22.12. Ilkka
Tänään julkistettava laaja tutkimus osoittaa, että kolme neljästä suomalaisesta haluaa ruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi koulussa. Vastaajista 62 prosenttia sanoi, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella muuta kieltä kuin ruotsia. Kanta oli vahva varsinkin Itä-Suomessa.
Tutkimusta johti Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund. Vaasan yksiköstä mukana oli dosentti Kim Strandberg. Vastaajina oli peräti 7 358 suomenkielistä suomalaista.
Tutkimusta johti Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund. Vaasan yksiköstä mukana oli dosentti Kim Strandberg. Vastaajina oli peräti 7 358 suomenkielistä suomalaista.
Pakkoruotsia ei siis siedetä, vaikka enemmistö tutkimuksen vastaajista muuten suhtautuu kaksikielisyyteen myönteisesti. Suurin osa suomenkielisistä suomalaisista, 69 prosenttia, on sitä mieltä, että ruotsin kielen ja kulttuurin katoaminen Suomesta olisi vahinko.
Åbo Akademin tutkimustulos on tyrmäysisku pakkoruotsille.
Olen aivan varma, että vapaaehtoinen kielivalinta parantaisi ruotsin kielen asemaa Suomessa. Monelle oppilaalle ruotsin kielen opiskelu on vastenmielistä, mikä on aivan ymmärrettävää.
Noin puolet oppilaista opiskelee ruotsia vain kolme vuotta peruskoulun yläkoulussa. Kaikki ymmärtävät, että kolmessa vuodessa ei kieltä opita.
Kaikessa opiskelussa motivaatio on oleellista.
Muutenkin suomalaisten kielipaletti alkaa olla hävettävän surkea. Suurin osa lukiolaisista opiskelee tosissaan enää vain englantia, ylioppilaskirjoituksissa ruotsia kirjoittaa vain murto-osa abiturienteista. Jopa suuret eurooppalaiset kielet saksa, ranska tai venäjä alkavat olla harvinaisia espanjasta puhumattakaan.
Puhutaan paljon kansainvälistymisestä, mutta eurooppalaisuutta rajoitetaan pakkoruotsin opiskelulla.
Puhutaan paljon kansainvälistymisestä, mutta eurooppalaisuutta rajoitetaan pakkoruotsin opiskelulla.
Kielten opiskeluun on saatava lisää pontta.
Kun opiskelin lukiossa 1970-luvulla, kaikki opiskelivat kolmea, osa jopa neljää kieltä. Käytännössä suurin osa nyky-ylioppilaista hallitsee kunnolla vain englannin kielen.
Kun opiskelin lukiossa 1970-luvulla, kaikki opiskelivat kolmea, osa jopa neljää kieltä. Käytännössä suurin osa nyky-ylioppilaista hallitsee kunnolla vain englannin kielen.
Tekstit
Kunpa pakkoruotsista nyt vihdoin päästäisiin eroon!
VastaaPoistaMutta varmasti on taas tulossa surujen suurella rahalla ostama kamppanja, jossa vakuutellaan "kaksikielisyyden rikkautta" ja ties mitä muuta järjetöntä.
Ei saa antaa periksi: pakkoruotsi on saatava pois kouluista, jokaiselta koulutuksen tasolta.
Entäs tasa-arvoinen avioliittolaki? Prosentit on samaa luokkaa, mutta sitä te persut kuitenkin vastustatte. Eikö ole sangen selkärangatonta vedota kansan enemmistöön vain silloin, kun se on samaa mieltä?
VastaaPoistaEn ymmärrä ollenkaan logiikkaasi. Jos on eri mieltä, silloin vastustetaan ja pyritään perustelemaan omat kannat.
PoistaSellaista se demokratia on.
En ole syyttänyt pakkoruotsin kannattajia selkärangattomiksi.
