: Pakkoruotsi pois

Tänään julkistettava laaja tutkimus osoittaa, että kolme neljästä suomalaisesta haluaa ruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi koulussa. Vastaajista 62 prosenttia sanoi, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella muuta kieltä kuin ruotsia. Kanta oli vahva varsinkin Itä-Suomessa.

Tutkimusta johti Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund. Vaasan yksiköstä mukana oli dosentti Kim Strandberg. Vastaajina oli peräti 7 358 suomenkielistä suomalaista.

Pakkoruotsia ei siis siedetä, vaikka enemmistö tutkimuksen vastaajista muuten suhtautuu kaksikielisyyteen myönteisesti. Suurin osa suomenkielisistä suomalaisista, 69 prosenttia, on sitä mieltä, että ruotsin kielen ja kulttuurin katoaminen Suomesta olisi vahinko.

Åbo Akademin tutkimustulos on tyrmäysisku pakkoruotsille. 

Olen aivan varma, että vapaaehtoinen kielivalinta parantaisi ruotsin kielen asemaa Suomessa. Monelle oppilaalle ruotsin kielen opiskelu on vastenmielistä, mikä on aivan ymmärrettävää. 

Noin puolet oppilaista opiskelee ruotsia vain kolme vuotta peruskoulun yläkoulussa. Kaikki ymmärtävät, että kolmessa vuodessa ei kieltä opita.

Kaikessa opiskelussa motivaatio on oleellista.

Muutenkin suomalaisten kielipaletti alkaa olla hävettävän surkea. Suurin osa lukiolaisista opiskelee tosissaan enää vain englantia, ylioppilaskirjoituksissa ruotsia kirjoittaa vain murto-osa abiturienteista. Jopa suuret eurooppalaiset kielet saksa, ranska tai venäjä alkavat olla harvinaisia espanjasta puhumattakaan. 

Puhutaan paljon kansainvälistymisestä, mutta eurooppalaisuutta rajoitetaan pakkoruotsin opiskelulla.

Kielten opiskeluun on saatava lisää pontta. 

Kun opiskelin lukiossa 1970-luvulla, kaikki opiskelivat kolmea, osa jopa neljää kieltä. Käytännössä suurin osa nyky-ylioppilaista hallitsee kunnolla vain englannin kielen.

Lomautukset ovat laittomia

Kuva: Aamulehti

HS 23.8.

Lapsen etu ei salli opettajan lomauttamista

Monet kunnat lomauttivat viime lukuvuoden aikana opettajia säästötarpeisiin vedoten. Oikeudellisesti tarkasteltuna opettajien lomautukset ovat kuitenkin ongelmallisia, sillä ne vaarantavat lapsen oikeuden opetukseen.

Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen.

Lapsen oikeus opetukseen on turvattu myös kansainvälisin sopimuksin. Maat, jotka ovat hyväksyneet YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen, tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta. Oikeus on kirjattu myös YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjaan sekä EU:n perusoikeuskirjaan. (Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja ja kansainvälisen oikeuden professori)


On aivan käsittämätöntä, että jotkut kunnat voivat toimia Suomen perustuslakia tai muita yllä olevia kansainvälisiä sopimuksia vastaan.

Miksei mikään toimielin Suomessa valvo perustuslain loukkauksia? Kaikenmaailman EU-tarkastajat kyllä hilppaavat maatiloilla mittailemassa millimetrin viivaimella pilkun tarkkaan isäntien ja emäntien toimia, ja samaan aikaan sallitaan joidenkin kuntien räikeät ihmisoikeusloukkaukset.

Minkälaisia lapasia ovat Suomen valtiovallan edustajat, kun eivät puutu kuntien laittomuuksiin?

Sivistyneissä kunnissa ei lomauteta, koska opetus on kunnan perustoimintaa, siitä ei saa tinkiä. Kotikunnassani Vantaalla tämä on opittu kantapään kautta. Meillä ei enää lomauteta, koska täällä tiedetään lomautusten seuraukset. Lomautukset käyvät pitkän päälle kalliiksi, koska lomautusten jälkihoidon kustannukset lankeavat kunnan muiden toimialojen maksettaviksi.

Opettajiaan lomauttaville kunnille on annettava sellaiset sanktiot, että niiden kuntien päättäjien housut tutisevat: kaikki valtionavut pois ja sakkoa päälle. Päättäjät on vietävä laittomuuksista henkilökohtaiseen vastuuseen.

Rahakaan ei korvaa inhimillisiä menetyksiä. Lapset ja nuoret ovat kuin taimia, joita on hoidettava jatkuvasti, kasvatettava ja opetettava, ettei suotuisa kasvu tyrehdy.