Ruotsin kieleen, kaikille pakolliseenkin, on edelleen olemassa oikein hyvät perusteet, mutta vuonna 2014 on ehkä olemassa vieläkin paremmat perusteet ruotsin kielen vapaaehtoistamiseen, mm. :
VastaaPoista- kauppaa ja muutakaan kansainvälistä yhteistyötä ei enää, valitettavasti, tehdä edes pohjoismaidenkaan kesken ruotsin kielellä, vaan, ja taas valitettavasti, englannin kielellä kuten kaikkialla muuallakin maailmassa
-em. perusteella Suomella, pienellä syrjäisellä (emme sijaitse muuten edes Skandinaviassa vaan Fennoskandian niemimaalla!) maalla ei ole varaa hukata mahdollisuuksia oppia suurempia maailman kieliä jo peruskoulussa, j o s kansalaiset niin haluavat
-pakko on käsittääkseni erityisen huono pedagogi varsinkin kielten oppimisessa
-isolla osalla kansaamme, suuremmalla kuin aiemmin, ei ole välttämättä enää minkäänlaista kontaktia ruotsinkielisyyteen omassa maassaan
-ymmärrän pakon isoissa moraalikysymyksissä, mutta mitä kieltä opiskellaan, ei ole sellainen
-maamme ruotsinkieliset ja varmasti suuri määrä vapaaehtoisen ruotsin valinneita on riittävä määrä, jotta ruotsinkielisten palvelut voidaan turvata, ja niin pitää ollakin, onhan ruotsi maamme toinen kieli
-olemme luopuneet omasta rahasta, isosta osasta valtiollista päätäntävaltaa (EU)...onhan se outoa jos emme saisi itse halutessamme luopua pakollisesta kielestä, joka on ainoa puhuttu kieli maantieteellisesti vain todella suppealla rannikkokaistaleella.
P.s. Itse olen suuri ruotsalaisen kulttuurin fani. Luen då och då kirjallisuutta ruotsin kielellä. Silti tilanne on tämä. Henkilökohtaisia kokemuksia ei pitäisi sekottaa tähän keskusteluun.
Jorma
Jorma, juuri noin se on.
Poista70-luvulla suurimmalla osalla matkustamista oli vain ruotsi ja toinen vieras kieli pakollisena. Oppikoulu oli tarkoitettu virkamiesten ja papiston kouluttamiseen. Siksi siellä oli vanhastaan paljon ruotsia ja kielipainotus. Nyt tarvitaan lukio, joka vastaa teknistyvän ja monikielinen yhteiskunnan kansalaisten tarpeita: ei painoa kielille paitsi kotisivuille vaan painoa asiaosaamiselle, ongelmanratkaisulle ja yhteistyölle.
VastaaPoistaDemariehdokas Anette Karlsson julistaa haastattelussaan jouluna:
VastaaPoista- Minä en pitänyt "pakkofysiikasta" koulussa, silti sitä jouduin opiskelemaan. En ole koskaan niitä taitoja tarvinnut työelämässä, mutta yleissivistävästi opinnoista oli hyötyä. Ruotsin kielen kohdalla sekä yleissivistyksen laajeneminen sekä osaamistarve täyttyy.
Taannoin vasureiden Li Andersson käytti samaa taktiikkaa A-streamissä ja valitti, ettei hänkään voinut saada vapautusta fysiikasta, joten miksi pitäisi ruotsin olla vapaaehtoista.
En voi ymmärtää, että Karlsson ja Andersson ovat sitä mieltä, että he olisivat aivan yhtä päteviä poliitikkoina käsittelemään esimerkiksi yhteiskunnan energia-asioita, jätteenkäsittelyä, kemikaalikuormitusta ja monia korkean teknologian hankkeita ilman minkäänlaisia luonnontieteen opintoja.
Fysiikkaa on yhdessä kemian kanssa peruskoulussa 3+2+2 tuntia ja yksi alkeellinen pakollinen kurssi lukiossa. Pakkoruotsia on läpi koulutuksen, ensin vähintään kuusi viikkotuntia peruskoulussa, sitten viisi pakollista kurssia lukiossa ja homma jatkuu korkeakouluissa. Me kaikki elämme luonnon ja teknologian keskellä, ruotsista ei voi sanoa samaa.
Vastaavaa "ei muillakaan aineilla tee mitään" -puhettu kuuluu muualtakin ruotsinkielisten joukosta. Näin kirjoittaa nuori suomenruotsalainen viestinnän maisteriopintojaan päättelevä ja journalistin urasta unelmoiva nainen blogissaan (ruotsiksi):
- Jos tässä olisi kyseessä kouluaine, niin silloin keskustellisimme kaikista muistakin kouluaineista Suomessa. En minä vaan ole ikinä eläissäni tarvinnut tietoa siitä, miksi tulivuori purkautuu, minkä nimisiä ovat Afrikan pääkaupungit, mikä on maan suurin järvi tai kuinka lasketaan muuttujien x, a ja b arvoja jossain monimutkaisissa laskutoimituksissa. Mutta kaiken tämän olen opiskellut ja se on muovannut minua ja tehnyt minusta sen, mitä tänään olen. En olisi tämä, joka olen, ilman tätä kaikkea. Kuulun kaikkein koulutetuimpaan ja yleissivistyneimpään eliittiin maailmassa. Miksi haluaisimme pois kouluruotsin suomenkielisiltä ja samalla tekisimme koulujärjestelmämme niin paljon köyhemmäksi? Eihän tässä ole järkeä. Ehkä Lappeenrannan Matti Meikäläinen ei koskaan tarvitse sanaakaan ruotsia elämässään, mutta jos hän on sitä koulussa lukenut, on hän saanut paljon enemmän kuin vain kyvyn lukea ja kirjoittaa ruotsia. Joku viisas ihminen sanoi kerran, että tämän päivän maailmassa menestyvät ihmiset eivät ole menestyviä siksi, että heillä olisi jokin tietty valmius tai he olisivat jossain tosi hyviä. Menestyjiä ovat ne, joilla on kyky oppia, unohtaa ja oppia taas jotain. Niillä suomenmaalaisilla, jotka eivät edes pysty oppimaan ruotsia, ei ole mitään mahdollisuuksia (chans) tämän päivän maailmassa. Emmekö voisi keskittyä oppimiseen tämän "kukaan ei tarvitse ruotsia nykyisin" sijaan?
Ruotsinopettajien viimekesäisessä koulutuspäivässä inspiraatiopuhujana oli tunnettu suomenruotsalainen mediahahmo, joka runoili näin:
- Ruotsin kieli ei ole suomalaisille pelkästään viestintäväline, vaan sillä on myös laajempi merkitys ajatteluun ja maailmankuvan hahmottamiseen. Miksi sanommekaan Pekka Töpöhäntä ja ruotsalaisille tämä hahmo on Pelle Svanslös? Kielet siis eroavat toiminnallisuudeltaan. Indoeurooppalaiset kielet ovat toiminnallisempia, suomalais-ugrilaiset kielet puolestaan ovat staattisempia. Näin Suomessa kaksi eri ajattelumallia kohtaa toisensa, mikä maailmassa on melko ainutlaatuista.
Tämä kielenkäytön ammattilainen lopuksi toivoi suomalaisen koulun painottavan enemmän kieliä vaikkapa sitten muiden sisältöjen kustannuksella!
Tämä on pelottavaa!
Minäkin (kielenkäytön ammattilainen) toivoisin koulun painottavan enemmän kieliä, mutta ei kielen tarvitse olla ruotsi! Minkä tahansa kielen taito on arvokasta pääomaa, mutta on saksan tai ranskan kielen taidolle kuitenkin enemmän käyttöä kuin ruotsin kielen taidolle.
VastaaPoistaUudet opetussuunnitelman perusteet on juuri hyväksytty, joten seuraava mahdollisuus pakkoruotsin poistamiseen peruskoulusta on noin vuonna 2026... Tosin uusi OPS tarjoaa tähän "hienon" mahdollisuuden, koska ruotsin opintoja aikaistetaan vuodella, mutta tuntimäärä pysyy samana. Eli tulevaisuudessa peruskoulun päättävät (nyt 2004 syntyneet) osaavat ruotsia paljon heikommin kuin heitä vanhemmat lapset/nuoret. Tosin vähän samalla tavalla käy kyllä myös englannille (tai ylipäänsä A1-kielelle, kun yksi tunti siirtyy alakouluun (sisältö ei kuitenkaan sellaisenaan siirry).
Mitä karsisit kielten tieltä oppilaiden lukujärjestyksistä? Montako kieltä kaikkien tulisi opiskella?
PoistaEn sanonut, että karsisin muista aineista, vaikka eittämättä siihenhän se johtaisi, mikäli kieliä painotettaisin nykyistä enemmän! En ole asiantuntija vastaamaan siihen, mitä voisi karsia nykyisestä tai uudesta opsista.
PoistaVielä 1990-luvun alkupuolella ainakin omalla kotipaikkakunnallani nelisenkymmentä prosenttia ikäluokasta opiskeli valinnaista vierasta kieltä yläasteella. Silloin kielenopiskelua arvostettiin, eikä sitä ajateltu läksyjen tai työmäärän näkökulmasta, kuten 2000-luvun nuoriso ajattelee (eikä siis valitse B2-kieltä yläkoulussa). Senpä takia painotus (vaiko painoStus!) kieliin olisi tarpeen peruskoulussa ja lukiossa!
Mielestäni ainakin kaksi VIERASTA kieltä olisi tarpeen suurimmalle osalle meistä. Ruotsi on toinen kotimainen, ei vieras kieli, joten ruotsi olisi mahdollisesti se kolmas kieli.
90-luvulla ei ollut A2-kieltä. Nyt A2-kieltä lukee lähes 25% oppilaista ja B2-kieltä lähes 15% oppilaista. Yhteensä siis n. 40%, tosin jokunen neljän kielen lukija vähentää kokonaismäärää. B2-kielten valintoja on vähentänyt sekin, että valinnaistuntien määrä on laskenut 90-luvun 20 tunnista 13 tuntiin ja laskee edelleen.
PoistaKoulun vaativuus on lisääntynyt, ei vähentynyt 90-luvulta. Siitä kertoo sekä PISA- menestys että oppilaiden stressaantuminen.
Parasta olisi nyt vapauttaa kielivalinnat ja saada samalla työllä ja samalla hinnalla laaja kielivarato maahan, kun ruotsin sijaan luettaisiinkin muita kieliä. Eikö vain?
" Kuulun kaikkein koulutetuimpaan ja yleissivistyneimpään eliittiin maailmassa. Miksi haluaisimme pois kouluruotsin suomenkielisiltä ja samalla tekisimme koulujärjestelmämme niin paljon köyhemmäksi?" kirjoitti ano (16:39).
VastaaPoistaHyvä ihminen, eihän kukaan pakollisen ruotsin vapaaehtoistamista ( ei siis poistamista!) toivova halua koulua köyhdyttää vaan juuri päinvastoin:
mitä enemmän ja laajemmin suomalaiset osaavat kieliä, muutakin kuin englantia ja ruotsia, sitä parempi.
Sen puolestahan sinä itsekin todistelit.
Pelle Svanslös sitten tuskin kelpaa suhteellisena tai absoluuttisena perusteena tai metaforana syyksi sille, että koulumme kielitarjotin naulaa kaksi kieltä pakollisiksi. Kysymys on isosta yhteiskunnallisesta ratkaisusta tuohon verrattuna. Maailmankuvien laajentumisista kukin yksilö vastaa itse, ei voida ajatella että vähemmistön pakkokieli olisi siihen ainoa oikea tie maailmassa jossa on tuhansia kieliä. Monet kokevat voivansa omaa sivistystään laajentaa paremmin muiden kielten, kuin varsin harvinaisen ruotsin, välityksellä. Maailma on isompi kuin angloamerikkalainen ja pohjoismaalainen maailma, paljon paljon isompi.
Sanonpa suoraan ja kiertelemättä, ruotsin kielen, varsinkin riikinruotsin fanina, miksi ruotsin pakkoa perustellaan:
a) se on raakaa kielipolitiikkaa kuten kaikki ihan hyvin tiedämme, pieni vähemmistö kamppailee oman kielensä pakollisuuden puolesta ja pitää koulun kielitarjottimen kapeutta siitä maksettavana kohtuullisena hintana. Kaikki eivät pidä.
b) ruotsin kielen opettamisen ammattilaiset tai ruotsin kielen erityisosaamisesta hyötyvät komppaavat ed. ryhmää, tietenkin täysin ymmärrettävistä syistä.
Yhteiskunnalliset ratkaisut tulee kuitenkin tehdä isommalta pöydältä, se on ihan selvä. Subjektiiviset kokemukset kielen x tai y tärkeydestä tai muutaman prosentin vähemistön erityistarpeet (jotka on täysin turvattu perustuslain kautta) eivät voi dominoida kokonaisen kansan mahdollisuuksia sivistää itseään laajasti ja monipuolisesti.
Ruotsin kieltä ei kukaan ole poistamassa koulusta, siellä se pysyy kaikissa tapauksissa, ja hyvä niin, minä valitsisin sen vapaaehtoisena itse ilman muuta, mutta kielet jos mitkä voivat olla valinnaisia tai ainakaan niitä ei pitäisi olla vapaaehtoisuuden ulkopuolella kaksin kappalein. Tässä lievästi lisätyssä valinnanvapaudessa tuskin on mitään mörköä tai rationaalista pelättävää.
Jorma
Missä A2-kielen lukijoita on 25%, missä ei, mutta ei suinkaan kaikkialla Suomessa! Asuinpaikkakunnallani eikä ympäristökunnissa tarjota A2-kieltä ollenkaan. Täällä siis 0% ja yläkoulussa syntyy 1-2 B2-kielen ryhmää vuosittain, ehkä juuri tuo mainitsemasi 15% ikäluokasta.
VastaaPoistaHuomasin jälkikäteen nyt, että mainitsemani ano oli lainnut nuo hassut esimerkit ruotsin kielen lobbareiden puheista ja kommentoi niitä. Oma kommentoini kosketti juuri noiden lobbareiden puheita ja runoilevaa argumentointia. Olemme siis samaa mieltä anon kanssa. Hieman pelottavaa siis todellakin on, että pakollisen ruotsin kielen perustelijat ovat valmiita vaikka vähentämään koulun yleissivistävää ainesta jotta ruotsin kielen opiskelun erityisasema säilyy.
VastaaPoistaJorma
Jos pakkoruotsia aletaan karsia VAIN peruskoulusta ilman ajatusta kielivapauden toteuttamisesta, joudutaan ojasta allikkoon. Tässä realistinen painajaisskenaario:
VastaaPoista- peruskoulussa voi valita jonkin toisen kielen ruotsin sijaan
JA
- korvaukseksi pakkoruotsi vaaditaan ykköselle monissa kaksikielisissä kunnissa ja erilaiset "pohjoismaiset koulut" nousevat suomenkielisten koulujen vaihtoehdoiksi
MUTTA
- lukiossa tulee aloittaa ruotsi nollasta (nollataso suunnitteilla jo maahanmuuttajien lisääntyneen määrän takia), koska lukioon menevät MUKA olisivat kielellisesti lahjakkaita (osa on, osa ei - osalla on todella suuria ongelmia kielissä ja KYLLÄ heidän paikkansa on silti yleissivistävässä koulutuksessa, emme karsi pois lukiosta niitäkään, joilla pitkä matikka ei suju)
- moni väittää, että "kieltenopiskelun lisäämiseksi" Ahtisaaripaperissa mainittu kolmas yo-kielikoe on välttämätön (tällainen järjestely huonontaisi oleellisesti kielissä vaikeuksia omaavien nuorten kouluttautumista - ja pakottaisi keskiverto-opiskelijat pakkoruotsin pariin muka "kielten lisäämisen" verukkeella)
- virkapakkoruotsi korkeakouluissa saattaa jatkossa muuttua osalle (ammattikoulu- tai muuta epävirallista tietä edenneille) samaan tapaan alkeista alkavaksi kuin lukioruotsikin (meillä ei lainkaan ymmärretä, ettei muissa maissa ole mitään virkapakkokieltä eikä edes pakollisia kieliopintoja, elleivät ne ole opiskeltavan alan kannalta välttämättömiä)
Koska meidän kielipolitiikkamme on perinjuurin kieroutunut, pakkoruotsin poistamisen kohdalla on mahdollista itse asiassa tiukentaa pakkoja ja ruotsin avulla karsittaisiin opiskelijoita ehkä entistä rankemmin. On syytä olla varovainen. Enemmin subjektiivinen oikeus (kalliskin) opiskella ruotsia pienessäkin ryhmässä kuin vain peruskoulusta alkava pakkoruotsin karsinta.
Minulle tuli yllätyksenä, että jopa ruotsinopettajat kokevat olevansa kärsijöinä hallituksen pakkoruotsin aikaistamispäätöksen takia.. katso jäsenkyselyn tulokset,
VastaaPoista81 % kieltenopettajista uskoo tuntijakouudistuksen vähentävän kieltenopetusta'
79 % uskoo sen vähentävän A2-kielen opiskelua
39 % uskoo omien tuntiensa vähentyvän
Vapaat kommentit ovat voittopuolisesti negatiivisia
Yhteenvetona voidaan todeta, että vastaajat ovat huonosti perillä koko tilanteesta ja
suhtautuvat siihen negatiivisesti!
Vastaajien muut terveiset SRO ry:lle ja SUKOLille olivat vaihtelevia.
Osa vastauksista heijastaa opettajien masennusta ja epätoivoa sekä
kertoo kentällä vallitsevasta tuohtumuksesta!